Bassot ›

Moro!
 
Uteliaisuuttani kyselen, millaisia kontrabasisteja tällä foorumilla liikkuu.
Millainen tausta teillä on? Aloititteko kontrabassolla suoraan vai siirryittekö siihen jostakin toisesta soittimesta? Mikä on sähköbasson rooli kontrabasson rinnalla? Oletteko suuntaunut klassiseen, pop/jazz-musiikkiin, rockabillyyn vai johonkin muuhun vai kenties useampaan näistä? Entä millaista jousta käytätte, jos sellaisen omistatte?
 
Käsittääkseni nykyisin on sangen yleistä, että uuden sukupolven basistit ovat perehtyneet sekä kontra- että sähköbassoon.
 
Itse aloittelin sähköbassolla ja siirryin siitä kontrabassoon. Sähköbasson takia kontraankin tuli tutustuttua enemmän jazzin näkökulmasta, mutta kiinnostus klassiseen musiikkiin heräsi ja kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä olen suunnilleen yhtä kiinnostunut niin jazzin, kuin klassisenkin soitosta. Klassiset jutut sahailen Paesoldin ranskalaismallisella jousella.

Kondra on sivusoittimena ja suhteellisen tuore tapaus kaiken lisäksi. Bassokitara on ainakin tähän asti ollut se pääsoitin, mutta kohtalon oikkujen ansiosta ainoa keikkaileva kokoonpano onkin sellainen missä soitan kontraa.
 
Kontristina olen kiinnostunut hyvinkin monenlaisesta musiikista etnosta kantriin, mutta soittamaan pääsen viihde ja jazz musiikkia lähinnä. Mikä on kivaa sekin, ei sillä. Klassinen kiinnostaa ainakin toistaiseksi vain kuuntelupuolella.
 
PS. Jousena on nimetön ranskalainen jousi, jolla pientä sulkasatoa havaittavissa. Ehkä avovaimolta lainaamani viulunhartsi ei olekaan sopivaa. :I

Kontraa en omista, mutta sitä on tullut jonkinverran tuolla koululla soitettua, ja tammikuussa on Folklandialla eka keikka kontran varressa, tosin lainavehje sekin. Sähköbasso on se ensisijainen soittopelii edelleen.
 
Kansanmusiikkia soittelen, tällä hetkellä pääasiassa sellasta oldtimeä, eli vanhan Amerikan malliin - bluegrass tyylistä. Myös muunlainen kansanmusiikki kiinnostaa, irlantilainen ja pohjoismaalainen. Klezmeriäkin soittasin, jos osaisin.
 
Vähäisellä kokemuksella voisin sanoa, että kontra on siitä erityisen hauska soitin, että sillä yksinkertaistenkin juttujen soittaminen kulostaa hyvältä! Siis yksinkertaiset kuulostaa muutenkin usein hyvältä, mutta kontralla tollanen "pumputtelu" kuulostaa huomattavasti fiksummalta kuin sbassolla.
 
Joonas.

Moro!
 
Itselläni tie kulkee kontrasta sähköbassoon, kuitenkaan kontraa syrjäyttämättä. Aloitin 8 vuotiaana konservatoriolla kontransoiton ja siinä pikkuhiljaa sähköbassokin tuli mukaan. Kontralla olen suuntautunut klassiseen puoleen ja orkesterissa soitetaan kamarimusiikkia. Sähköbassolla soitan hevimetelibändissä, tosin perus jazzi ja muukin tyylilaji hoituu jotenkuten. Jousena on Knollin saksalaisotteinen, hintaansa (350€) nähden erinomainen.

Itselläni tie kulkee kontrasta sähköbassoon, kuitenkaan kontraa syrjäyttämättä. Aloitin 8 vuotiaana konservatoriolla kontransoiton ja siinä pikkuhiljaa sähköbassokin tuli mukaan.
 
Oliko sun helppo siirtyy kontrasta sähköbassoon, kontrahan kuitenkin on melkosesti fyysisempi soitin kuin sähköbasso, joten oliko tekniikan kanssa lopulta mitään ongelmia? Oikeen käden pizzicato on tietty sähköbassossa erilainen ja klasaripuolella sitä pizzicatoa varmaan kontrallaki vähemmän tarvi? Tai ainakin se tekniikka on aika erilainen, koska siinähän pidetään yleensä jousta kädessä samalla...

Kontraa näppäilen kotona sillon tällön. Sähköbasso on pääsoitin. Kontrana on joku tsekkiläinen vanerihöskä ja jousi saksalaista mallia. En tosin ole jousen kanssa soittanut juuri ollenkaan.

Mä soittelen kanssa kontraa. Lähinnä klasaria, saksalaisella jousella. Kontra on Unkarilainen, kuusikannella ja vaneripohjalla ja -sivuilla. Länsi-Helsingin musiikkiopistossa käyn tunneilla, ja saman mestan kamariorkesterissa soittelen.
 
Sekä sähköbassoa että kontraa soitan. Pääsoitinta on vaikea sanoa, ehkä kuitenkin sähköbasso. Kummassakin olen aikalailla yhtä hyvä(lue:huono). Joskus vielä tulen osaamaan soittaa kontraa hyvin, nyt perusasiatkin kusee aika pahasti vielä. Hemmetin vaikea soitin toi kontrabasso, mun mielestä.

Itse olen ottanut kontran "sivusoittimeksi", pääasiallinen homma on roikkua sähköbassossa. Kontran olen opiskellut lähinnä itsekseni, kyllä huomaa.
 
Tällä roudaamisen ilosanomaa julistavalla soittimella tulee enimmäkseen soitettua erilaisissa avantgarde-proggiksissa, mutta toki myös ihan poppia.
 
Omistan myös jousen (saksalainen), mutta se on saanut toimia lähinnä seinäkoristeena.
 
Soittimina kotimainen Soitinrakentaja Hyyryläisen peli 60-luvulta, tehty mistä lie jämäpuista mitä on sattunut aikoinaan saaamaan, mutta hyvä- ja voimakassoundinen peli tämä on. Sekä Lewis & Sons saksalainen tehdasvalmisteinen vaneribasso. Ihan jeppis sekin.

Minun piti aikoinaan aloittaa sähköbassolinjalla paikallisessa musiikkiopistossa mutta se oli valitettavasti täynnä. Musiikkiopiston kanslisti ehdotti sitten kontrabassoa ja minä ajattelin että, samankaltaisia soittimiahan ne ovat joten miksi ei?. Olen nyt soittanut kontrabassoa n. 8 vuotta opistossa ja tuota sähköistä sellaiset 7 vuotta itse sen saloja opiskellen. Sähköbasson rooli on se, että voin soittaa rakastamaani musiikkityyliä bändissä, jossa ei kontrabassolla voisi lainkaan soittaa.
 
Kontralla soitan vain ja ainoastaan klassista ja sähköisellä tulee soiteltua hevistä aina poppiin saakka, riippuen mitä nuotteja tuo toisen bändin kitaristi tuo aina tullessaan. Omassa bändissä tulee veivattua vielä covereita mutta omaa tuontantoa on jo tulossa pikkuhiljaa. Jousena käytän saksalaista, koska se tuntuu käteen hyvältä ja saan tehtyä nyanssit paremmin kuin ranskalaisella. Ainoa ongelman minulle tuottaa kappaleiden pizzicatot, joita soittaessa jousi osuu lähes aina vahingossa bassoon ja tästähän kuuluu aina ne "kops-kops" äänet, joista opettajat ei hirveästi pidä.

Oliko sun helppo siirtyy kontrasta sähköbassoon, kontrahan kuitenkin on melkosesti fyysisempi soitin kuin sähköbasso, joten oliko tekniikan kanssa lopulta mitään ongelmia?
Siirtyminen oli melko helppoa, oli oppinut jo kaulan tuntemaan melko läpikotaisin niin äänten löytäminen oli iisiä. Tekniikkakin tuli melko luonnollisesti, tosin kävin pari vuotta rokkikoululla sähköbassotunneilla mutta muuten on mennyt yksin opetellessa.

mä oon wannabe kontrabasisti (ja baritonifonisti). meillä oli v.91 eka freak out clubi ja sitä varten piti hommata kontra. mentiin sitten kolmen sepän patsaalle kadulle treenaamaan.. kaikkee sitä..

Aloitin konsalla ensin pianolla ja sit tuossa teininä aloin soitella sähköbassoa. Yksityisopettaja suositteli kontrabasson soittamisen aloittamista, koska opetus olisi konsalla ilmaista. Klassista kontralla tuli soitettua, ja olihan siitä hyötyä myös sähköbassoa ajatellen. Nykyään kontra on lähinnä koristeena ;) Jousi onpi saksalainen.
Sähkiksellä vetelen sit kaikki muut bluesista jatsiin ja takas.
Musta kontra on makee soitin mut melko hankala sillä on vedellä mitään nopeampaa matskua ja aika raskas soitin se on jos tekniikka on hukassa.

Jousena käytän saksalaista, koska se tuntuu käteen hyvältä ja saan tehtyä nyanssit paremmin kuin ranskalaisella. Ainoa ongelman minulle tuottaa kappaleiden pizzicatot, joita soittaessa jousi osuu lähes aina vahingossa bassoon ja tästähän kuuluu aina ne "kops-kops" äänet, joista opettajat ei hirveästi pidä.
 
Itsekin käytin saksalaista jousta alussa, koska opistolla oli mulle sopivan kokosena vain semmosta. En itsekään oikein noita pizzicatoja oppinut sillä tekemään. Sitten jousen kiristysmekanismi rikkoontui ja sain tilalle aivan surkean saksalaisen jousen. Opettaja ehdotti mulle jousen ostoa, koska mulla oli varmaan taidotkin kehittyny siinä vaiheessa jo sen verran, että sen jousen rajat alko tulla vastaan. Päädyin sitten ostaa ranskalaismallisen jousen asioiden helpottamiseks, koska mun opettajakin käytti semmosta.
 
Ranskalaisen ja saksalaisen jousen eroa mä huomasin, että jotenkin saksalaisella oli parempi soittaa pitkiä ääniä, kun taas ranskalainen tuntu ketterämmältä, etenkin noi pizzicatot oli näppärämpi soittaa, koska se jousen asento pysyi melkein samana, kun taas saksalaisen joutu muistaakseni pudottaa kären alas.
Tulen kyllä aika varmasti ostamaan vielä kohtuu hyvän saksalaisen jousen ja selvittämään eroa ja sen kumpi mulle lopulta sopii paremmin...

Kontraa uuseeman vuoden Katraman oppilaan konsiksella.
 
Jousi tietty ranskalainen.Nyt on sähvöbasso pääsoittimena mutta suunnitelmissa on taas kondran käyttöön otto.
Sen verran kovan koulun kävin ja en halua heittää hukkaan niitä taitoja.

s-bassot työkaluina.kondraa musaopistossa 3/3asti,sitten jäänyt vähemmälle,2-5 kondra keikkaa vuodessa.

Enpä ole tänne palstalle kauheesti kirjotellu... mutta joo.
 
Kaksi vuotta sitten tarvittiin teatteriorkesteriin kontrabasisti, porukka oli koottu basisti puuttu. Mut nykästiin mukaan harjotuksiin, aikaa 1,5kk. Ei siinä sit hittojakaa, ei se kyl ihan putkeen menny vielä ekoissa esiintymisissäkään, mut viimeset esitykset alko jo luistaan ;D. Olipahan ainakin näyttävämmän näkönen orkesteri.
Soittokokemuksena tuolloin muutamasta soittimesta, ja lähinnä kitaran soittelusta oli hyötyä.
Sen jälkeen enempi vähempi soitellu samanhenkisissä kokoonpanoissa bluesia/jazzia. Semmosia perusbassolinjoja, lepposta.
 
Basso on käsittääkseni joku nevalaisen matin harjotustyö ;D, ihan hyvä basso.
Jousenkäyttöä pitäs opetella nytten...

jee! se on makeeta kun ei oo homma hallussa, mutta keikka tulossa ja on pakko oppia ja tarvittaessa feikata että on homma hallussa. ja ennen kaikkea kehittää se homma omassa päässä. mä en tiedä normaalista musiikin opiskelusta paljonkaan, mutta tää perse edellä
puuhun metodi on ollut aina sydäntä lähellä. sitten kun siellä on yleisössä joku oikee muusikko päätä pyörittämässä, niin se vasta nostaa itsetuntoa!

Kuinka paljo toi intonaatio on teetättäny työtä muuten?

Minkä verran muuten kannattaa satsata rahaa kontraan, jos tarkoituksena on pelkästään kotona soittelu/soiton opettelu?
 
Tarkoituksena olisi siis saada edes hiukan soiva raato nurkkaan pyörimään ja itsetuntoa nakertamaan.

Minkä verran muuten kannattaa satsata rahaa kontraan, jos tarkoituksena on pelkästään kotona soittelu/soiton opettelu?
 
Tarkoituksena olisi siis saada edes hiukan soiva raato nurkkaan pyörimään ja itsetuntoa nakertamaan.
 
Tommonen kontra, joka mulla on opistolla lainassa on varmaan joku 500-700 euroa (ainakaan itse en tommosesta enempää maksaisi). Oon soittanu tolla musiikkiopiston tasokoe 2:sen läpi, eli hyvin oon päässy alkuun. Sitten oon mikitettynä heittäny big band-keikkaakin. Pelkkä säätö ammattilaisella auttaa asioita aika paljo, tietty jos remontin haluaa tehdä niin vielä enemmän. Kyllä tolla kontralla jazzkeikkoja kestäs heittää kohtuu pitkälle, mut klasarihommissa toi on aika perseestä.