Bassot ›

Moro!
 
Miten yleensä varaudutte keikkoihinne soittimen teknisten ongelmien osalta?
 
Itse tulee yleensä vedettyä hirveellä riskillä, eikä oo varabassoa mukana. Tosin toistaiseksi basson hyytymiset keikan aikana on jääneet kokematta. Pari kertaa useamman bändin illoissa oon käyny heittää toiselle bändille oman bassoni lainaan kesken keikan, kun on tullut häikkää. Kerran niinkin, että kaveri ajoi sekä varsinaisen basson, että "varabasson" loppuun setin vikalle neljännekselle mennessä. Patteri loppu toisesta ja kieli poikki toisesta.
 
Toinen vaihtoehto on se, että keikan aikana musatyyli tai joku vastaava vaihtelee niin rajusti, että pitää olla kaksi erilaista bassoa mukana. Hifistelyä, sanon minä. Vai onko? Kertokaa, jos teette näin ja mikä ajaa siihen. Kattelin tossa joskus vuos sitten Audioslaven live-DVD:tä ja siinä Commerford vaihtelee melkein joka biisin välissä Fender Jazzista toiseen. Kaiketi osassa eri vire, mutta senkin ymmärtäisi vaan sillon, jos bassoja olisi 2. Niitä oli 3 ellei enemmän.

Yhdellä oon soittanut jo muutaman keikan. Kai se nalli joskus mullekin napsahtaa, sille ei sitten voi mitään. Hyvähän se olisi pitää varabassoa mukana, mutta bassoja kun on nauhallinen, nauhaton ja kontra, niin ei noilla oikein toisiaan tuuraa.

Kaks bassoo nykyään aina mukana, tosin ei ole tarvinnut varabassoon vielä turvautua. No eiköhän sekin aika vielä koita... Ennen muinoin kun en kuljettanut varabassoa mukana, niin kerran napsahti E-kieli poikki, eikä tietenkään ollut varakieliäkään messissä. Onneksi oli useamman bändin ilta, niin sanoin mikkiin vaan että kieli napsahti, voisko joku tuoda mulle basson. Ja jokuhan toi, kävi säkä. Mutta kerrasta opin.
 
Mieli tekis kyllä joskus vaihtaa erityyliseen bassoon kesken keikkaa, esim. slovaribiisiin. Sais pyöreempää saundia siihen, kun muuten on kilkettä ja klangia. Saahan sen tietty ruuvaamalla bassostakin, mutta tommosta vaihtoo olis kiva testata joskus.

Itse en niillä harvoilla keikoilla, joilla olen ollut, ole varabassoa jakasanut raahata mukana. Muutenkin ollut aina niin tiukkaa ton roudaamisen kanssa.
 
Bassojen vaihtelu kesken keikan on pistänyt erityisesti silmään joskus vuosia sitten muutamalla Arkin keikalla. Taivava basistin peijakas vaihtoi bassoa siinä missä laulaja vaatteita. Tapansa kullakin.
 
Oma tarve soundin vaihtamiseen biisien välillä rajoittuu basson potikoiden ruuvailuun tai kerran pari äänensärkijän polkaisuun per keikka. Mulla ei ole kykyjä vielä alkaa äänen väreihin kovin paljon vaikuttamaan. Pyrin perusasiat hoitamaan siten että kehtaa keikan jälkeen kaljotella hyvällä omalla tunnolla. Mutta pakko sanoa, että on se hienoa kuunnella bändiä, jonka soittajat pystyvät loihtimaan mitä erilaisimpia äänimaailmoja kuitenkin tyylit säilyttäen. Oli soitin sitten sama koko keikan tai ei.

Eipä ole koskaan tullut varsinaista varabassoa omistettua, en ole siis harrastanut identtisiä pareja. Viimevuodet tullut keikkailtua vaan kontralla, ja se on niin iso laitos että toisen kontran raahaaminen keikalle olisi logistisesti mahdotonta vaikka sellaisen omistaisinkin.

Eipä ole koskaan tullut varsinaista varabassoa omistettua, en ole siis harrastanut identtisiä pareja. Viimevuodet tullut keikkailtua vaan kontralla, ja se on niin iso laitos että toisen kontran raahaaminen keikalle olisi logistisesti mahdotonta vaikka sellaisen omistaisinkin.
 
Kaverit suhtautuisivat taatusti lämmöllä, kun alkaisit kahta kontraa raahata kohti "keikkamobiilia":
 
"Sori jätkät, joudutte jättämään noi turhat romppeet treenikseelle. Mä otan tän varabasson mukaan... Ai mitä? Hanki oma auto? Älkää hei viittikö.."

Ollu yleensä kaks saman tyyppistä bassoa keikoilla mukana kun yhellä ekoista isommista keikoista kävi niin että E napsahti poikki ja ei muu auttanu kun vaihtaa kesken keikan kielet.Tai se oli siis ekan biisin eka ääni ja naps.Noloa.
 
Vaikka ei oiskaan sammanlainen varabasso niin ei väliä koska joku kerkii biisin aikana vaihtaa kielen/kielet kun soittaa toisella.Tietty jos sähköt menee niin sitte ei paljoo kerkii tekee.

Pelimiehellä aina kolvi ja varakielet mukana keikalla. Mulla tosin vaan varakielet, mut ei oo niitäkään tarvinnu vaihdella. Kyllä siinä musatyyli ja tatsi aika paljon vaikuttaa.

Mulla on vielä sellainen tilanne, että bändit vetävät eri vireissä perus E:ssä ja sitten droppi-C:ssä. Bassoja on lyhytskaalainen, P-basso ja nauhaton. Paha tuossakin on sitten alkaa varalla mitään pitämään. Yleensä kyllä saa kaverilta bassoa lainaan, jos tarvii. Kimppakeikat on jeessöör!

Yhdellä mennään, mutta en mä sitä minään isona riskinä näe. Jos menee kieli, niin sitten vaihdetaan se. Jos haluan erilaista soundia ruuvataan vaffaria tai bassoa. Jos loppuu passiivi, niin vedetään aktiivina. Jos basso palaa kesken keikan, niin pyydetään lainaan jonkun muun soitin. Jos kukaan ei lainaa, niin se on sitten voi voi.

Tarttis kyllä olla varalla toinen. Kieliä on mennyt sillointällöin keikoilla ronskista soittotatsista johtuen. Sitten vaan on pikapikaa vaihdettu kieli...
Muuta häikkää ei ole ollut. Aktiivien patteritkin on sopivasti loppunu kämpillä, jos on loppunut.
Soundia saa ruuvailtua mielinmäärin jo bassosta, niin ei tartte toista bassoa sen takia, ja jos virettä on tarvinnu vaihtaa niin se käy nopsaan kun on kokoajan Bossin tuner nupin ja basson välillä.
Tietty jos tässä innostuis akustisen härpäkkeen ostamaan niin sit vois kikkailla kahella eri bassolla lauteilla...

Yli kaksikymmentä vuotta menin yhdellä bassolla.
 
Nykyään raijaan kaikki kaksi bassoani keikalle. Viime syksynä olikin tarvetta, kun SR4:n patteriklipsin piuha irtosi patteria vaihtaessa. Ensin luulin, että etuastechip meni (vanhoissa StingRayssa ei ole suojavastusta). Onneksi oli vain piuha irti.
 
Pyrin myös käyttämään bassoja "ristiin" (SR5 kuitenkin vähemmän), joten varsinaista varabassoa mulla ei ole.

Bassojen vaihtelu kesken keikan on pistänyt erityisesti silmään joskus vuosia sitten muutamalla Arkin keikalla. Taivava basistin peijakas vaihtoi bassoa siinä missä laulaja vaatteita. Tapansa kullakin.

 
Viime kesänä Scissor Sistersin keikalla basso pysy samana, mutta soittaja vaihtu aina biisien välillä. Tai pikemminkin soittimia vaihdeltiin päikseen.. Jos soittaja hajoaa, niin on varasoittaja lähellä.

Ei ole tullut kanniskeltua varabassoa keikoilla juuri ollenkaan. Voishan tuota tietysti ottaakki joskus toisen mukkaan varmuuden vuoksi. Tuli mieleen, että tässä kuussa on monia keikkoja mennyt, että ei ole ollut edes varakieliä mukana...

Viime kesänä Scissor Sistersin keikalla basso pysy samana, mutta soittaja vaihtu aina biisien välillä. Tai pikemminkin soittimia vaihdeltiin päikseen.. Jos soittaja hajoaa, niin on varasoittaja lähellä.
 
Jaa, minusta kyllä sekä Babydaddylla että Del Marquisilla oli omat jassot. Ainakin ottamissani kuvissa Babydaddylla on sunburst-basso ja Delillä hopeinen.
Terv. eturiviläinen :D

Aina on varabasso mukana, ei tosin samanlainen kuin pääbasso (Stingray5) mutta 5-kielinen kuitenkin. Samoin minulla on aina varapatteri ja kielet mukana sekä vara-kaapeli, nykyään tosin langattoman varalle.
 
Vuodesta -73 olen soittanut enkä koskaan vielä tarvinnut varabassoa, patteri on kerran loppunut kun sattui huono yksilö kohdalle.
 
Minusta se osoittaa ammattimaisuutta että on vara-laitteita mukana, ainakin kaapeleita, pattereita, kieliä. Bändihän on yleensä tehnyt sopimuksen toimittaa musiikkia yleisölle, ja sopimuksen pitäminen pitäisi olla varmistettu ainakin jollekin tasolle.

Mulla oli viime viikonvaihteessa pitkästä aikaa sellainen tilanne että ilman varabassoa olisi keikka jäänyt kahteen biisiin, tai ainakin 10-15minuutin keskeytykseen.

Täytyypä myöntää, että pariin vuoteen ei ole tullut varabassoa keikoille kannettua. Minkäs sille voi kun nenänkaivuu on niin kivaa.

Varapassojen määrä = 0.
 
Eikä ole ollut varalaitteelle käyttöäkään. Jos sattuisi kieli katkeamaan, niin sitten soitetaan niillä jäljelle jääneillä. Kerran taisi kyllä patteri alkaa hyytymään kesken keikan. Siitä suivaannuin niin paljon että vaihdoin elet passiivisiksi niin ei käy ainakaan toista kertaa samalla lailla.
 
Basson vaihto piisistä toiseen on aika neitiä.

Aina ehdottomasti varabasso mukana. Sen ainoan kerran, kun näin ei ollut, niin tietenkin se kieli katkesi. Onneksi pystyi lainata illan toisen bändin basistin soitinta.
 
Kaksi kertaa on tainnut kieli katketa keikalla yhteensä noin sadan keikan aikana, joten siinä mielessä ihan hyvällä prosentilla mennään. Aina silti varabasso mukana, niin hoituu ongelma tilanteetkin helposti.