Bassot ›

Mitä mieltä Warwick Rockbass -mallistosta? Joku neuvo etsimään oikeita Warwickeja käytettynä, mut jos ei aika riitä ja ei ole tarjontaa, niin onko nää halvemmat ihan jees? Vai pitäisikö ostaa ESP-LTD:n viiskielinen? Hiukan tunkkaselta espit tuntu mut on varmaan neki hyviä?

Itselläni on Rockbass corvette basic. Erittäin asiallinen peli, helppo soittaa, nauhat ei törröttänyt eikä ole vikoja ilmennyt. Eli hinta-laatu suhde kohdallaan.

Warwick Rockbass Streamer Standard, 4-kielinen, 2 soapbar-mikkiä, musta
 
Ai mitä tykkäsin?
No siihen nähen, että sitä saa alle 400 eurolla niin tosi asiallinen peli. Siinä, mitä mä kokeilin ei ollu vissiin säädöt ihan täysin kohdallaan, mutta jos ois säätäny niin ois saanu vielä parempaan kuntoon. Soundimaailmaan en kerinny hirveesti syventyyn, kun soitin tolla vaan yhet treenit, äkkiä piti ettii joku perussoundi, jolla sitte vedin ne treenit läpi.
 
Innostuin itse tosta kyl sen verran, että välillä harkitsen tommosta kakkosbassoks, tosin nauhattomana, tosin 5-kielisenä, tosin kermanvalkoisena.
 
Mulla on pääbassona 4-kielinen Warwick Corvette Standard, johon oon syytäny rahaa about 1200-1300 kaikkine remontteineen. Eihän toi Rockbass sen tasolle yllä, mutta hinta-laatusuhde on mun mielestä Rockbassis ihan toista luokkaa kuin esim. tossa mun Warwickissa.
 
Ite kyl kuitenkin suosittelisin, että jos pääbassoa itelles haet niin osta käytetty Warwick, jos vaan pääset kokeilemaan, se vaatii enemmän aikaa, mutta osta joku halpa ritsa väliaikaseks ratkasuks tai lainaa joltain basso...

Riippuu mitä esp ltd:tä aijot ostaa esim: B-405,B-255,B-155,B-55...Kyllä minä ainakin
B-405 tai B-255 ostasin mielummin kun Warwick Rockbass.

Mä en oo oikein lämmennyt Warwickeille, en oikeille enkä Rockbasseille. Eivät vaan tunnu ja kuulosta niin hyviltä soittimilta että niillä haluaisin vetää.
 
Sama ongelma on ESP:ssä. Ne eivät ole vakuuttaneet oikein millään tavalla, ja kun soittaa kalliimpia ESP:n bassoja, niin hintalaput aiheuttavat lähinnä hysteerisen reaktion.
 
Joten olen tylsä, ja suosittelen joko jazz tai precision bassoa. Erittäin suurella todennäköisyydellä tulisit vaihtamaan Rockbassin tai LTD:n sellaiseen kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin. Presari ja jatsari ovat sellaisia peruskirveitä, ettei niiden kanssa oikein voi mennä metsään.

Joten olen tylsä, ja suosittelen joko jazz tai precision bassoa. Erittäin suurella todennäköisyydellä tulisit vaihtamaan Rockbassin tai LTD:n sellaiseen kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin. Presari ja jatsari ovat sellaisia peruskirveitä, ettei niiden kanssa oikein voi mennä metsään.
 
Oon samaa mieltä, joskus toi oma Warwick kädessä tulee haikailtua, että oispa Fenderin USA Jazz. Tosin en tiedä mitä ne parhaimmat (tai ainakin kalleimmat) Warwickit sitten on. Itelläni vain toi Corvette Standard. Välillä sitten tuntuu et toi Corvette kuitenkin hakkaa Fenderin perusmallin. En tiedä, mutta usein tuntuu paremmalta soittaa tommosella 24-nauhasella ja sirobodysella bassolla. Mut ehdottomasti tulen hankkimaan vielä Jazz-mallisen basson vielä Warwickin rinnalle, ellen jopa pääbassoksi.

Onkos muuten kokemuksia nimen omaan siitä viidennestä kielestä monellako? Meinaan nelikielisiä olen kyllä testaillut ja todennut ne todella päteviksi kakkosbassoiksi, mut niissä nelikielisissä jotenkin tuntuu yleensäkin olevan lähes kaikki ton hintaluokan bassot vähintäänkin suht päteviä kakkosbassoja, ihan säätämisestä riippuen. Sitten taas kun viides kieli tulee mukaan, niin monet nelikielisenä miellyttävästi toimivat mallit osoittautuu meleko moisiksi ritsoiksi. Ei sillä vitosella vaan tule sitten soitettua mitään jos se paksuin kieli ei soi niinkuin muut kielet ja on löysä kuin lestadiolaisisomummun pillu... :/
Kerran oli jokusen viikon mulla testissä viiskielinen Rockbass 'vette, mut se oli nauhaton, joten ei ihan niin hyvä vertailukohde ole... ja siitä on kieltämättä aikas kauan aikaa, joten en muistakaan kunnolla. Eli kertoilkaahan siitä viidennestä kielestä kokemuksianne...

Joten olen tylsä, ja suosittelen joko jazz tai precision bassoa. Erittäin suurella todennäköisyydellä tulisit vaihtamaan Rockbassin tai LTD:n sellaiseen kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin. Presari ja jatsari ovat sellaisia peruskirveitä, ettei niiden kanssa oikein voi mennä metsään.
 
En sano etteikö tämä voisi olla totta mutta mä ainakin näkisin asian niin että soitan just sillä mikä missäkin tilanteessa tuntuu hyvältä. Tässä iässä ja elämäntilanteessa tuntuu vaan siltä että se Warwick on parempi kuin joku totaalisen perus.
 
Jos muuttuu mieli jossain vaiheessa ni menee vaan yksinkertasesti uus basso ostoon ja ehkäpä vanhat kiertoon. Turha sitä on ikäänkuin etukäteen ostaa bassoa joka mahdollisesti miellyttää vuosien päästä mutta ei niinkään nyt.

Oon samaa mieltä, joskus toi oma Warwick kädessä tulee haikailtua, että oispa Fenderin USA Jazz.
 
Mulla on pari kertaa vuodessa hiton pahan hinku Jazziin. Sitten pääsen sellaisella soittamaan ja hinku katoaa samantein.

Täällä on aina kummasti se luulo että jos ite ei tykkää jostakin ni ei siitä kukaa muukaa voi tykätä. Tai sitten katotaa kuva netistä ja "hyi ruma elä osta". Tai sitte ku joku MUMO o sanonu että "ihan paska".
 
Kohta täällä o joku "noku noku seki jätkä o kuuluisa miksaaja ja seki sano". Tosin ei ehkä enää täkäläisten vanhojen partojen joukossa kun on paljastunut että MUMO-1:kin soittaa nykyään Ibanezin SRXllä.
 
Fiiliksen perusteella ne oikeetki soittajat ne kepit ostaa :)

Täällä on aina kummasti se luulo että jos ite ei tykkää jostakin ni ei siitä kukaa muukaa voi tykätä. Tai sitten katotaa kuva netistä ja "hyi ruma elä osta". Tai sitte ku joku MUMO o sanonu että "ihan paska".
 
Mikä ois sun mielestä se oikea tapa kommentoida näitä "ostanko tämmösen"-threadeja? Omia mielipiteitähän täällä vain voi esittää, harva on niin proo, että voisi mitään universaaleja totuuksia laukoa.
 
Jos joku oikeasti jättää jonkun vehkeen ostamatta siksi, että muusikoiden.netissä on joku sanonut, että "hyi ruma elä osta", niin onnea vaan elämässä muutenkin.

Nooh mie omistan tommosen Rockbass Corvette Classicin passiivimikeillä ja voin sanoo, että kyllä se mulle on riittäny vielä tähän päivään asti.. Näitä "aitoja" warwickeja kun olen joskus soitellut, niin olen huomannut sen, että näissä rockbassoissa on ohuempi kaula, kuin näissä "aidoissa" vehkeissä. Jos tuosta nyt jotain puutteita pitää ruveta hakemaan, niin alkuperäset mikit ei oikein oo minun makuun; noi MEC:n mikit on jotenki potkuttomat tai jotain, tarkotuksena ois vaihtaa tilalle seymour duncanin mikit tai sitten vaihdan EMG:n aktiivimikit -ja elektroniikan.
 
Mutta, maksoin tuosta omasta beissistäni sillon joskus pari vuotta sitten muistaakseni 550€ ja kertaakan en ole katunut tuota ostosta. Ehkä oisin voinu ostaa jonku käytetyn jazarin, ehkä en. Mutta jokatapauksessa kaikki rockbassot on ollu hyviä pelejä mitä olen soittanut.

Mikä ois sun mielestä se oikea tapa kommentoida näitä "ostanko tämmösen"-threadeja? Omia mielipiteitähän täällä vain voi esittää, harva on niin proo, että voisi mitään universaaleja totuuksia laukoa.
 
Minä olen ilmeisesti niin proo kun osaan laukoa että "osta jos hyvälle tuntuu".
 
Vaihtoehtojahan aina voi esittää, mutta turha teilata mitään varsinkaan ilman kokemusta kyseisistä vehkeistä ja/tai perustelematta, kerpele. Kuitenkin pitäisi olla sen verran järkeä päässä että se ostaja on aina se jonka kantilta asiaa mietitään eikä suinkaa se oma perse mitä kutisee.

Minä olen ilmeisesti niin proo kun osaan laukoa että "osta jos hyvälle tuntuu".
 
No toiko on sitten parempi kun "hyi ruma elä osta"?

Vaihtoehtojahan aina voi esittää, mutta turha teilata mitään varsinkaan ilman kokemusta kyseisistä vehkeistä ja/tai perustelematta, kerpele. Kuitenkin pitäisi olla sen verran järkeä päässä että se ostaja on aina se jonka kantilta asiaa mietitään eikä suinkaa se oma perse mitä kutisee.
 
Toi on kaksipiippuinen juttu. Jos joku epätietoinen kyselee mielipiteitä jostain bassosta tms, niin toi "osta jos siltä tuntuu" ei juurikaan auta. Tai mä en ainakaan tajua miten se auttaisi. Toki on myös selvää ettei täysin lonkalta heitetyt mutu-kommentitkaan juuri auta.

No toiko on sitten parempi kun "hyi ruma elä osta"?
 
En tieä miksei olisi. Selvitetään nyt tämä että "osta jos tuntuu" on siis oikeammassa muodossa "siinä ei ole mun mielestä mitään vikaa, osta jos tuntuu".
 
Yleensä kuitenkin lähes kaikki kepukat mitä lähikaupasta saa ovat riittävän hyvin valmistettuja ettei nyt ihan täyttä kuraakaan tuollaisessa sanotaan 300e hintaluokasta ylöspäin voi käsiinsä saada. Subjektiivinen asiahan se on millaisesta tykkää, niin ei sitä voi oikein kukaan toisen puolesta päättääkään.
 
Kuitenki osa nuoresta porukasta jotka tänne tulee ni ajattelevat että täällä porukka tietääki asioista ja o kauheen proota ja muuta. Sit ku joku heittää siihen ajattelemattaan että "elä osta sitä ku osta jatsari" niin siinä saattaa pahimmassa tapauksessa käydä niin että jättää sen itselleen parhaan kepin ostamatta tai jos on ehtinyt ostaa seni ni ajattelee sen sittenkin olevan ihan paska ja käyttää suurimman osan soittoajastaan siihen että haaveilee paremmasta tai "paremmasta" soittimesta kun "isojen poikien" mielestä se oma o ihan paska. Itse olen pyrkinyt aina välttelemään jyrkkiä mielipiteitä, ehkä käyttämään ilmaisuja "..mutta käy myös katsomassa vaikkapa tää basso, se vois olla yks hyvä vaihtoehto", korkeintaan.
 
Loppupeleissähän se on ihan sama millä sitä soittaa, mutta sillon alkuaikoina oli mun mielestä kova sana ku oli just sellane basso mistä oli pitkään haaveillu, vaikkei hintalapussa ollutkaan ku 300e.

Ite huomannu kyl, monessakin muussa asiassa, että oma mieltymys soittokamoissa on poikennu aika paljoki siitä, mitä muut on sanonu ku niiltä on kyselly. Nykysin kai on aika yleistä, että ihmiset ostaa tavaraa Thomannilta ja yrittää saada jotai varmuutta/tukea hankinnalleen kyselemällä ensin täältä, tekeekö niillä laitteilla mitään.
 
Nostan hattuu näille tyypeille, jotka tuo esille ominaisuuksia tyyliin: "Siinä on aika paksu kaula, mutta jos siitä sattuu tykkään..." noista on enemmän hyötyä, kuin "Se kaula on perseestä."-tyylisil jutuil.

Hyviä pointteja. Itsekin tilasin t-kaupasta vahvistimen "olosuhteiden pakosta" lähes pelkästään sen perusteella, mitä siitä täällä on (/ei ole) sanottu. Jää nähtäväksi olenko tyytyväinen kun se saapuu...
 
Ensimmäistä bassoa ostaessani päädyin täällä suositeltuun perusvarmaan ratkaisuun (Gsr200), mut enää en kyseistä ottais. Tullu siihen tulokseen, että en tykkää kaulasta, enkä hirveenä muutenkaan. Ehkä nyt onkin sitten tullut aika hankkia uusi basso, kun tällä kertaa tietää mitä on hakemassa.
 
Ei kannattais tosiaankaan mennä muiden mielipiteiden mukaan, mutta joskus alottelijoilla on hankala tehdä muutenkaan, jos ei ole kokemusta millä muodostaa mielipiteitä soittimista.

Presari ja jatsari ovat sellaisia peruskirveitä, ettei niiden kanssa oikein voi mennä metsään.
 
Mies puhuu asiaa, mutta tuo lause on aika hillitön... Entä jos haluaa soittaa tuimaa sahausta? :D
 
Sikäli mikäli olen kuitenkin asian oikein ymmärtänyt ja soittimiin törmännyt, niin 400€ Rockbass voi erittäin hyvin olla parempi kuin 400€ Squier Presari. Joillakin ei van ole sitä rahaa laittaa siihen 1300€ jenkkiFenkkuun...

Mies puhuu asiaa, mutta tuo lause on aika hillitön... Entä jos haluaa soittaa tuimaa sahausta? :D
 
Nyt kun jälkeenpäin lukee ton uusiksi, en itsekkään voinut olla nauramatta tolle lauseelle!