Bassot ›

Miten on ero neljän ja kuuden kajarin välillä?

1,5 kertaa enemmän kaiutinpinta-alaa ja yleensä myös kotelotilavuutta: isompi saundi ja kovempi ääni, jos suunnitteluperiaatteet on samat, eli esim. herkkyys ja alarajataajuus ovat samat.

Voi myös kommentoida erillaisia 6x10 merkkien hyvyyksiä ja huonouksia.. :D

Ja yleensähän 6x10-kaapit on 6-ohmisia, kun 4x10 on joko 8 tai 4-ohmisia. Tämä vaikuttaa siihen, paljonko watteja kaappi saa "käyttöönsä", mikä taas kuuluu lopputuloksessa mökän määränä. Ainakin näin olen käsittänyt.

Mr.Sit.com: Ja yleensähän 6x10-kaapit on 6-ohmisia, kun 4x10 on joko 8 tai 4-ohmisia. Tämä vaikuttaa siihen, paljonko watteja kaappi saa "käyttöönsä", mikä taas kuuluu lopputuloksessa mökän määränä. Ainakin näin olen käsittänyt.
 
Ainakin EBS kaappi on 3 ohminen, ja sehän lähinnä rajoittaa käyttökelpisten bassonuppien määrää. Tai no, voihan sen kai itse modata aika helposti 6 ohmiseksikin.

8x10, niin ei tarvitse ihmetellä ainakaan ohmien kanssa.

Ohmin laki: heti kun aletaan puhumaan ohmeista on suurin osa porukasta ulapalla

Ampegin 6x10, eli tuo stv610hlf on ainakin 4-ohminen. Kivastihan tuo pölähtää, joskin autoon lastaaminen yksin on välillä hieman rasittava operaatio.

hollstro: Ohmin laki: heti kun aletaan puhumaan ohmeista on suurin osa porukasta ulapalla
 
Mä ainakin... Joskus koitin lukea niistä täältä ja ymmärsin, että kannattaa olla saman verran kaapissa ja vahvarissa, tai jotain...

Jokku: Mä ainakin... Joskus koitin lukea niistä täältä ja ymmärsin, että kannattaa olla saman verran kaapissa ja vahvarissa, tai jotain...
 
Kaapissa ei saa olla impedanssi pienempi kuin nupissa. Isompi saa olla, mutta vahvistimen antoteho pienenee.

Visakoivu: Kaapissa ei saa olla impedanssi pienempi kuin nupissa. Isompi saa olla, mutta vahvistimen antoteho pienenee.
 
Aivan. Ja jos kytkee 2 kpl 8 Ohmin kaappeja 4 Ohmin vahvistimeen niin männöö hyvästi. Antoteho ei pienene koska rinnan kytkettynä 8/2=4. Enhä mie hirveesti näistä ymmärrä mutta pienempi kuin vahvistimessa ilmoitettu Ohmimäärä kaapissa rikkoo vahvistimen.
 
Tästähän on nyt oma hemmetin hyvä ketjukin: Kaikki ohmeista http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=35&t=49188

Back to basics: Mulla on SWR:n 4x10" (4Ohm) ja Genzin 6x10" (4Ohm). Molemmat arvostettuja jenkkikaappeja.
 
Täytyy sanoa, että vaikka SWR:n Goliath on sarjassaan erittäin hyvä komero, tuo 6x10" pyyhkii sillä lattiaa. Samalla nupilla olen niitä hiostanut.
 
Ja sitten faktat: 6x10 on paljon isompi ja raskaampi. Se kestää toki yleensä tehoakin enemmän. Eri valmistajien kaapit eivät ole eri koossa kovin vertailukelpoisia, joten mun kokemusten mukaan ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
 
Lopputulos: Osta se, johon on varaa ja joka sopii sun autoon tms. Mutta ennenkaikkea hanki se, joka soundaa muiden kamojen kanssa parhaimmalle ja sopii soitettavaan matskuun.

Visakoivu: Kaapissa ei saa olla impedanssi pienempi kuin nupissa. Isompi saa olla, mutta vahvistimen antoteho pienenee.
 
Pätee trankkuvahvariin. Putkivahvarissa pettää pääteputken tai muuntaja jos on muntaja alimitoitettu romu niinku muutamilla merkeillä on jos ohmit ei oo tasan. Ohmit pitää siis olla tasan jos on putkipääte käytössä.

Teijo K.: Pätee trankkuvahvariin. Putkivahvarissa pettää pääteputken tai muuntaja jos on muntaja alimitoitettu romu niinku muutamilla merkeillä on jos ohmit ei oo tasan. Ohmit pitää siis olla tasan jos on putkipääte käytössä.
 
Itse ainakin soittelin iloisesti Famen putkarilla parikertaa 8 Ohmin kaappiin Ohmivalitsin 4 Ohmissa. No siinä oli sitten varmaan hyvä muuntaja.

Visakoivu: Itse ainakin soittelin iloisesti Famen putkarilla parikertaa 8 Ohmin kaappiin Ohmivalitsin 4 Ohmissa. No siinä oli sitten varmaan hyvä muuntaja.
 
Kyllä mä tiedän tapauksen, missä on muutama vuosi iloisesti luukutettu min 8 ohm. trankkunupilla noin 3 ohmin kuormaan. Kyllä se lopulta sitten laukesi ja toi homma selvisi sitten kun mut pyydettiin ihmettelemään et miksi jatsi ei enää kauniisti soi. Eli se ei mee niin, että heti kun isket johonkin väärän kuorman niin kuuluu kauhea pamaus ja savua alkaa tursuamaan suuttimista.

Teijo K.: Eli se ei mee niin, että heti kun isket johonkin väärän kuorman niin kuuluu kauhea pamaus ja savua alkaa tursuamaan suuttimista.
 
Juu, ei suinkaan. Kyllä melkein vahvari kuin vahvari kestää soitella hiljaa alhaistakin kuormaa. Ongelmat ilmenevät vasta sitten kun ruvetaan toden teolla ulosmittaamaan tehoa. Alhainen kuorma => piireissä liikkuu paljon virtaa ja paikat alkaa sulamaan.

himppe: Juu, ei suinkaan. Kyllä melkein vahvari kuin vahvari kestää soitella hiljaa alhaistakin kuormaa. Ongelmat ilmenevät vasta sitten kun ruvetaan toden teolla ulosmittaamaan tehoa. Alhainen kuorma => piireissä liikkuu paljon virtaa ja paikat alkaa sulamaan.
 
Bassoelementeille on ihan tyypillistä että niiden impedanssi on reilusti alle nimellisen 100-400 HZ alueella (tyypillisesti alle puolet), eli juuri siellä missä se suurin hönkä kuluu ja tarvitaan. Impedanssi kun on nimenomaan vaihtovirtavastus, joka riippuu taajuudesta. Hyvin suunnitellussa vahvistimessa tämä on toki otettu huomioon.

hollstro: Bassoelementeille on ihan tyypillistä että niiden impedanssi on reilusti alle nimellisen 100-400 HZ alueella (tyypillisesti alle puolet), eli juuri siellä missä se suurin hönkä kuluu ja tarvitaan. Impedanssi kun on nimenomaan vaihtovirtavastus, joka riippuu taajuudesta. Hyvin suunnitellussa vahvistimessa tämä on toki otettu huomioon.
 
Näinhän se menee. Paitsi että huolella suunnitelluissa kaiuttimissa minimi-impedanssi pysyy 0,67*nimellisimpedanssiarvon yläpuolella. Jos minimi-impedanssi tippuu alle puoleen nimellisarvosta, jotakin on pielessä pahemman kerran.
 
Tarkoitin edellisessä tekstissäni sitä, että pienillä tehoilla (watti-pari tms) soitettaessa kuorma voi olla melko alhainenkin eikä ongelmia (välttämättä) ilmene kun virrat ovat pieniä. Sitten kun avataan hanaa ja liikutaan sadoissa wateissa, päätekivet alkavat lämmetä vähän liikaa ja toimintasavu pääsee pakoon.

himppe: Näinhän se menee. Paitsi että huolella suunnitelluissa kaiuttimissa minimi-impedanssi pysyy 0,67*nimellisimpedanssiarvon yläpuolella. Jos minimi-impedanssi tippuu alle puoleen nimellisarvosta, jotakin on pielessä pahemman kerran.
 
Tarkoitin edellisessä tekstissäni sitä, että pienillä tehoilla (watti-pari tms) soitettaessa kuorma voi olla melko alhainenkin eikä ongelmia (välttämättä) ilmene kun virrat ovat pieniä. Sitten kun avataan hanaa ja liikutaan sadoissa wateissa, päätekivet alkavat lämmetä vähän liikaa ja toimintasavu pääsee pakoon.
 
Aivan muistin väärin, nimellisimpedanssi ei tosiaankaan tyypillisesti tipu alle puoleen. Tuossa mm. on hyvä kuva joka kertoo enemmän kuin tuhat basistia ehtii väittelemään, saatika sopimaan: http://www.eminence-speaker.com/pdf/legend-cb15.pdf