Bassot ›

Terve.
 
Aikomuksena olisi nikkaroida 4x10" kaappi passon soittelua varten. Siispä kysymys kuuluukin, mikä on kaappisi viritystaajuus?
Riittää myös jos kerrot kaapin litratilavuuden, ja refleksiputk(i)en halkaisijan ja pituuden. Jos refleksirööri on mallia "kanava", siitä olisi kiva tietää ihan leveys, korkeus, ja syvyys. Kiitos.:)
 
Tässä vähän koitan udella sitä miten nuo kaupalliset kaapit on tehty, suunnitelmat on jo varsin pitkällä, mutta mietin juurikin tuota että mitkä on suunnilleen ne alimmat taajuudet joita tuon täytyy toistaa, ettei kartiot ihan lepattamaan pääse. Mukavaa olisi että myös alavireinen 5-kielinen soisi kunnolla tulevan kaapin läpi, ilman siis mitään lepattamistaipumuksia.
 
Kaupallisissa toteutuksissa ei ilmeisesti ole käytetty koteloissa mitään sisäisiä tukia tai vaimennusainetta (vrt. hifi-meininki)?
 
Tässä aluksi, katsellaan lisää jos tulee jotain kysymyksiä eteen.:)

Ite oon ainakin rakennellut bassokaapit siten, et oon kattonu tolta www.Ljudia.fi sopivan bassoelementin (esim. 15") ja sieltä löytyy ko. elementin kohdalta tekniset tiedot pdf.-muodossa eli esim. ton refleksiputken pituus ja halkaisija (tämä vaikuttaa viritystaajuuteen, u know..) ja kotelon sisätilavuus. Ton sisätilavuuden mukaan oon sit laskenu ja leikannu kotelon ulkomitat. Nyrkkisääntönä oon pitäny, et syvyys pitää olla vähintään 1,5 kertaa kajarin syvyys, eli 15 cm syvällä kajarilla pitää kotelon syvyys (sisäpuolelta) olla min. 22,5 cm. Tämä siks, ettei taakse päin lähtevä paineaalto kimpoa takaseinästä "vastapalloon" taaksepäin tulevaa elementin kartiota kohti ja täten tuhoa kartiota. Karkeesti tolla periaatteella oon bassokajarit kasannu ja hyvin on soinu, kuulemma myös muiden mielestä. Ja viimeistelytarpeet (kulmapalat, kantokahvat, liittimet, päällystysmatot, renkaat, jne) oon tilannu Biltemasta (niiden taso riittää mulle). Hintaa tollaselle ite tehdylle 15" bassokaapille tulee n. 100 - 150 e, riippuen elementistä ja kotelon levyjen hinnasta. Toivottavasti tästä nyt jotain hyötyä oli muuten tohon alkuperäiseen kysymykseen.. ja niin, päteeköhän noi kotistereoiden kaiuttimien rakennusperiaatteet bassokitaran kaappeihin? Aattelin vaan, että bassokitarakaapinhan ei tarvitse pystyä toistamaan kuin bassokitaran taajuusalue, mut kotikajareidenhan toistoalueen tulee ylttyä alemmaksi (vrt. esim. kirkkourkujen taajuusalue)..

Ite oon ainakin rakennellut bassokaapit siten, et oon kattonu tolta www.Ljudia.fi sopivan bassoelementin (esim. 15") ja sieltä löytyy ko. elementin kohdalta tekniset tiedot pdf.-muodossa eli esim. ton refleksiputken pituus ja halkaisija (tämä vaikuttaa viritystaajuuteen, u know..) ja kotelon sisätilavuus. Ton sisätilavuuden mukaan oon sit laskenu ja leikannu kotelon ulkomitat. Nyrkkisääntönä oon pitäny, et syvyys pitää olla vähintään 1,5 kertaa kajarin syvyys, eli 15 cm syvällä kajarilla pitää kotelon syvyys (sisäpuolelta) olla min. 22,5 cm. Tämä siks, ettei taakse päin lähtevä paineaalto kimpoa takaseinästä "vastapalloon" taaksepäin tulevaa elementin kartiota kohti ja täten tuhoa kartiota. Karkeesti tolla periaatteella oon bassokajarit kasannu ja hyvin on soinu, kuulemma myös muiden mielestä. Ja viimeistelytarpeet (kulmapalat, kantokahvat, liittimet, päällystysmatot, renkaat, jne) oon tilannu Biltemasta (niiden taso riittää mulle). Hintaa tollaselle ite tehdylle 15" bassokaapille tulee n. 100 - 150 e, riippuen elementistä ja kotelon levyjen hinnasta. Toivottavasti tästä nyt jotain hyötyä oli muuten tohon alkuperäiseen kysymykseen.. ja niin, päteeköhän noi kotistereoiden kaiuttimien rakennusperiaatteet bassokitaran kaappeihin? Aattelin vaan, että bassokitarakaapinhan ei tarvitse pystyä toistamaan kuin bassokitaran taajuusalue, mut kotikajareidenhan toistoalueen tulee ylttyä alemmaksi (vrt. esim. kirkkourkujen taajuusalue)..
 
No tästähän nyt ei ollut mitään apua.:) Ja btw, harvat kotikaiuttimetkaan toistaa tuntoaluelle saakka (alle 20 hertsiä), vrt. juurikin nuo kirkkourut.;)

Sinä et voi valita kaappisi viritystaajuutta muiden kaappien perusteella! Viritystaajuus täytyy laskea ne elementit huomioiden mitä aioit käyttää kaapissasi. Jos sinä aina soitat alavireisellä 5-kielisellä niin järkevä viritystaajuus voisi olla alimman nuotin ensimmäinen harmoninen (tai vähän sen alle). Jos kaapin virittää alle 30Hz XMax ylittyy varmasti todella helposti eikä sillä voi soittaa kovinkaan lujaa. Jos kerrot mitä elementtejä aiot käyttää niin voi arvioida asiaa vähän tarkemmin.
 
Minun mielestä sisäisillä tukirakenteilla ja vaimennusmateriaaleilla ei ole mitää tekemistä HiFi:n kanssa.

Minun mielestä sisäisillä tukirakenteilla ja vaimennusmateriaaleilla ei ole mitää tekemistä HiFi:n kanssa.
 
Sisäisillä tukirakenteilla ja vaimennusmateriaalilla on hyvinkin paljon tekemistä High Fidelity:n kanssa. Jos avataan halpojen pakettistereoiden kaiutin ja käytännössä mikä tahansa vaikkapa yli 500 euron kaiutin, niin arvaappa huviksesi kummassa on perehdytty hyvän äänenlaadun tuottamiseen muun muassa sisäisillä tukirakenteilla ja vaimennusmateriaalilla.

Jos kopauttaa kaiuttimen kylkeen esim. vaikka sormen rystysellä ja saa aikaiseksi jonkuntaajuisen soinnillisen äänen, niin voi vain arvella, että miten kaiutin käyttäytyy musiikin sisältäessä kyseisiä taajuuksia.
 
Mutta sitä ihmettelen, että refleksitaajuus viritettäisiin ensimmäisen harmoonisen mukaan. Refleksikotelossa toistokäyrä laskee jyrkästi em. taajuuden alapuolella. Se tuskin on ongelma, kun muutenkin ollaan siellä kuuloalueen alarajoilla. Lähinnä se, että bassorefleksikotelossa kotelo ei "suojaa" elementtiä alemmilta taajuuksilta vaan kartio liikkuu ihan valtoimenaan vastapaineen puuttuessa. Kun soitettaessa sieltä kielestä tulee kuitenkin se perustaajuus, (vaikkei ehkä niin kauheasti kuuluisikaan) niin elementti sanoo trööt.
 
Asia on toisin, jos eq:lla rajoitetaan alataajuuksia tai tuossa aiemmassa kirjoituksessa ensimmäisellä harmoonisella tarkoitetaan tuota perustaajuutta.

Nyrkkisääntönä oon pitäny, et syvyys pitää olla vähintään 1,5 kertaa kajarin syvyys, eli 15 cm syvällä kajarilla pitää kotelon syvyys (sisäpuolelta) olla min. 22,5 cm. Tämä siks, ettei taakse päin lähtevä paineaalto kimpoa takaseinästä "vastapalloon" taaksepäin tulevaa elementin kartiota kohti ja täten tuhoa kartiota.
 
Nyt täytyy sanoa että aikamoista mutua. Miten noi mitat mahtaa korreloida elementin värähtelytaajuuden ja aiheutettujen paineiden kanssa? Entäs elementin halkaisijan kanssa jolla on enemmän vaikutusta kuin sen syvyydellä? Entäs kartion syvyys vs. koko elementin ulkorakenteen syvyys? Ja miten se kaiutin tuolla tavalla itsensä rikki saisi? Onko esimerkkejä elävästä elämästä? Ja jos pömpelissä on yksikin refleksiaukko (ts. kotelo ei ole täysin umpi) niin silloinhan ne ylipaineet hönkii sinne aukkoihin eikä "vastapallona" elementtiin.
 
Enemmän noilla mitoilla luulisi olevan vaikutusta resonanssitaajuuksiin kuin elementin käyttöikään. Ja saa korjata jos minä itse olen väärässä. Kaikki "asiantuntijamaisuuteni" nimittäin perustuu omiin mutuihin ;)

Sisäisillä tukirakenteilla ja vaimennusmateriaalilla on hyvinkin paljon tekemistä High Fidelity:n kanssa. Jos avataan halpojen pakettistereoiden kaiutin ja käytännössä mikä tahansa vaikkapa yli 500 euron kaiutin, niin arvaappa huviksesi kummassa on perehdytty hyvän äänenlaadun tuottamiseen muun muassa sisäisillä tukirakenteilla ja vaimennusmateriaalilla.
 
Tarkoitin että tukirakenteita voi käyttää puhtaasti teknisistä syistä koteloa rakentaessa. Minun mielestä tukeva kotelo ei ole HiFiä vaan hyvin rakennettu kotelo :) Vaimennusmateriaaleilla voidaan tietysti "ehkäistä" seisovia-aaltoja, mutta niillä voidaan myös lisätä kotelon tilavuutta samalla mahdollistaen kotelon fyysisen koon pienentämisen, mikä ei myöskään ole mielestäni HiFiä.
 
Mutta sitä ihmettelen, että refleksitaajuus viritettäisiin ensimmäisen harmoonisen mukaan. Refleksikotelossa toistokäyrä laskee jyrkästi em. taajuuden alapuolella. Se tuskin on ongelma, kun muutenkin ollaan siellä kuuloalueen alarajoilla. Lähinnä se, että bassorefleksikotelossa kotelo ei "suojaa" elementtiä alemmilta taajuuksilta vaan kartio liikkuu ihan valtoimenaan vastapaineen puuttuessa. Kun soitettaessa sieltä kielestä tulee kuitenkin se perustaajuus, (vaikkei ehkä niin kauheasti kuuluisikaan) niin elementti sanoo trööt.

Asia on toisin, jos eq:lla rajoitetaan alataajuuksia tai tuossa aiemmassa kirjoituksessa ensimmäisellä harmoonisella tarkoitetaan tuota perustaajuutta.
 
Ajattelin että olisi järkevää jättää kaikki matalimmat perustaajuudet pois, koska sellaisesta kotelosta mikä toistaa aina 30Hz (ja matalemmallekkin) asti tulisi varmaan aika tehoton ja toistoltaan todella epätasainen (riippuen tietysti elementeistä). Turhien taajuuksien leikkaaminen on aina hyvä idea, saa enemmän tehoa toistettavalle alueelle. Ensimmäisessä kirjoituksessa tarkoitin ensimmäistä harmonista en perustaajuutta. Onhan noita kaupallisia ratkaisujakin olemassa mitkä on viritetty "ylös" ja sanotaan että ne toimii hyvin 5-kieliselläkin vaikka perustaajuuksia ei paljoa kuulukkaan.

Lähinnä se, että bassorefleksikotelossa kotelo ei "suojaa" elementtiä alemmilta taajuuksilta vaan kartio liikkuu ihan valtoimenaan vastapaineen puuttuessa. Kun soitettaessa sieltä kielestä tulee kuitenkin se perustaajuus, (vaikkei ehkä niin kauheasti kuuluisikaan) niin elementti sanoo trööt.
 
Tämän väitteen paikkansa pitävyyden voi testata millä tahansa markkinoilta löytyvällä kaapilla, ne kun on lähes poikkeuksetta viritetty johonkin 60Hz:stä ylöspäin.

Sähköbasson perusäänialue on 40-160 Hz (lähde: Matti Ruippo/Bändikamat), joten ei liene tarpeellista virittää koteloa kovin paljon alle ton 40 hz:n, varsinkaan, jos elementin toistoalue ei edes yletä noin alas. Ja sit varmaan kannattais rajata tätä keskustelua sen verran, että puhutaanko nyt bassokaapeista (kuten otsikossa tais olla..) vai hifi-kajareista. Ja sit Efunkelist, toi sun teksti on ihan bullshittiä. Toi syvyyshän nimenomaan on se oleellisempi tekijä kuin elementin halkaisija. Mietipä ihan ite, että mihin päin ne ääniaallot mahtaa eniten säteillä, sivuille vai eteen ja taakse..? Käytännön koe 1: Seiso kajarin edessä musan soidessa. Siirry siten etuviistoon kajariin nähden. Kummassa kohtaa kuului ääni lujempaa..? Ja sit tuo reiän halkaisija juttu. Jos elementti liikuttaa määrän X ilmaa liikkuessaan, ni pitäähän se "liika" ilma jotenkin saada kotelosta pois. Käytännön koe 2: laita vatiin vettä ja pohjaan reikä. Kaada vatiin lisää vettä. Käyköhän näin: jos reikä on vadissa liian pieni, se tulvii laidoista yli? Tää nyt on karkeeta yksinkertaistamista, mut periaate on tämä.. Ja käytännön kokemusta on tosta kajarin poksauttamisesta. Tahallaan tehtiin litteä suljettu kotelo, siihen pitkäiskuinen subbarin elementti ja kunnolla volumee. Rääkäisee tuo elementti aika mellevästi, ennen kuin reunat repes.. Suosittelen lukemaan esim. Hifi-lehden kajareiden rakennusohjeet-kirjan, siinä on perusjuttuja sullekin. Ja mitä noihin resonanssitaajuuksiin tulee, niin nehän käytännössä kuoletetaan riittävällä sisävuorauksella, tarpeeks paksulla kotelon rakennuslevyllä (min 16 mm.) sekä oikean kokoisella ja mittaisella refleksiputkella.

Ja lopuks: rakentakoon jokainen kotelonsa miten haluaa. Omalta kohdalta voin sanoo, et n. kymmenkunta bassokoteloo on erilaisilla elementtiratkasuilla tullu tehtyä, noilla periaatteilla mitä tolla aikaisemmin luettelin. Kaikki on soinu särkemättä ja niin mataliin ääniin on päästy, kun on tarvittu. Ei asioita kannata miettiä liikaa.. (vrt. pilalle ja liian vaikeesti)

Ohhoh, onpas täällä tapeltu.:)
 
Pitänee sen verran vielä lisätä, että kyselen tuota viritystaajuusasiaa juuri sen takia, koska haluan tietää miten kaupallisissa toteutuksissa on tehty, olen kyllä simuloinut käyttämäni elementit, ja viritystaajuuden ollessa 35-40 hertsiä, elementtien liikepoikkeama on viritystaajuuden yläpuolella aikalailla samaa, pienillä eroilla toki.
 
Mutta, kun mennään viritystaajuuden alapuolelle, pompsahtaa liikepoikkeama luokkaa valtavaksi, ja jos tuonne osuu vielä vaikkapa viiskielisen perustaajuus, ollaan aikalailla hukassa. Ainakin minun järkeni sanoo, että perustaajuus tulee kuulua, eikä pelkästään harmoniset kerrannaiset.
 
Tuossa illalla tutkailin sitten vielä signaaligeneraattorilla asiaa, ja tulin siihen tulokseen, että kunnollisen bassokaapin tulisi toistaa ~30 hertsiin asti, mikäli viiskielisellä meinaa jytyyttää. Itse viritän kaappini 32 hertsiin, tällä virityksellä tuo 30 hertsiä ei vielä saa elementtejä huutamaan hoosiannaa.
 
Jos jollain on vielä jotain rakentavaa keskusteltavaa, jatkakoon, mutta turha paskanjauhanta voisi jo loppua.:) :)
 
Varmuuden vuoksi kaksi hymiötä, enkä viittaile sormella keneenkään.

Mitä elementtejä sinä aiot käyttää?

Mitä elementtejä sinä aiot käyttää?
 
P.Audio HP-10W. Vähän niinku budjettikaappi tulloo.:)

Sähköbasson perusäänialue on 40-160 Hz (lähde: Matti Ruippo/Bändikamat), joten ei liene tarpeellista virittää koteloa kovin paljon alle ton 40 hz:n, varsinkaan, jos elementin toistoalue ei edes yletä noin alas. Ja sit varmaan kannattais rajata tätä keskustelua sen verran, että puhutaanko nyt bassokaapeista (kuten otsikossa tais olla..) vai hifi-kajareista. Ja sit Efunkelist, toi sun teksti on ihan bullshittiä. Toi syvyyshän nimenomaan on se oleellisempi tekijä kuin elementin halkaisija. Mietipä ihan ite, että mihin päin ne ääniaallot mahtaa eniten säteillä, sivuille vai eteen ja taakse..? Käytännön koe 1: Seiso kajarin edessä musan soidessa. Siirry siten etuviistoon kajariin nähden. Kummassa kohtaa kuului ääni lujempaa..?
Edessä, jos kyseessä on korkea taajuus, samanvoimakkuiselta, jos matala.
Kaiutin alkaa näyttää suuntaavalta kun lähestytää pistettä, jossa kaiuttimen halkaisija alkaa olla aallonpituuden luokkaa.
 
Piirrä ympyrä, jonka keskipisteeseen sijoitat kaiuttimen. Johda kaiuttimeen 100Hz:n siniaaltoa (ettei vain tule yliaaltoja).
Mittaa äänenpaine ympyrän kehältä. Ei ole suuria vaihteluita.
 
Ja sit tuo reiän halkaisija juttu. Jos elementti liikuttaa määrän X ilmaa liikkuessaan, ni pitäähän se "liika" ilma jotenkin saada kotelosta pois.
Käytännön koe 2: laita vatiin vettä ja pohjaan reikä. Kaada vatiin lisää vettä. Käyköhän näin: jos reikä on vadissa liian pieni, se tulvii laidoista yli?
Tulvii, jos kaadat veden nopeasti. Jos liruttelet vettä tarpeeksi hitaasti, saat kuutiotolkulla menemään vettä siitä reiästä yhdenkään pisaran valumatta reunan ylitse.
Jos tuota vertausta halutaan käyttää mallina kaiuttimelle ja sen värähtelemälle taajuudelle, vastaa veden kaatonopeus taajuutta.
Refleksiputken suunnittelussahan pitää ottaa huomioon sellainen seikka, ettei putkea tehdä liian ohueksi, jolloin ilman virtaus aiheuttaa oman sivuäänensä.
 
Tahallaan tehtiin litteä suljettu kotelo, siihen pitkäiskuinen subbarin elementti ja kunnolla volumee. Rääkäisee tuo elementti aika mellevästi, ennen kuin reunat
repes..
Oliko kyseessä joku yksitiejärjestelmä, jossa kotelon sisälle aiheutunut jonkun korkeamman taajuuden seisova aalto repi elementin ruvelle? 1kHz aallonpituus kun on vain tuon 34cm.
 
Kuinka olisikaan käynyt refleksikotelossa, jonka resonanssi olisi laskettu turhan ylös.

Haulla löytyi tälläinen viestiketju:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=28751
 
EDIT: Tälläistäkin on jauhettu aikaisemmin:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=58740

Haulla löytyi tälläinen viestiketju:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=28751
 
EDIT: Tälläistäkin on jauhettu aikaisemmin:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=58740
 
Hei! Hyviä linkkejä, kiitos.:) Täällä tuo haku kun on mitä on...
 
Tuollahan oli hyvää juttua noista hertseistä.

Hyvä, noita taajuusalueita etsiskelinkin, jotka tosta ylläolevasta kirjoituksesta löytyi. Kitoos.. ja niin, ei tuo meidän kaiutinpoksautustesti ollu mikään kunnon projekti, eli sellanen puulaatikko, (en muista mittoja) pikasesti väsättiin, kanteen pistosahalla reikä ja subbari siihen. Tais vielä siihen nippanappa mahtua, eli otti melkein takaseinään kii. Eikä meillä ollu jakosuodintakaan välissä. Sit joku Yellon teknohelvettibiisi soimaan, ja poks! That's it. Ai niin, pitikin kysymäni: Eli onko 5-kielisen basson, joka on viritetty normivireeseen (E, A, jne.) , paksuin kieli B-vireessä? Mites toi kielten vire sit 6-kielisessä menee?

Ai niin, pitikin kysymäni: Eli onko 5-kielisen basson, joka on viritetty normivireeseen (E, A, jne.) , paksuin kieli B-vireessä? Mites toi kielten vire sit 6-kielisessä menee?
 
Muuten sama mutta siihen vielä ylä-C lisäks. Eli ei tule enää sitä B:tä matalampaa.