Bassot ›

Mitä konkarit ja miksei muutkin suosittelee ensimmäisiks kamoiks? Budjetti n. 300€, sillä pitäs vahvari ja basso saada. Olen kohtuullisen tietämätön joten älkää naurako, mutta meneekö noilla kuuhun tai edes lähelle?
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/tho … nton_hb20b_bass_combo_prodinfo.html
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-170166.html
 
Ihan vaan ekoiks kamoiks että soitteleen pääsis.
 
Mielipiteitä, kiitos.

Mitä konkarit ja miksei muutkin suosittelee ensimmäisiks kamoiks? Budjetti n. 300€, sillä pitäs vahvari ja basso saada. Olen kohtuullisen tietämätön joten älkää naurako, mutta meneekö noilla kuuhun tai edes lähelle?
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/tho … nton_hb20b_bass_combo_prodinfo.html
 
http://www.netzmarkt.de/thomann/thoiw3_artikel-170166.html
 
Ihan vaan ekoiks kamoiks että soitteleen pääsis.
 
Mielipiteitä, kiitos.
 
Torilta hajin tällaisen yhdistelmän. Noilla budjeteilla en uutta suosittele.
 
kuvan Traynor laadukas! ja järeä bassokitaran vahvistin armottoman rahapulan takia myynnissä. Käyttö on jäänyt todella vähäiseksi. Elementti on kokoa 15" ja se on täysin kunnossa ... ...Laite tulisi postin/matkahuollon kautta tai miten nyt sovitaan ja testaamaan saa tulla. kulut ostajalle
Hinta: 150 €
 
Myydään: basso epiphone
Lisätty: 09.12.2004
Voimassa: 06.02.2005

Ilmoittaja: juhakallioniemi (#30056) Lähetä pikaviesti »

Tosi hyväkuntoinen perus basso, väriltään musta. Sopii myös kokeneemmallekin soittajalle!
Hinta: 150 €

Basso vaikuttaa asialliselta. Vahvistin riittää tehojen puolesta vain kotisoittoon. Mutta jos se on tarkoitus ja haluat ostaa kamat postimyynnistä niin siitä vaan. Hinta on kohdallaan.
 
Harkitse kuitenkin seuraavia asioita ennen kuin ostat. Soitin on hyvä testata livenä ja tsekata miten se toimii, onko laite soittokuntoinen ja istuuko käteen. Jos ei itse ymmärrä vielä paljoa soittimista niin värvää kauemmin soittanut kaveri mukaan. Samoin vahvistinta olisi hyvä kuulla ennen kun sen ostaa.
 
Jos on ihan aloittelija eikä ole ketään joka voisi säätää basson setupin (kaulan asento ja kielten korkeus sekä intonaatio) niin soitto saattaa hyytyä siihen kun peli ei ole soittokelpoinen. Tätä näkee ja kuulee valitettavan paljon. Toki myös useista musiikkiliikkeistä saa niin huonoa palvelua että tämä on mahdollista.

Lisää basistinalkuja.
 
Kaveri myy bassokamojaan:
 
Aria STB-PB
http://www.soitinlaine.fi/index.cfm … eet&pid=3&mgid=6&sgid=4
 
ja
 
Hartke B600
http://www.soitinlaine.fi/index.cfm … mp;pid=2638&mgid=7&sgid=125
 
Basso on varmaan huonoin koskaan kokeilemani, mutta vahvistimella varmaan pääsisi basismiin kiinni? Mitenköhän paljon noista kannattaisi maksaa? Ovat todella vähän käytettyjä.
 
Semmonen seikka vielä että meneekö aloittelijalla (kitaraan tottuneet) sormet ruvelle tai haittaako bassonsoitto jotenkin muuten pianonsoittoa? Piano kun on ilman muuta se ykkössoittimeni.

Semmonen seikka vielä että meneekö aloittelijalla (kitaraan tottuneet) sormet ruvelle tai haittaako bassonsoitto jotenkin muuten pianonsoittoa? Piano kun on ilman muuta se ykkössoittimeni.
 
Riippuu tietysti soittomääristä ja vähän tatsin kovuudestakin, mutta silti: ihan taatusti menee. Itte en ole täysi vasta-alkaja, ja kyllä semmonen normaalia pidempi soittosessio vieläkin aiheuttaa ihon irtoamista ja rakkuloita sormenpäihin. Voi tietty olla meikäläisen henkilökohtaista kovakätisyyttä tai huonoihoisuutta mukana.
 
Mutta kyllä siihen ruvelle menoon saapi varautua. Rakkulat haittaavat jo tuota kosketteluakin.
 
Alkaiskohan tässä "mitä ekoiksi kamoiksi" -jutussa olla jo FAQ-ainesta?

Alkaiskohan tässä "mitä ekoiksi kamoiksi" -jutussa olla jo FAQ-ainesta?
 
Joskus keräsimme yhteen aloittamaani topiciin hyviä aloittelijabassoja, mutta se painui unholaan jostain syystä. Ei ilmeisesti tarpeeksi ainesta FAQ:ksi.

Mulla meni ennen sormet vesirakkuloille oikeasta kädestä ihan pelkästään siitä syystä, että mulla oli niin tehoton vahvistin. joutu räimimään sitä bassoa niin samperin kovaa, että kuuluis ees jotain. Nykyään taas saa soittaa helposti muutaman tunnin, eikä tunnu missään...

Mulla meni ennen sormet vesirakkuloille oikeasta kädestä ihan pelkästään siitä syystä, että mulla oli niin tehoton vahvistin. joutu räimimään sitä bassoa niin samperin kovaa, että kuuluis ees jotain. Nykyään taas saa soittaa helposti muutaman tunnin, eikä tunnu missään...
 
Joo, meidän basisti Spadelle kävi siten, että se soitti niin innokkaasi sormilla bassoa heti alkuun, että sen etu- ja keskisormen ja muistaakseni vielä nimetömän päihin tuli älyttömät vesirakkulat. No, kaveri otti neulan, kuumensi sen stidillä ja tuikkas terveen ihon läpi sen sinne rakkulan sisään ja valutti ne tyhjiksi. Meni pari päivää ja sillä oli ihan kivikovat sormen päät, voi juma mikä pauke lähti bassosta sen jälkeen! Spade itse kertokoot lisää.

Anteeksi, setä avautuu:
 
sormenpäiden kuuluu mennä rikki, jos niitä ei kerran aikaisemmin ole rääkätty. Kielet ovat metallia, metalli on kovaa. Jos ihoon ei muodostu ns. vesirakkulaa, on ko. ihmisessä jokin vakava fysiologinen vika. Niitä rakkuloita ei välttämättä kannata puhkoa neulalla. Ne voi myös soittaa puhki, kasvattaa kipukynnystä, muuten. Puhjenneen rakkulan tilalle kasvava iho on kovaa. Ajan oloon iho tosiaan parkkiintuu. Ei enää rakkuloita. Paitsi hiukan liian pitkän tauon ja kännisen saunaillan jälkeen, kertoi Ville "Mr. Willy" Mäkinen.
 
Anteeksi.

Mulla on vähän liikaakiin kokemusta noista rakkuloista ja omalta kohdaltani olen havainnut rakkuloiden mahd. nopean puhkaisun/tyhjentämisen olevan nopein keino saada sormenpäät takaisin kisavireeseen. Hyvällä säkällä iho vielä kiinnittyy takaisin paikoilleen siitä rakkulan kohdalta.
 
Jos (puhkaistu)rakkula sormessa on ihan pakko vielä soittaa, niin pari kireähköä kierrosta hyvää teippilaastaria auttaa asiaan. Roudausteippikin käy. Soittotatsi on tietenkin ihan paska, mutta parempi kai sekin kun jättää keikat väliin?
 
Johanneksen kipukynnystä kasvattavaa neuvoa en omien kokemusteni nojalla suosittele noudattamaan.
(Kokemusta on: mm. eräs 10pv reissu Saksaan, ekana päivänä ihan vitun paskalla lainakontralla+olemattomalla monitoroinnilla sormet verille, oma vika, eli siis rakkulat puhki jne -> loppureissun keikat vedin teippitupot sormissa, eikä siltikään meinannut taittua kun sattui vaan niin s**tanasti. Puudutusta oli haettava ihan omatoimisesti. ;-)
Menetetyn ihon takaisin kasvaminen kesti vielä oman aikansa. Pidin reissun jälkeen ihan vapaaehtoisesti viikon-parin taukoa soittamisesta että sormet kunnolla paranisivat.
Eikä sieltä rakkulan takaa mitenkään sen paksumpaa ihoa tule tilalla, ihan sitä samaa peruskamaa joka on pakko vaan soittamalla parkkiinnuttaa IMO.)

Onko kukaan muu huomannut että kun on pidemmän aikaa soittanut ns. huonommalla bassovahvarilla bändin kanssa, niin sormiin tulee helposti rakkoja? Omalla läjällä ei yli vuoteen ole tullut rakkoja, mutta kerran vedin muutaman tunnin treenit behringerin kanssa ja lähdin treeneistä rakko sormessa.

Mä oon reenannu himassa ilman vahvaria paksuilla hyvin sisäänajetuilla kielillä (Ernie Ball Power slinky 55-75-90-110). Niitä saa tempoa ihan kunnolla että kuulee esim. stereoista tulevan musan yli oman soiton. Eipä ole rakkulat hirviästi haitanneet viime aikoina.
 
Suosittelen.

Basso vaikuttaa asialliselta. Vahvistin riittää tehojen puolesta vain kotisoittoon.
Joo kotisoittoon oliskin ihan aluks vaan tarkotus.
 
Jos on ihan aloittelija eikä ole ketään joka voisi säätää basson setupin (kaulan asento ja kielten korkeus sekä intonaatio) niin soitto saattaa hyytyä siihen kun peli ei ole soittokelpoinen. Tätä näkee ja kuulee valitettavan paljon. Toki myös useista musiikkiliikkeistä saa niin huonoa palvelua että tämä on mahdollista.
Onko Tampereella joku musaliike josta sais mahdollisimman hyvää palvelua tässä asiassa?

Mutta jos se on tarkoitus ja haluat ostaa kamat postimyynnistä niin siitä vaan. Hinta on kohdallaan.
 
Niin onko kokemuksia muuten tosta kyseisestä firmasta (Thomann)? Hoituuko toimitukset ajallaan yms?
 
ainii sori meni kahteen eri viestiin kun oon jäissä :D

Johanneksen kipukynnystä kasvattavaa neuvoa en omien kokemusteni nojalla suosittele noudattamaan.
 
Mulla on aiheesta myöskin ns. raadolliset kokemukset. Jokunen vuosi takaperin päätin luopua plekusta ja lähdin paukuttamaan neljän keikan rundia sormin. Ensimmäisen keikan jälkeen sormien päitä komisti veriset rakkulat, jotka soitin seuraavana iltana puhki. Voin vannoa, että kyllä teki kipeää. Viimeisten kahden keikan jälkeen sormista paistoi lihat aika lahjakkaasti. Annoin nakkien parantua ja sittemmin ei enää rakkojen kanssa ongelmia ole ollut.

Mulla ei ikinä ole rakkoja tullut, ehkä johtuu siitä että aloitin jo esiteininä ja aluksi aika rauhallisesti -> pikkuhiljaa iho parkkiintunut. Kyllä silti vielä hiukan sormet kipeytyvät kun tarpeeksi monta tuntia soittaa kohtalaisen kovalla tatsilla.

Onko kukaan muu huomannut että kun on pidemmän aikaa soittanut ns. huonommalla bassovahvarilla bändin kanssa, niin sormiin tulee helposti rakkoja? Omalla läjällä ei yli vuoteen ole tullut rakkoja, mutta kerran vedin muutaman tunnin treenit behringerin kanssa ja lähdin treeneistä rakko sormessa.
 
Olettaisin että Behkussa on vähemmän tehoa ja sitä kautta vähemmän headroomia. Kädet saa helposti paskaksi kun yrittää sormilla saada lisää volaa vahvistimen rajojen tullessa vastaan. No eipä sitä tule, joten lähinnä menee tonne masokismin puolelle.
 
Ton kun itsekin muistais joskus...
 
Ja joo, vaikka tässä bassolla on räpelletty nimenomaan sormisoittaen päälle kymmenen vuotta, niin edelleen sitä saa kivat rakkulat aikaiseksi. Jossain vaiheessa teippailin apteekista saatavalla teipilla sormenpäitä, mutta ei sekään ollut täysin varma keino. Sitten sain älyn väläyksen, että jos yrittäis tota tatsia keventää. Oon mie viksu.
Noh, kyllä sitä innostuessaan vieläkin saa rakkuloita, mutta ei enää kovin pahoja.
 
Ja kerrataan viä tähän Sämin bravuuri sormentuhoamis-osastolla. Olinkohan se Oranssissa missä soitettiin meitin sangen kovaäänisellä ja atonaalisella noise-orkesterilla ja taas oli vakuuteltu että "on talon puolesta kamat". Kamat olivat siis joku no-name 30W kombo, joka oli vielä rikki eli PA:han piti soittaa. Monitoreista ei kuulunut kuin epämääräinen "pröööööttfffhhh" ja sekään ei järin kovaa.
 
Ainut äänentapainen mitä omasta soitosta kantautui minun korviini oli salin PA:n tuottamaa, joten käytännössä kuulin joskus ehkä jonkun matalan äänen, yleensä en. Annoin kuitenkin kaikkeni ja mätin musaria kuin viimeistä päivää. Seurauksena peukalo, etusormi, keskari ja nimetön aukesivat päistään ja silleen kynsien vierestäkin.
 
Mahtawa shöy kun tipukeltainen musari värjäytyy pikkuhiljaa verenpunaiseksi! Ei tarttenu tuon keikan jälkeen pariin viikkoon koskeakaan soittimiin...

Näistä kaikista kommenteista tulee ajateltua, että mistäköhän ihmeestä tulee se refleksi, että kun ei kuule itseään niin alkaa automaattisesti nykiä kieliä kovempaa? Vaikka kylhän sitä tietää miten siinä menee sormet verille aikä silti mitään kuule.
 
Ite oon alusta asti omaksunu sangen röydäkkään soittotyylin, joten kun huomaan etten kuule itseäni, niin en oikeastaan kovin paljoa enempää niitä kieliä nyi kun nyin jo valmiiksi aika kovaa. En sitte tiiä että onko tästä jotain hyötyä/haittaa, tulipahan vaan mieleen...

Näistä kaikista kommenteista tulee ajateltua, että mistäköhän ihmeestä tulee se refleksi, että kun ei kuule itseään niin alkaa automaattisesti nykiä kieliä kovempaa? Vaikka kylhän sitä tietää miten siinä menee sormet verille aikä silti mitään kuule.
 
Jaa-a. Kyllähän terve järki sanoo myös ettei kannata sitä viunaa ottaa liikaa, tulloo paha olo aamulla. Vaan ku ei mee jakeluun sevästi sekään.

Mä en oo ajallisesti soittanu kovin paljoo, joten muistan elävästi sen, ku parin tunnin soiton jälkee sormet oli nii kipeet, joskus jouruin liottamaa niit kylmäs vedes ja jääkuutiois et saisin niist tunnon pois... :S
Sit siit seuraava "vaihe" oli se, ettei sormii enää oikeestaa sattunu, mut yhtäkkiä keske soiton vaa huomas, et on kielet ja käret iha veres.Hyhhyh.
Nykyään saan onnex sormieni pualest soittaa nii paljo ku vaa sialu siätää, ainut ongelma on vaa,et kipu on siirtyny käsivarsii.. Noh, eiku mopilattia käsii ja lets rock...:P
 
Me karattii kyl ny aika pahasti täst alkuperääsest keskustelun aiheest... Mun mielest aloittelijan kannattaa ehrottomasti testata kamat ennen ostoa, ja erityisesti kannattaa miettii, onko basso fyysisesti käsille oikeen kokoone, koska liian iso basso estää oppimasta ku perusjutut.Mulla on tästä omakohtaasia kokemuxia: ostin aloottaessani semmosen iha "normaali"kokose Falconin, ja nyt myöhemmin tajusin sen oleva mun kitukasvukourilleni iha liia iso, ja ostin semmoisen pienen Samickin... Noh, nyt mul on sit vanhalle bassolle tyttöystävä..