Bassot ›

Omstart!
 
Jos minulla on yksi 15" kajari ja lisään siihen toisen 15":n pöntön rinnan, niin kuinka ääni muuttuu, kun vahvistimen säätöihin ei kosketa lainkaan? ts. tuleeko äänestä paksumpi, kovempi?
 
Jos volapotikkaan ei kosketa, mökä lisääntyy 6db. Teho tuplaantuu johtuen impedanssin puolittumisesta (olettaen siis että kaapit impedanssiltaan samat).
 
Volapotikkahan ei ole mikään tehonsäätö vaan jännitteensäätö.
 
Mökä tuplaantuu vain jos vahvarilla on tehoa antaa. Jos kokonaisteho ei muutu, eli ainoastaan kaiutinpinta-alaa lisätään, mökän määrä nousee jossain määrin mutta en osaa sano tarkalleen paljonko. 3dB? edit: maalaisjärjellä ajateltuna isompi kaiutinpinta-ala saa enemmän ilmaa liikkeelle, tästä tullee se oleellinen ero?
 
Jos mökä ei nousisi, niin 4x10 loota antaisi yhtä kovan löylyn kuin 8x10. Oka osannee kertoa onko näin?

"1. Adding one sound to another sound of the same amplitude (volume) will gain you 3dB.
 
2. Adding one sound to another sound of the same amplitude and correlated will gain you 6dB.
 
(correlated means exactly the same phase, and likely to occur with the long wavelength of bass notes)"
 
Eli juuri niinkuin Unskelotti sanoi tuossa suljetussa ketjussa.

Kinastelujen pohjaksi pari linkkiä :)
 
http://www.musiccenters.com/vol.html ja tuolta Number of Speakers
 
http://www.psg.com/~dlamkins/Articl … s/multiple-speakers.php?cat=musings

Jähtikö konkka jäähylle kun ei tule kumoamaan tuota?
 
:)

Omstart!
 

 
Jos volapotikkaan ei kosketa, mökä lisääntyy 6db. Teho tuplaantuu johtuen impedanssin puolittumisesta (olettaen siis että kaapit impedanssiltaan samat).
 
Volapotikkahan ei ole mikään tehonsäätö vaan jännitteensäätö.
 
Mökä tuplaantuu vain jos vahvarilla on tehoa antaa. Jos kokonaisteho ei muutu, eli ainoastaan kaiutinpinta-alaa lisätään, mökän määrä nousee jossain määrin mutta en osaa sano tarkalleen paljonko. 3dB? edit: maalaisjärjellä ajateltuna isompi kaiutinpinta-ala saa enemmän ilmaa liikkeelle, tästä tullee se oleellinen ero?
 
Jos mökä ei nousisi, niin 4x10 loota antaisi yhtä kovan löylyn kuin 8x10. Oka osannee kertoa onko näin?
 
Miksi pysähtyä tuohon? Jos kerran 4*10 antaa yhtän paljon ääntä kuin 8*10, niin sittenhän tämän konkkateorian mukaan 2*10 antaa yhtä paljon ääntä kuin 4*10 ja yksikin kympituumainen antaa yhtä paljon ääntä kuin 2*10 eli lopputulemana yhdellä kymppituumaisella saa yhtä paljon ääntä kuin kahdeksalla kymppituumaisella. So kätsyä.

Se on tuo teoria ja käytäntö. Teoriassa puu voi kasvaa taivaaseen asti.
Kun lisätään ämyreitä, niin ääntäkin tulee lisää. Jokainen ämyri sitten vaatii vahvistimelta omat vattinsa. Vahvistimestahan tuo sitten on kiinni. Siellä joko riittää vatteja käskyttämään aina vain useampia ämyreitä. Tai sit ei.

Jos minulla on yksi 15" kajari ja lisään siihen toisen 15":n pöntön rinnan, niin kuinka ääni muuttuu, kun vahvistimen säätöihin ei kosketa lainkaan? ts. tuleeko äänestä paksumpi, kovempi?

Jos volapotikkaan ei kosketa, mökä lisääntyy 6db. Teho tuplaantuu johtuen impedanssin puolittumisesta (olettaen siis että kaapit impedanssiltaan samat).

Volapotikkahan ei ole mikään tehonsäätö vaan jännitteensäätö.

Mökä tuplaantuu vain jos vahvarilla on tehoa antaa. Jos kokonaisteho ei muutu, eli ainoastaan kaiutinpinta-alaa lisätään, mökän määrä nousee jossain määrin mutta en osaa sano tarkalleen paljonko. 3dB? edit: maalaisjärjellä ajateltuna isompi kaiutinpinta-ala saa enemmän ilmaa liikkeelle, tästä tullee se oleellinen ero?

Jos mökä ei nousisi, niin 4x10 loota antaisi yhtä kovan löylyn kuin 8x10. Oka osannee kertoa onko näin?
 

 
MOI
Kiitos luottamuksesta. Mutta noi teidän kysymykset ovat niin epämääräisiä ja termit ovat sellaista sillisalaattia, että ei niihin voi vastata mitään järkevää. Sori. (kajari: onko se kaiutinelementti vai kaiutinkaappi. pönttö, mökä , rinnan: onko se sähköisesti vai fyysisesti, vai sekä että. ) Minä en tähän hetteikköön hyppää.
 
Ps. Noi linkit on asiaa.

(kajari: onko se kaiutinelementti vai kaiutinkaappi. pönttö, mökä , rinnan: onko se sähköisesti vai fyysisesti, vai sekä että. )
 
Puhetta oli 1x15 kajarista ja toisen lisäämisestä, ei niitä voi kovin monella tapaa ymmärtää. Ite kyllä käytin epätieteellistä sanaa "mökä", sori siitä.
 
Alempi linkki kertoo: "the total SPL gain is between 0db (none) and 3db (a noticeable volume increase)."
Konkka on periaatteessa ihan jäljillä ja suotta hyllytetty. Kun teho ei systeemissä lisäänny, mistä tulee lisämeteli? Äkkiseltään tulee mieleen seuraavat syyt:
 
- kaiutin on sitä epälineaarisempi mitä enempi puhekela liikkuu pois magneettikentän "hot spotista". Kovaa luukuttaessa se jonkin verran kompressoi, joten pari vähemmän liikkuvaa elementtiä toimii kokonaisuutena herkemmin.
- isompi kaiutinpinta-ala on suuntaavampi alemmille taajuuksille, pönttö ei säteile yhtä paljon ympäriinsä. (sama ilmiö kuin jos laittaa komeron seinää vasten)
- ilman käyttäytyminen kaiuttimen sitä liikutellessa. Kun useampi elementti liikuttelee ilmaa, paine-erot on pienemmät kuin jos yksi elementti yrittää yksinään saada samaa määrää ilmaa liikkeelle. Tää alkaa mennä aika pilkunnysväämiseksi.
- joku muu, mikä?
 
Miksi pysähtyä tuohon? Jos kerran 4*10 antaa yhtän paljon ääntä kuin 8*10, niin sittenhän tämän konkkateorian mukaan 2*10 antaa yhtä paljon ääntä kuin 4*10 ja yksikin kympituumainen antaa yhtä paljon ääntä kuin 2*10 eli lopputulemana yhdellä kymppituumaisella saa yhtä paljon ääntä kuin kahdeksalla kymppituumaisella. So kätsyä.
 
Kaiken järjen mukaan niin kauan kuin haluttu äänenpaine on yhden elementin tehonkeston ja liikeradan puitteissa mahdollinen, yksi elementti on samalla syöttöteholla yhtä äänekäs kuin useampi.

Kaiken järjen mukaan niin kauan kuin haluttu äänenpaine on yhden elementin tehonkeston ja liikeradan puitteissa mahdollinen, yksi elementti on samalla syöttöteholla yhtä äänekäs kuin useampi.
 
Mitenkäs on sitten sen äänen laadun kanssa, eli miltä se oikeasti kuulostaa?

Jos volapotikkaan ei kosketa, mökä lisääntyy 6db. Teho tuplaantuu johtuen impedanssin puolittumisesta (olettaen siis että kaapit impedanssiltaan samat).
 
Putkivahvistimellahan näin ei ole. Kovempaahan se kahdella tulee ja paremmalta kuulostaa, mutta johtunee erilaisten kaappien taajuusvasteista, täydentävät toisiaan.

Kaiken järjen mukaan niin kauan kuin haluttu äänenpaine on yhden elementin tehonkeston ja liikeradan puitteissa mahdollinen, yksi elementti on samalla syöttöteholla yhtä äänekäs kuin useampi.
 
Eli rantismiehet kantaa turhaan seitsemää ylimääräistä elementtiä, kun saman mökän saisi yhdelläkin.

- ilman käyttäytyminen kaiuttimen sitä liikutellessa.
 
Tää on juurikin se juttu. Kaiutinelementti on kauhean pieni suhteessa matalien äänien aallonpituuteen ja sen ympäröivän tilan kokoon. Sanotaan että akustinen impedanssi on huonosti sovitettu. Kun kaiuttimia lisätään, eli kaiutinpinta-alaa kasvatetaan, ei kokoero ole enää niin iso, ja sovitus paranee. Samasta syystä matalia ääniä toistetaan isommalla elementillä kuin korkeampia ääniä.
 
Samaan ideaan perustuu myös torvikaiutin. Pienen elementin eteen asennetaan torvi, joka toimii akustisena impedanssimuuntimena.
 
Unskelotti osannee selittää paremmin.

Eli rantismiehet kantaa turhaan seitsemää ylimääräistä elementtiä, kun saman mökän saisi yhdelläkin.
 
Ainakin akustisen pianotrion pitseriakeikalla on rantis epäilemättä lähinnä imagokysymys.

Jos vertaa omia 4x10 ja 2x10 kaappeja niin ero on iso ainakin soundissa mutta voimakkuudesta en tiedä.Jos 4x10 kaappiin lisää ton 2x10 kaapin niin ero on ihan selkee plussan puolelle eli kyse on kaiutin pita-alasta.
 
Syitä noihin en tiedä mutta useempi 10 tuumanen vaan kuullosta jykevämmältä ja paremmalta vaikka vola ois samaa tasoa.Aikä piipittävä yks 10 tuumanen yksinään on.
 
Sanoin taas jotain johonkin tajuumatta mitään mutta näin on.

Voisiko Unskelotti sitten selittää tämän akustinen impedanssi-jutun paremmin? Eihän allonpituudella pitäis olla mitään tekemistä elementin pinta-alan kanssa, koska aalto on juuri poikittain elementtiin nähden.

Voisiko Unskelotti sitten selittää tämän akustinen impedanssi-jutun paremmin? Eihän allonpituudella pitäis olla mitään tekemistä elementin pinta-alan kanssa, koska aalto on juuri poikittain elementtiin nähden.
 
Poikittain???
 
On ehkä mennyt ääniaallon idea jotenkin perseelleen. Aallonpituus/pinta-ala vaikuttaa suuntaavuuteen.

Poikittain???
 
On ehkä mennyt ääniaallon idea jotenkin perseelleen. Aallonpituus/pinta-ala vaikuttaa suuntaavuuteen.
 
Äänilähde kannattaa ajatella pistemäisenä siten että ääniaallot etenevät ympärisätteilevästi (isotrooppisesti) vapaassa tilassa. Ko. tilannehan on tietysti täysin teoreettinen. Tässä tilanteessa ääni vaimenee etäisyyden suhteessa kolmanteen potensiin ja ajatus on helppo tajuta. Jos ääni etenisi yhdessä suunnassa, olisi voimakkuus suoraan vaimennuskertoimen mukaisessa suhteessa kuulijan etäisyyteen äänilähteestä. Koska tila on kolmiulotteinen, on vaimeneminenkin kolmanteen potenssiin. Kohta päästään asiaan...
 
Normaalissa soittotilanteessa äänilähde ei koskaan ole huoneen keskipisteessä eivätkä seinät ime kaikkea ääntä itseensä. Siksi tila vaikuttaa merkittävästi, myös kaiutinkaapin dimensiot joissain tapauksessa. Jos kaapin etulevy on suuri suhteessa ääniaallon pituuteen, vaikuttaa se positiivisesti kaiuttimen suuntaavuuteen, eli siihen miten paljon äänienergiasta suuntautuu kaiuttimen etupuolelle. Bassotaajuuksilla normaali kaiutin ei käytännössä suuntaa ollenkaan, vaan ääni etenee melko samalla voimalla kaikkiin suuntiin. Siksi seinän ja lattian läheisyys korostavat bassotoistoa. Huoneen nurkkaan sijoitettu bassokaappi korostaa bassotoistoa roimasti. 6-9 dB:tä muistaakseni, riippuen tietysti siitä miten hyvin seinä vaimentaa ja "laskee läpi" bassotaajuuksia.

Poikittain???
 
On ehkä mennyt ääniaallon idea jotenkin perseelleen. Aallonpituus/pinta-ala vaikuttaa suuntaavuuteen.
 
Mikäs siinä nyt meni pieleen? Kajari on xy-tasossa ja ääniaalto on pitkittäistä aaltoliikettä z-akselilla, eli ääniaalto on poikittain kaiuttimen tasoon nähden.
 
Tosiaan se ääni lähtee leviämään pallomaisesti sitten kohta elementin jälkeen. Intensiteetti pienenee toisessa, ei kolmannessa potenssissa. Intensiteetti on äänen teho jaettuna alalla johon se osuu. Pistemäisen ääniläkteen tapauksessa teho ikäänkuin jakautuu pallon pinnalle, jonka seurauksena saadaan I=P/(4piiR^2) josa R on etäisyys.

Intensiteetti pienenee toisessa, ei kolmannessa potenssissa. Intensiteetti on äänen teho jaettuna alalla johon se osuu. Pistemäisen ääniläkteen tapauksessa teho ikäänkuin jakautuu pallon pinnalle, jonka seurauksena saadaan I=P/(4piiR^2) josa R on etäisyys.
 
Aivan, muistelin vanhoja fysiikan kursseja väärin. Teho katoaa kolmiulotteiseen avaruuteen, mutta intensiteetti pallopinnalle, eli äänenpaine on verrannollinen etäisyyden neliöön. Tässä taustaa:
 
http://personal.cityu.edu.hk/~bsapplec/transmis1.htm