Aihe: Gibson Explorer -59 1 2 | |
---|---|
![]() 31.12.2016 16:07:33 | |
Moi. http://www.explorerbass.com/ Tuollaiseen sivustoon törmäsin, mielenkiintoista historiatietoa yhdestä harvinaisimmasta Gibson bassosta. T:Samuli | |
![]() 31.12.2016 16:19:30 | |
Onhan toi harvinainen. On sille syynsä että vain yksi tehtiin: noita ei kukaan halunnut. NAMM oli musiikkimessu jälleenmyyjille ja valmistajille johon noita protoja vietiin näytille. Jos ei tullut tilauksia niin soitin ei mennyt valmistukseen. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
![]() 01.01.2017 11:05:15 | |
Moi. :/, hivenen hämmentävä kommentti. No, ainakin osoittaa sen että ehkäpä tuolle sivustolle on sijansa. Metaa en osaa dekoodata, mutta kävijälaskurista päätellen kyseessä ei ole edes kovinkaan vanha sivusto. Pari vuotta takaperin en muista moiseen törmänneni vaikka samansuuntaista hakua tein silloinkin. Sivuston aiheena on siis tiettävästi ainoa säilynyt yksilö kolmesta 50-luvun lopussa Gibsonilla tilaustyönä tehdyistä kolmesta Explorer bassosta. Faktaa ja perimätietoa yksilön vaiheista, kohtuullisella kuvamateriaalilla ryyditettynä. Explorer kitarabodyihin liitettiin lavaltaan uudelleenmuotoiltu EB-sarjan kaula, sekä ylisuuri pleksi joka peitti täytetyt mikkikolot. Varsin kotikutoisen näköinenhän tuo toki naturaalina on, mutta hinta olisi luultavasti pompsahtanut vieläkin korkeammaksi kilpaileviin tuotteisiin nähden jos olisivat tehneet alusta asti, eivätkä olemassa olevia komponentteja yhdistellen. Itseä on kiinnostanut ko. instrumentti siitä lähtien kun kuvan Gibson historiikissa joskus 80-luvun puolessa välissä bongasin. Niin paljon että tuli Epiluurin Korina LTD aikoinaan T-Kaupasta ostettua, vaikka myöhemmällä iällä Thunder- & Firebird muoto paremmin silmään istuikin. Kopion värkkäämistä mietin jo teininä, mutta ajan hengen mukaisesti Explorer oli muotona auttamattomasti liian pliisu, ja katse kääntyikin kasarihevisuunnikkaan överiksi vetämiseen, vaikka lopullinen versio yhdistelikin mukaan hivenen pehmeämpiäkin muotoja :). T:Samuli | |
![]() 01.01.2017 11:28:31 | |
Mikäli ymmärsin oikein, vain kaksi on mahdollisesti tehty ja vain tämä yksi on tiedossa. 1. tilaaja ei koskaan ostanut, 1. omistaja vahtoi presariin kun ei tykännyt. Monesti ylimaalattu kun pinta ei pysynyt ja modattu virittimien osalta. Body on alunperin kitaran ja mikkirouttaukset / TOM-paikat on pleksin alla piilossa. Mikseivät tehneet uutta bodya? Tehdas kun kuitenkin oli. Harvinainen toki. Aika kamala sätös loppujen lopuksi. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
![]() 01.01.2017 21:57:40 | |
Hah, kömsö pleksi saa värkin näyttämään joltain aprillipilalta ja nolo on lapa-arkkitehtuurikin. Vähän tuntuu ettei ole tosissaan edes yritetty. En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 02.01.2017 23:06:01 | |
ihan helvetin hieno Gibson-basso. Stidi alla. | |
![]() 02.01.2017 23:13:29 | |
Poikkeuksellisen hienoa lapa-arkkitehtuuria. Stidi alla. | |
![]() 02.01.2017 23:15:13 | |
hollstro: omistaja vahtoi presariin kun ei tykännyt. Mahtanu olla tyhmä jätkä.. Stidi alla. | |
![]() 02.01.2017 23:57:57 | |
On tossa kyllä jotain mikä kiehtoo. Karhee ku mikä. Vähintään pulisongit vaaditaan soittajaltaan. TommiW.- Autot, kämpät ja piparit. | |
![]() 03.01.2017 10:04:32 | |
Moi. jukkajylli: Poikkeuksellisen hienoa lapa-arkkitehtuuria. Samaa mieltä. Kefiiri: Hah, kömsö pleksi saa värkin näyttämään joltain aprillipilalta ja nolo on lapa-arkkitehtuurikin. Pleksi on kieltämättä hivenen oudon näköinen, etenkin kun joku on aikojen satossa nirhaissut yhden kulman pois niin että stop-kappaleen insertti vilkkuu vienosti kuin hymyilevä työmies, mutta mitä noloa lapa-arkkitehtuurissa on? Kefiiri: Vähän tuntuu ettei ole tosissaan edes yritetty. Kustannukset varmaankin syynä. Alennettuunkin (?) hintaan oli kuitenkin sekä Presaria että Jatsaria kalliimpi laitos. Jostain ohutkielisaapisesta muistan lukeneeni että Gibson, kuten kaikki muutkin instrumenttien massavalmistusta harjoittaneet toimijat Ameriikan mantereella, olivat äärimmäisen kankeita CS tuotteille. Ainakin jos oma nimi piti kirjoittaa lapaan. Modernen tiimoilta tutuksi tulleet "Maverick":it (joissa logoja tai sarjanumeroita ei ollut) poislukien, into customoitujen instrumenttien tekemiseen oli tiettävästi nolla. Ja jos tehtiin, hintalappu oli sen mukainen. Malliston yhdenmukaistamisen ja 20/40 sarjojen suoma konetyö haukkasi jo transfer-linjallakin kustannukset vähintään neljäsosaan yksittäiskappaleisiin verrattuna, ja työhän se tuolloinkin sen suurimman menoerän muodosti. Itseä kiinnostaisi siksi melkein jopa instrumenttia enemmän syyt joilla moiset bassot saatiin edes tilattua. Mutta aika oli tuolloin perin toisenlainen, eikä tekemisistä ja tekemättä jättämisistä juuri kirjaa pidetty. Lankkuinstrumentit olivat myös edelleen äpäriä joita monikaan vakavasti itsensä ottava OIKEA muusikko ei suostunut käyttämään, saati sitten ostamaan, Vaikka kuinka Les Paul ja kumppanit olivat tietä tasoittaneet. Tuo ajanjakso oli Gibsonille muutenkin vaikeaa sähkösoittimien osalta, suurin osa malliston uudistuspäätöksistä tuli liian myöhään, ja uudistukset olivat joko liian vaisuja, tai löivät yli oikein urakalla. Legendaarisiksi keräilykohteiksi muuttuminenhan tapahtui vasta paljon myöhemmin, tuolloin mietittiin ainoastaan markkinaosuuksia ja voiton maksimointia/tappion minimointia. T:Samuli | |
![]() 03.01.2017 10:45:03 | |
Juuri näin. Kustannustietoisuus ja markkinavetoisuus olivat kaikilla mielessä, mutta sen kultasuonen löytäminen oli hankalaa. Fender vei lankkukitaramarkkinan Gibsonin nenän edestä olemalla aikaisemmin liikkeellä. Sitten kun Gibsonille oli selvää mitä oli tapahtunut, alkoi kova kiri. Lähes jokainen lankkumalli oli jonkunlainen pettymys ja tuotantoluvuista se selviää. Ne joita tehtiin vähiten ovat nyt kalleimpia aarteita, koska soittimet olivat kuitenkin hyviä. Gibson osasi tehdä soittimia. Noi yksittäiskappaleet olivat juurikin kokeiluja ja nekin myytiin diilereille eikä jätetty tehtaan nurkkiin keräämään pölyä. Myöhemmin Fender pyrki Gibsonin hallitsemille ammattilaismarkkinoille juurikin tekemällä hienompia malleja, kuten Jaguar ja Jazz Master. Ruusupuuotelaudalle oli sekin syy, että kun kerran Gibsonilla oli sellainen niin Fenderiinkin piti saada. Toinen syy oli toki se että vaahteraotelauta alkoi kuluessaan näyttämään likaiselta, eikä näyttänyt hyvältä telkkarissa. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
![]() 03.01.2017 11:04:24 (muokattu 03.01.2017 11:25:49) | |
hollstro: Ruusupuuotelaudalle oli sekin syy, että kun kerran Gibsonilla oli sellainen niin Fenderiinkin piti saada. Toinen syy oli toki se että vaahteraotelauta alkoi kuluessaan näyttämään likaiselta, eikä näyttänyt hyvältä telkkarissa. Sehän oli Leksalta älyttömän hyvin keksitty alunperin, että erillistä otelautaa ei ole pakko laittaa. Ihan ekoissa Broadcastereissa vissiin ei ollut kaularautaakaan. Leo joutui kehittämään tavan pukata rauta sisään takaapäin. Ruusupuuotelauta laitettiin tuon likaantumisilmiön takia, Gibsonin matkimisen en usko olleen motiivina. Tuon Explorerin lapa on toki teknisesti ihan toimiva, mutta tuo toimettomana lerppuva lavan pää näyttää surkealta, kun koneisto on sullottu kaularaudan peitelevyn ympärille :D Erikseenhän tuo kaula on joka tapauksessa tarvinnut tehdä, kun modattu kitaran kaula olisi jäänyt lyhyeksi. Eikö samalla olisi voinut muuttaa lavan asentoa sen verran, että koneiston olisi saanut nätisti riviin? Offtopic: ihan tolkulliseltahan tuo basso näyttää verrattuna siihen photos -osiossa näkyvään Flying V:hen johon on laitettu Bigsby. Jyllin mielestä sekin varmaan on huippu tyylikäs ratkaisu Gibsonilta :) En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 03.01.2017 11:33:24 | |
Kefiiri: Tuon Explorerin lapa on toki teknisesti ihan toimiva, mutta tuo toimettomana lerppuva lavan pää näyttää surkealta, kun koneisto on sullottu kaularaudan peitelevyn ympärille :D Toimivuudesta ei tiedä, mutta ainakin etusivun kuvan kielitys on niin omituinen, herättää lähinnä ihmetystä miksi on laitettu noin päin vinttuja että on mahdollisimman paljon kulmaa, kun suorempaakin saisi menemään, eikä tarvitsisi arpoa mihin suuntaan mikäkin viritin toimii. Jyllin mielestä sekin varmaan on huippu tyylikäs ratkaisu Gibsonilta :) No sille riittää hienoksi bassoksi se että lavassa ei lue Fender. Laittaa vaikka rautakangen ja siihen G:n logon niin heti on helvetin hieno. | |
![]() 03.01.2017 11:46:17 | |
En tykkää. Muotojen puolesta Gibson on kyllä aina osannut, mutta kun viimeistely on lähinnä "tein itse ja säästin" tasoa niin kokonaisuus on ihan möö. Mutta kyllähän tuommoisella yksin pimeässä makuuhuoneen sängyn kulmalla kehtais pompotella! | |
![]() 03.01.2017 11:51:54 (muokattu 03.01.2017 11:56:33) | |
J.Hollström: Toimivuudesta ei tiedä, mutta ainakin etusivun kuvan kielitys on niin omituinen, herättää lähinnä ihmetystä miksi on laitettu noin päin vinttuja että on mahdollisimman paljon kulmaa, kun suorempaakin saisi menemään, eikä tarvitsisi arpoa mihin suuntaan mikäkin viritin toimii. Juu jotenkin hosutulta ratkaisulta vaikuttaa. Virittimien pyörimissuuntia ja kielen kiertämissuuntia vekslaamalla olisi varmaan saanut käytettävyydeltään tolkullisemman ratkaisun. Vai onko tuolla saavutettu se, että koneistojen nupit pyörivät kaikki keskenään oikein päin? Aivokapasiteettini ei riitä hahmottamaan. Onko edes olemassa kahteen eri suuntaan pyöriviä banjokoneistoja? Mutta eihän Gibsonilla tehdä mitään väärin, me pökiöt vaan ei tajuta :) Luin vasta koko selostuksen, ja lapa onkin siis muokattu 2+2 mallisesta lavasta. Pointsit uutteruudesta operaation tekijälle :/ En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 03.01.2017 11:58:17 | |
Munsta tuo on melko sex ulkonäöltään. "Minäkin läksin entisiin hommiini: tilasin puolikkaan punssia ja rupesin pelaan korttia." - J. Alfred Tanner | |
![]() 03.01.2017 12:06:34 | |
Kyllä se rupu-otelauta tuli myös siitä syystä että myynnin vetäjä sitä vaati, perusteena juuri Gibson ja ammattilaisten saaminen talliin Gibsonilta. Tarina on kerrottu jossain niistä lukemattomista Fender-historiikista joita olen lukenut. Oisko Golden Years-opus. vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen | |
![]() 03.01.2017 14:01:50 (muokattu 03.01.2017 14:02:10) | |
OK... olen saattanut törmätä moiseen informaatioon itsekin, mutta ankarana Fender-fanipoikana olin sulkenut sen tietoisuuteni ulkopuolelle :D En ole musiikin asiantuntija. | |
![]() 03.01.2017 14:20:29 (muokattu 03.01.2017 14:23:18) | |
Offtopic, mut satuin kattelemaan videon jossa Clapton kertoilee Browniestaan ja siitä miksi halusi straton ilman rupu-otelautaa. Kattoo ketä huvittaa: https://youtu.be/HNpS23xTyCM | |
![]() 03.01.2017 14:25:21 (muokattu 03.01.2017 15:48:12) | |
Kefiiri:Tuon Explorerin lapa on toki teknisesti ihan toimiva, mutta tuo toimettomana lerppuva lavan pää näyttää surkealta, kun koneisto on sullottu kaularaudan peitelevyn ympärille :D Erikseenhän tuo kaula on joka tapauksessa tarvinnut tehdä, kun modattu kitaran kaula olisi jäänyt lyhyeksi. Eikö samalla olisi voinut muuttaa lavan asentoa sen verran, että koneiston olisi saanut nätisti riviin? Offtopic: ihan tolkulliseltahan tuo basso näyttää verrattuna siihen photos -osiossa näkyvään Flying V:hen johon on laitettu Bigsby. Jyllin mielestä sekin varmaan on huippu tyylikäs ratkaisu Gibsonilta :) Jumankekka se punanen flying V kammella vasta näyttääkin rajulta, ei mitään rajaa! Explorer-basson lavan muoto itsessään on melkein sama kuin mun Epiphone by Gibson presarissa, toki tässä on toi kulma kaulaan nähden paljon hillitympi ja virittimet yhdessä rivissä. TommiW.- Autot, kämpät ja piparit. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)