Bassot ›

Vasemman käden tekniikassa yksi ongelma on mielestäni asemanvaihto. Se vaatii tiettyä ripeyttä, ja olisi hyvä osua myös oikeaan nauhaväliin. Nauhattomalla asemanvaihto on vieläkin haasteellisempaa.
 
Siis, asemanvaihtoon liittyvviä tekniikkavinkkejä kaivattaisiin.
 
Jossakin bassokirjassa suositeltiin inchwormingia. Pointtina oli se, että kättä ei siirretä kerralla kokonaan, vaan ensin etupää ja sitten takapää, niin kuin mittarimato tekee. Esimerkiksi, jos pitäisi ottaa e-kieleltä F, A ja G, niin etusormi ottaa ensin F:n ja jää paikalleen, pikkurilli venyy ottamaan A:n, ja sen jälkeen madon takapää eli etusormi siirtyy G:lle.
 
Toinen, täysin erilainen tekniikka, mitä myös näkee suositeltavan, on, että sormia ei venytellä, vaan peukalo toimii "pivot fingerinä", jonka varassa muut sormet liikkuvat.
 
Olisiko jotain kommenttia näihin?
 
Kumpaakaan tekniikaa ei tietenkään voi soveltaa, jos pitää tehdä pitempi hyppy. Niissä taas tuntuu, että aika loppuu kesken. Mistäköhän sitä saisi lisää?

..e-kieleltä F, A ja G, niin etusormi ottaa ensin F:n ja jää paikalleen, pikkurilli venyy ottamaan A:n, ja sen jälkeen madon takapää eli etusormi siirtyy G:lle.
 
Ei minulla ainakaan veny käsi äffältä aalle, joten tekniikkani on enemmän kelluva, eli koko käsi liikkuu mukana. Näin olen oppinut ja tottunut tekemään, joten hyvin sujuu. Sulava asemanvaihto onkin varmaan ainoa toimiva tekniikka minulla, kaikki muu on yhtä röytämistä.
 
Ja postauksesta oli taas hyötyä... :)
 
Menee ehkä vähän ohi aiheen, mutta kannattaa soittaa säkkipimeässä. Sitä luulisi, että asemanvaihdot menee ihan hyvin kun ei vain katso otelautaa ja sormetkin osuvat oikeisiin kohtiin automaattisesti, mutta ilmeisesti sitä otelautaa kuitenkin vilkuilee vahingossa, kun valojen sammuttua ei osukkaan kohdilleen niin helposti.

Joo soita vaikka asteikoita useamman oktaavin alalta katsomatta kaulaa tai jotain vastaavaa...

Täällä käytetään peukaloa surutta hyväksi. Jos biisissä tulee liian kiire, niin biisin kannattaa tehdä uusi sovitus.

Jossakin bassokirjassa suositeltiin inchwormingia.
 
Tulee tuota varmaan käytettyä huomaamatta. Ei niinkään missään nopeissa jutuissa, vaan jos esim pumpsuttelee 8-osia samaa ääntä tahdin putkeen, niin siinä ehtii hyvin vaihdella sormea jo seuraavaa asemaa varten. Nauhattomalla tuo ei oikein onnistu, siinä on yksi fretlessin suuria hankaluuksia.
 
Legendaarisessa modern electric bassissä on hyvää treenimatskua asemanvaihtoihin liittyen. Tässä klipissä 8 minuutin kohdalla esim.
http://www.youtube.com/watch?v=mTTL … FHMxFU&mode=related&search=

http://www.youtube.com/watch?v=mTTL … FHMxFU&mode=related&search=
 
Onko Jacolla valtavat kädet vai kuvittelenko vain?
Olisi itsellänikin tuollaiset lapiot, helpottaisi huomattavasti.

Kumpaakaan tekniikaa ei tietenkään voi soveltaa, jos pitää tehdä pitempi hyppy. Niissä taas tuntuu, että aika loppuu kesken. Mistäköhän sitä saisi lisää?
 
Tavallaan hyppyä voi "ennakoida", siirtämällä kyynärvartta ja muuttamalla käden kulmaa hyppyä edeltävän äänen aikana (toimii erityisesti hypättäessä ylemmiltä nauhoilta alaspäin), otelautaa painavan sormen/sormien pysyessä paikallaan. Lähinnä kai tuossa on kyse siitä yksinkertaisesta jutusta, että kun riittävän paljon malttaa sahata jotakin tiettyä kulkua, liikeradoista tulee luonnollisempia ja rennompia.
 
Erityisesti pesismailatekniikassa korostuu tuo koko kyynärvarren liikkuvuus, että homman saa toimimaan luontevasti. Vastakohtana sitten pastorius-sormitus - puolustanee paikkaansa ylirivakan fuusiobassottelun tuoksinnassa.
 
http://www.palomar.edu/kksm/shows/lamont/JACOPASTORIUS.jpg

Onko Jacolla valtavat kädet vai kuvittelenko vain?
Olisi itsellänikin tuollaiset lapiot, helpottaisi huomattavasti.
 
Melkoiset nakit on. Helpottaa tosiaan tuon hämähäkkiotteen kanssa, mutta suurimman osan bassomateriaalista voi kyllä soveltaa nyrkkiotteelle. Projekti: Teen Town pesistyyliin.

Melkoiset nakit on. Helpottaa tosiaan tuon hämähäkkiotteen kanssa, mutta suurimman osan bassomateriaalista voi kyllä soveltaa nyrkkiotteelle. Projekti: Teen Town pesistyyliin.
 
Mikäs etu tosta pesistyylistä sitten löytyy että siihen kannattaisi tuhlata aikaa? Paitsi tietty että näyttää hienolta + että covikset on käyttänyt sitä.

Mikäs etu tosta pesistyylistä sitten löytyy että siihen kannattaisi tuhlata aikaa? Paitsi tietty että näyttää hienolta + että covikset on käyttänyt sitä.
 
On se miusta ergonomisempi tapa. Ja tuntuu että kaula on silloin paremmin kontrollissa, ja soitto yleensäkin. En vaan jaksa sitä IMOa tai MUNSTAa aina laittaa joka väliin, kun ei oikeen tuu luonnostaan.
 
Lisätään nyt vielä, että tuon hämähäkkiotteen kanssa vasemman käden tuntuma on jotenkin aika erilaineen seisaaltaan ja istualtaan soitettaessa, ja myös hihnan pituudesta riippuvainen. Nyrkkiotteella hihnan pidentäminen ei taas lisää niinkään vaikeuskerrointa, samat jutut voi soittaa suunnileen joka korkeudelta. Tuo ranteen taivuttamista vaativa tyyli toimii parhaiten silloin, kun basso on aina "oikealla korkeudella", eli istuessa ja seisoessa samalla tasolla. Siihen en nyt ota kantaa, että näyttääkö se hienolta vai tyhmältä, mutta minulle basson oikea korkeus on siellä Jaco Pastoriuksen ja Tuukka Temosen välimaastossa.

On se miusta ergonomisempi tapa. Ja tuntuu että kaula on silloin paremmin kontrollissa, ja soitto yleensäkin. En vaan jaksa sitä IMOa tai MUNSTAa aina laittaa joka väliin, kun ei oikeen tuu luonnostaan.
 
Ei minua ne imot ja munstat kiinnostanut, vaan tuo ergonomia mistä et maininnut mitään aiemmissa viesteissä.
 
Tuo ergonomiahan on sitten taas bassosta kiinni. Esimerkiksi noilla kuuskielisillä on aika tuskaa nyrkkiote. Kontran kanssa toimii kyllä, tosin asemanvaihtoja tarvitsee sitten tehdä enemmän.

Ei minua ne imot ja munstat kiinnostanut, vaan tuo ergonomia mistä et maininnut mitään aiemmissa viesteissä.
 
Tuo ergonomiahan on sitten taas bassosta kiinni. Esimerkiksi noilla kuuskielisillä on aika tuskaa nyrkkiote. Kontran kanssa toimii kyllä, tosin asemanvaihtoja tarvitsee sitten tehdä enemmän.
 
Niin no, ehkä tätä asiaa tuli vähän turhan paljon omasta vinkkelistä katsottua. Toisaalta alkuperäisessä viestissä ei oikein ilmennyt kielimäärä/kaulaprofiili, mikä tosiaan vaikuttaa paljon siihen mikä on toimivin systeemi. Sormien pituuden ohella. :)

Niin no, ehkä tätä asiaa tuli vähän turhan paljon omasta vinkkelistä katsottua. Toisaalta alkuperäisessä viestissä ei oikein ilmennyt kielimäärä/kaulaprofiili, mikä tosiaan vaikuttaa paljon siihen mikä on toimivin systeemi. Sormien pituuden ohella. :)
 
Mie lähden kyllä siitä, että aina näissä kirjoituksissa on se minun mielestäni, luki se niissä tai ei.
 
Mutta tottakai kaikki vaikuttaa. Soitettava musa ei vähiten. Ja oma kroppa.

Niin no, ehkä tätä asiaa tuli vähän turhan paljon omasta vinkkelistä katsottua. Toisaalta alkuperäisessä viestissä ei oikein ilmennyt kielimäärä/kaulaprofiili, mikä tosiaan vaikuttaa paljon siihen mikä on toimivin systeemi. Sormien pituuden ohella. :)
 
Kiitokset kaikista vastauksista, niissä on monta hyödyllistä asiaa!
 
Itse vetelen pääasiassa Fenderin jazz-bassolla, neljä kieltä. Vasurin asento on aika lailla sama, mitä olen aiemmin käyttänyt klassista kitaraa soittaessa, peukku basson kaulan alla ja ranne jotakuinkin suorassa. Bassosta vasta reilun parin vuoden kokemus. Muuten tuntuu, että vasurin tekniikka on kehittynyt aika mukavasti, mutta juuri näissä asemanvaihdoksissa on selvä ongelma.

joo mullaki tosiaan on "kelluva" tyyli mut kyl venyy ainaki fissiltä aalle
 
ei se ole ku soittaa silleen ku on oppinu tai osaa parhaiten