Bassot ›

On vähä tylsää töissä, joten keksitäänpä tälläne topikki:
 
Jos sinulla on ns. ykkösbasso, siis semmoinen soitin, joka yleensä ekana tarttuu mukaan kun soittelemaan lähdet ja saatat jopa olla kiintynyt tuohon peliin, niin mikä siinä soittimessa on niin hyvää? Miksi tykkäät?
 
Jos inspiroi niin saa kirjottaa vaikka ylistyslaulun aiheesta.

Hyvä! Kerrankin tällainen kunnon topikki, eikä mitään nysvämistä.
 
Vastaan: emmätiä.

Fenderin 89-vuoden japsipresari.
-Hyvä (perus)soundi
-ihanan hyvä soittotuntuma
-suht.kevyt ja helppo kuljettaa mukana
-ei yhtään ruma
 
Oma ykkössoitin tuntuu kuin osalta omaa vartaloa.

JAK Jazzbasso.
 
- mahtava soundi
- soi upeasti
- kevyt
- "oman näköiseni soitin"
 
Varabassoksi tai tilaajan toiveiden ja tarpeiden perusteella saattaa toisinaan lähteä mukaan Musari StingRay5

Ei hajuukaan mut fenkun miller sbasso on se ykkönen vaikka muitakin on ja viellä toinen samanlainen mut sunburst väri.Ihan eri soittimia on noi kaks millerii ja hyvä niin.Toinen on vaan se oikee,tuntee niinku heti.
Passo,kondra ja muut on sitte välillä käytössä.
 
Äh ei pysty selittää.....fityiks meni.

Tällä hetkellä ykkönen on MUU, koska se on ainoa viisikieliseni. Lisäksi sen pinta tuntuu hyvältä paljasta ihoa vasten.

Ykkönen on aina vaan mun wanha kulunut Fender Telecaster. Se on yksinkertainen, helppo säätää ja toimii kaikissa tilanteissa.

Rokkisoittoon yms. räimintään Columbus. Ei siinä mitään hyvää ole, on vaan huvittava.
 
Muuhun soittoon Yamaha. Ei kai sekään millään mittapuulla kaksinen ole, mutta kyllä sillä meikäläinen vetelee. Kohtuullisen vaivaton soittaa ja saan helposti kelvollisen soundin.

Yamaha RBX-250 (en muista millon tehty, mut joku 11-13...vuotta vanha).
 
+ Tuntuma, tuntuu todella hyvältä soittaa. Aika kauan olen soitellut kielet korkealla, mutta laskinpa alaspäin takaisin niin jopa tuli vielä paremmaksi.
+ Hyvä soundi, ehkä ei ihan se mitä etsin, mutta mahtava släppäilyyn ja vähän raskampaan musiikkin. Potkiva soundi, eli kyllä se muihinkin menee.
+ Ja tietty se TUNNE-ARVO.
 
- Hienovire. Kaularautaa pitää säätää jollain ihme avaimella.
 
Eli yhteenvetona aivan mainio basso (ainakin juuri minulle), mutta vuosien soiton jälkeen kaipaan jotain uutta.

Epiphone Thunderbird IV Goth
 
-aivan uskomaton saundi
-munakkaan näköinen

Kyllä useimmiten tulee 4kielisen Musarin kanssa ympäriinsä palloiltua, mutta tänään käytin poikkeuksellisesti precisionia studiossa. Oli onnistunu valinta ku RnB meininkiä nauhotettiin..

Tällä hetkellä ainokaiseni, Fender jazzari Japanista vuodelta '97. Tuskinpa tilanne tulee muuttumaan kun tuossa vajaan kahden viikon päästä saan nauhattoman HarleyBentonin :D
 
Oikeastaan se on mun lemppari siksi (jos ei oteta huomioon sitä että se on mun ainoa) että se on ollut mulla aina. Sillä olen aina soittanut ja tulen varmasti soittamaankin. Onhan se kaikin puolin myös hyvä basso!

Mulla on jammun vanha rbx ja sit faijan itse tekemä härveli. Hyvä niillä on ollu soittaa.

Presiisiön-kopio ihanalta 70-luvulta. Mikit särisee, plektrasuoja on teipillä kiinni, kaula on lohkeillu ja nauhojen alla möhisee jotain kummaa vihreetä tavaraa. Tallakin on suurin piirtein läkkipeltiä, mutta silti siitä kaulapainoisesta vehkeestä löytyy jotain sellasta, mitä ei millään muulla soittimella ole mulle antaa. Sen basson parissa ei kukaan muu tunnu viihtyvän, mutta mulle se on tärkein vempula, mitä omassa arsenaalissani tulee ikinä olemaan.

nauhojen alla möhisee jotain kummaa vihreetä tavaraa.
 
Se on se groove mikä sieltä kurkkii.

Pieksetty korealainen Tokai Hard Puncher... Tällä hetkellä se tosin on mun ainoa basso. Saas nähdä mitä siitä mun nauhattomasta tulee...

Noo, omistan "vaan" kolme bassoa, joista mukaan lähtee melkeen aina se uusin. Eli nauhallinen Warwickin Corvette. Nauhaton vastaava lähtee taas tietysti mukaan kun sille on tarvetta, mutta yleensä se on nykyään tuo nauhallinen. Kolmas vehje sitten on Aria pron aika vanha Presishuun-kopsu, jolla en soittele kuin kotona koska muut bassot on reeniksellä. Siihen hommaan se sopii vallan hyvin, kun mulla ei ole vahvaria kotona ni soittelen akustisesti, ja sehän sopii kun tässä on elektroniikka paskana. Eli tää on mulle aika hyvä ratkasu.
 
Tajusin just muuten yhen jutun. Enpäs välttämättä haluukkaa omistaa montaa ritsaa - aina olis vaikeuksia päättää että mitä ottaa mukaan ja millä vetää. Nyt ku tarkemmin ajattelen, ni toi nauhallinen warwicki on aika lailla erinomainen mun käyttöö perusbassona mikä toimii tilanteessa ku tilanteessa. Hoh. Ensimmäinen kerta pitkään aikaan kun GAS ei ahdista. Hassua...:)

EDIT: Katso sivulle 5.

Mulla on kuusi bassoa ja suosikki muuttuu ajoittain. Tällä hetkellä soitan useimmiten Fenderin vuoden 1970 Jazz Bassolla. Siinä on kaikki kohdallaan: kevyt kantaa ja soittaa, hyvä kaula, hyvät mikit ja hyvä saundi.

Jee, mun lemppari on ainoa bassoni Aria Pro 2 SB mikälie. Vaikka se on prkleen raskas, se on niin hyvä! Ensinnäki hienon näkönen(kuulemieni kommenttien perusteella ja omastaki mielestä) ja toisekseen en oo mistään toisesta bassosta kuullu samanmoista saundia. Se on semmonen raaka, kirkas ja voimakas soundi. Sillä vetelen niin reeneissä kuin kotonaki. Vahvistimella ja ilman. Ei oo kyllä basson vaihtoa tarvinnu vielä harkita. Nauhojen vaihtoa kylläki...! Oon niin tottunu jo siihen ja sillä lähtee kaikki kuviot. Kaula on samanlevynen joka kohasta ja kielet on sopivan matkan päässä toisistaan. Sillä voipi soitella ihan mitä vaan haluaa. Ihan sama soittaako normaalisti, släppääkö, poppaako, täppääkö niin ainaski itteä saundi ja tuntuma miellyttää. Tai ehkä sittenkin släppäillessä kielten väli on liian lyhyt. No eipä oo kovin paljo tarvetta släppäillä. Olihan siinä vuodatusta kerrakseen! Hey by the way paljonko maksaa nauhojen vaihto?