Bassot ›

Onko kokemuksia J&D bassoista, musicstoresta (ja Jerrystä) lähtee pilkkahintaan?
Löytyy J ja P kopiota, stingray kopiota ym.
Tarkoitan suhteessa hintaan 100-140e ja verrattuna näihin vaki-halpis-suositus Squieriin, yamahaan, Ibaneziin.
 
Kitarapuolella ollaan yllätytty ainakin Les Paul, ja Tele mallien tasosta, näissä on oikeaa puuta ja Wilkinsonin osaa jne. halpuus on eniten tuntunut käsittääkseni metalleissa ja säädöissä.

joo-o, on kummasti näitä kaiffareita jotka kiivaasti keskustelevat kitarasta bassoon siirtymisestä jnejne
 
Itse ajattelin nauhoitella piisin tynkiäni johonkin ankeelle raiturille.
 
Tarttis basson ja.
 
Ei viittis laittaa sitä donaa siihen american Fenderiin, mikä on täällä halvin liki hyväksyttävissä oleva basso (vaikka onhan mulla tietysti heittää sen verran - niinkuin meillä kaikkilla)
 
olikohan kysymyksen asettelussa jotain vikaa?
 
Vai eikö kenelläkään VITTU suomessa ole minkäänlaista kokemusta J&D bassoista?
 
hetkonen, nythän mä hogasin - kukaan ei TÄÄLLÄ kehtaa tunnustaa
 
eli kaikilla on vähintään se tonnin AMERIKAN vehe
 
laittakaa saatana urpot se tonni niihin
 
minä vetelen satasen kopiolla omat jassoni
 
ja kukaan ei erota millä
 
nimimerkillä: kiitollinen avusta

Vai eikö kenelläkään suomessa ole minkäänlaista kokemusta J&D bassoista?
 
No kun noin kauniisti kysyit, niin ei ole. Eikä tule.

Otahan nyt iso paperi käteen, laita nenälle ja puhallahan se palkokasvi ulos sieltä poskiontelosta. Jos jostain syystä et saa vastausta kysymykseesi, niin suosittelen että nostat ketjun takaisin etusivulle mutta jollain vähemmän provosoivalla kommentilla. Tuolla asenteella saat kaikilla vain verenpaineen nousemaan ja satavarmoja rölölöö-vastauksia.
 
Omakohtaista kokemusta J&D-vehkeistä ei ole, ilmeisesti kumminkin näitä low-end-vehkeitä kiinanmaalta? Muistaakseni musik-produktivin tms. sivuilla moisia oli hurjiin polkuhintoihin.
 
Halvemmissa bassoissa tuppaa olemaan merkittävä määrä yksilöeroja. Tuohon hintaluokkaan tuskin tulet saamaan mitään miljoonan dollarin soundia, mutta mikäli olet valmis tekemään töitä soittimen eteen ( kaularaudan vääntely, mahd. virittimien vaihto ym.) niin uskon että kyllä tuollaisellakin saa ainakin kotinauhalle ihan basson kuuloista jälkeä.
 
E:
 
Jollakulla tällä palstalla on kyllä jokin JD-basso pyörähtänyt, mutta en muista kellä. Enkä usko että tuolla mentaliteetilla tuleekaan mitään kertomaan.

Sillä lailla....

Noita ton hintaluokan kiinan- ja taiwaninihmeitä vaivaa kaikkia merkistä riippumatta sama vaiva, tasainen laaduttomuus. Joka on ihan ymmärrettävää, tolla rahalla ei voi vaatia priimaa. Kimppatilaushuoneessa on osteltu Suomeen jo satoja noita vastaavia merkittömiä satasen ruiskuja, ja niillä kaikilla pystyy soittamaan. Saattaa vaatia hieman ruuvailua ja säätöä, mutta muuten ihan jees. Noiden J&D:n vahvuus voisi olla se, että niillä on jonkulainen maahantuonti ja jopa ilmeisesti takuu jos on ihan susi. Noiden kimppojen kanssa on se, että ostaa sikaa ihan säkissä, jota ei voi ilman erikoisjärjestelyä edes palauttaa, vaikka olisi kaula poikki.
 
Jos on valmis hyväksymään sen, että soitin ei ole vimpan päälle, niin siitä vaan. Itselläni ei ole J&D-bassoista kokemusta, mutta yksi paljon kehuttu Les Paul-jäljitelmä on ollut. Tietenkään tästä ei voi vetää suoraa analogiaa bassoihin, mutta antanee suuntaviivoja mitä voisi olla odotettavissa. Täällä omia kirjailuja aiheesta: http://muusikoiden.net/artikkelit/artikkeli.php?id=1039
 
Se että topicisi ei saanut heti vastakaikua johtuunee vaan ihan siitä, että aktiivisia J&D bassottelijoita ei välttämättä täällä pyöri.

Jaksoit kokonaisen päivän odottaa vastausta vai?

Tää on tyypillinen aiheen aloittajalta tullut "after kapakka" -kommentti (21.10.2008 02:46:55), kun kukaan ei ole vastannut kirjoittajalle itselleen tärkeään kysymykseen. Näitä on nähty eri foorumeilla ja tullaan (valitettavasti) näkemään.
 
Mutta, hyviä vastauksia oli yllä. Noinhan se menee.

Sattuipa pari viikkoa sitten Helsingissä pyörähtäessäni tuollainen eteen. Olisko ollut Bändikeskuksessa Ruoholahdenkadulla.
 
Kokeilin ilman vahvistinta, joten mikistä en osaa sanoa mitään. Hintaisekseen tuntui oikeinkin mukavalta ja minulle käteen sopivalta. Mulle olis parempi kuin eteen tulleet OLPit. Musareita en ole näpeissäni pidellyt moneen vuoteen, joten sitä vertailua en pysty tekemään kuin tämän verran: JD Saksasta reilu satanen, Musari yli tonni. Onko Musari parempi ? On. Onko se 10 kertaa parempi ? Ei. Sama juttu kuin Squier Bronco / Fender Mustang tai Höfner / Harley-Benton Beatbass vertailussa.
 
Kokeilemani yksilö oli hyvissä säädöissä, intonaatio kunnossa, kaula luotisuora, pikkasen olis kaularautaa voinut löysätä ja ehkä kieliä aavistuksen laskea, mutta ei nytkään ollut mitenkään raskas soittaa. Viimeistely hyvä, nauhat ei törröttäneet, olisko liikkeessä viilattu. Yksilöerojahan näissä halvoissa on, kun niitä on kalliimmissakin.
 
Kyllä tuo satunnaissoittoon menee, tai kakkos/rymybassona, tai aloittelijalle ja olis tolla voinut keikankin vetää. Saman voi tietysti sanoa Squiereista, ja Ibanezin ja Yamahan halvimmista. Niinkuin aina ennenkin: kokeile omaan käteen ja vertaile, äläkä välttämättä yritä säästää viimeistä viittäkymppiä, kun sopiva löytyy.
 
PS. Voi olla, että itsellekin tuollainen joskus tulee, vaan ei ole kiirettä hankkia, vedellään nyt noilla muilla.
 
PS2. Mun vanhempi Fenderi ei tonnilla eikä kahdella liikahda mihinkään, muuten kyllä kaikinpuolin hyväksyttävä basso.

JD Saksasta reilu satanen, Musari yli tonni. Onko Musari parempi ? On. Onko se 10 kertaa parempi ? Ei. Sama juttu kuin Squier Bronco / Fender Mustang tai Höfner / Harley-Benton Beatbass vertailussa.
 
Soittimissa ei ikinä päde tämä kerroinfunktio paremmuuden ja hinnan suhteen. Se on niin subjektiivinen käsitys, jollekin toiselle se musari voi olla 100 x parempi kuin se satasen kopioritsa. Riippuu ihan siitä, miten eri asioita arvotetaan.

Mulla on yksi Jack & Dannyn basso, muistaakseni JD2400. Komea soitin natural-värillä, abalone-upotuksilla, neck-thru-natokaulalla, aktiivieq:lla jne. Hardwaresta ei ole moitteen sanaa löytänyt parin(?) vuoden aikana. Kaikki on pelannut mainiosti. Nauhojen päät kerran hioin. Kaula on profiililtaan hyvä ja puu tuntuu todella miellyttävältä käteen. Soittotuntuma on todella hyvä.
 
Ettei ihan kehuiksi mene, niin hieman maadoitushäiriöitä bassosta löytyy ja se onkin isoin miinus. Äänittäminen oli todella tuskaa, kun kädet irroittaessa soittimesta alkoi kova ritinä. Täytyisi siihen joskus perehtyä ihan ajan kanssa. Mikit ajavat asiansa hyvin, mutta en tiedä onko niilläkin vaikutusta tähän ritinään. Ongelmalliseksi mikkienvaihdon tekee se, etten ole missään nähnyt vastaavanlaisia mikkejä.

Harvinaisen asiallisia vastauksia kun ottaa huomioon miten ääliömäinen viesti oli ennen niitä kun ei aloittaja saanut KOKO PÄIVÄNÄ vastausta.
 
Tekisi mieli antaa kaikile muille plussaa ja itselleni varoituksen.
 
J&D:n bassoista ei ole mitään omakohtaisia kokemuksia, mutta ritsa kuin ritsa.
Jos omaan käteen ja korvaan sopii niin mitä väliä sillä on?
Jollekkin 3000€:n laite on paska käteen ja 200:n peli tuntuu vitun hyvältä.
Jos ei muulla ole väliä kuin hinnalla niin kannattaa varmaan mennä kokeilemaan niitä ja valkata se sopivin.
 
Siihen onx hyviä ei paljoa itkemiset ja kiukuttelut forumilla auta, tai yleensäkään tuollaisten 100-200 bassojen yleistettävät arviot laadusta kun on niin yksilöitä kun olla ja voi.
Niinkuin kalliimmatkin ritsat ovat, mutta ne on silti yleensä suht tasalaatuisia keskenään, mitä ei voi noista halpiksista sanoa. Voi olla vitun hyvä jolla soittaa loppuelämänsä, tai saada käteen jotain aivan järkyttävää paskaa.

Soittimissa ei ikinä päde tämä kerroinfunktio paremmuuden ja hinnan suhteen. Se on niin subjektiivinen käsitys, jollekin toiselle se musari voi olla 100 x parempi kuin se satasen kopioritsa. Riippuu ihan siitä, miten eri asioita arvotetaan.
 
Joo, noinhan se menee. Jossain vaiheessa sitä ajatteli pistää soittopelin vaihtoon, mutta kummasti alkoi löytyä syitä pitää kyseinen soitin itsellään. Ei muuta kuin niukkaa rahankäyttöä hetken jos toisenkin että sai edes muutaman saturaisen säästöön. Kumpikaan meikeläisen soitin ei tonnia maksanut, mutta kummastakaan en tonnilla luovu. Ehkä se seuraava soitin ei tule sitten jäädäkseen?

Kiitos asiallisista vastauksista, oli tullut herkällä päällä pohjustettua
 
T: liikkis
 
ps. ei sitä tiedä, aihehan voi koskettaa muitakin = tästä voi olla hyötyäkin tästä ketjusta jollekin

Ihan rehellisesti idioottimaista käytöstä threadin aloittajalta, mitä ihmettä sitä haetaan tuolla kiroilulla ja suunsoitolla? Olen joitain J&D:n bassoja testaillut ja ei ne mitään tonnin Fendereita ole, siinä aloittaja on ihan sentään ihan oikeassa. Itse en vain piittaa ollenkaan Fendereiden kapulatuntumasta joten hyvä J&D-yksilö sopisi soitettavuutensa puolesta paremmin käpälään. Soundipuolella ei varmasti ole mitään jakoa.

Ei ole kokemusta. Ennemmin ostan sillä satasella uuden kielisetin.

Ei kokemusta J&D bassoista mutta tuohon "kaikilla on american fenderit" kommenttiin, ei ole amerikan fenderiä, ostin 6 vuotta "uuden" OLP MM2 basson ja tähän olen enemmän kuin tyytyväinen, varmaan yksi parhaista "halpis" bassoista.. joskin tämän kohdalla tuo "halpis" sana antaa hieman väärän kuvan bassosta, mutta pointtina on se että hinnaltaan edullinen ei aina tarkoita paskaa laatua.

Wanha ketju, mutta kun yhden J&D-basson kaulan 5 minuuttia sitten liimasin takaisin paikalleen, lienen kohtuullisen pätevä niitä kommentoimaan..
 
..eli aiemmin ketjussa mainittu laadun tasainen epätasaisuus on aivan totta. Täällä näitä on kehuttu paljon, mutta ilmeisesti ne jotka huonon ovat saaneet, pysyvät hiljaa häpeänurkassa aasin hattu päässä ymmärtämättä miksi näitä bassoja kehutaan.
 
Heti ensimmäisenä ainakin oma JD-2700 piti laittaa viilaukseen, nauhat nimittäin olivat todella terävät ja raatelivat etusormea äärimmäisen tehokkaasti. Jo mainittu hurina on myös tämän basson ominaisuus, sellaista keskikorkeaa ja tasaisen ärsyttävää rätinää se pitää jos ei käsiä pidä kaulalla - noisegate auttaa paljon. Ikinä en ehtinyt kokeilla tehtaan kieliä, ruuvasin samantien paremman setin paikalleen. Saundi on kiva, sitä saa ruuvata melko pitkälle sellaiseksi kuin itse haluaa aktiivielektroniikan ansiosta. Kaula on nopea ja mielestäni parasta heti virittimien jälkeen koko bassossa, sain nimittäin uudelleen kaulaa kiinnittäessäni kokopuusta valmistetun bodyn rusahtamaan särölle. Eh. Kaulaa sai virittää tuosta rusahtamisesta eteenpäin vääntämällä sitä eteen- tai taaksepäin. Jospa se epoksilla pysyisi kasassa vielä vähän aikaa, saundista en kyllä uskalla sanoa enää mitään, laadusta voin kyllä puhua tulikiven katkuisia sanoja sitten sitäkin enemmän.
 
Mikäli pitäisi näillä tiedoilla laittaa rahat ensimmäiseen bassoon kiinni, skippaisin yleisesti suositellun Ibanezin 170/180/200-sarjan ja ostaisin Yamahan 374:sen. Siinä on hintaisekseen ERINOMAINEN basso, vain tuurilla voi saada samanlaatuisen JD-basson. Yamahassa puu resonoi sykkien bassoa soittajan kroppaan, samaa ei voi sanoa JD:stä. Yamahassa nauhat oli viimeisen päälle viimeistelty, kun taas Ibanez tuossa hintaluokassa tuntui yhtä "halvalta" kuin JD. Oma lähtikin takaisin kauppaan karkean nauhavirheen takia. Bassoa minulle myynyt kauppias kertoi, että kauppoja on ohjeistettu heittämään suoraan Fenderin Squierit roskiin, mikäli ne palaavat kauppaan takuuvaihtoon. Kertoo varmasti paljon, jos ei jopa kaiken niiden laadusta.

Bassoa minulle myynyt kauppias kertoi, että kauppoja on ohjeistettu heittämään suoraan Fenderin Squierit roskiin, mikäli ne palaavat kauppaan takuuvaihtoon. Kertoo varmasti paljon, jos ei jopa kaiken niiden laadusta.
 
Ei se kerro mitään niiden yleisestä laadusta vaan siitä että tehdas ei ole kiinnostunut ottamaan niitä takaisin kun sellaisen valmistaminen maksaa niille n.15-20 dollaria ja postikuluista tulee jo enemmän kuluja niille mitä vehkeen arvo heille on.
 
Skujuissa on paljon hyviä malleja. Paljon on varmaan susiakin.