Bassot ›

Otin basson (Fenderin MiM-presari) treenikseltä pitkästä aikaa huollettavaksi ja huomasin, että kaula on vähän turhankin kovera. Viime päivinä oon hiljalleen yrittänyt kiristää kaularautaa, mutta se tuntuu olevan jo aika tapissa ja kaula edelleen melkoisen kovera.
 
Kun painaa ekan ja vikan nauhan alas, niin keskimmäisissä nauhoissa hieman yli millin rako, mikä on ilmeisesti vähän liikaa. Kompensaatioksi action on sitten nostettava melko korkeaksi, jotta särinöiltä vältytään. Basso on kyllä edelleen ihan soittokelpoinen, mutta vähän alkaa olla kipurajoilla actionin suhteen.
 
Onkohan tälle mitään kotikonstein tehtävissä, jos kerran kaularautakin on jo pois pelistä, vai pitäisikö suosiolla viedä liikkeeseen (vai tulisiko uuden kaulan hommaaminen jopa halvemmaksi)?
Liekö kaulan taipuminen tullut sitten epäasianmukaisesta säilytyksestä treeniksellä (voisi sijoittaa kovaan caseen). Kieletkään ei ole koskaan olleet mitään erityisen paksuja.

yogurt: Onkohan tälle mitään kotikonstein tehtävissä, jos kerran kaularautakin on jo pois pelistä, vai pitäisikö suosiolla viedä liikkeeseen (vai tulisiko uuden kaulan hommaaminen jopa halvemmaksi)?
 
Etänä on vähän paha sanoa, mutta tuossa on tod. näk. yksitoiminen rauta, jolloin sopivia prikkoja kaularaudan alle laittamalla kiristysvaraa saa lisää. Onko ihan satavarma että raudan säätö on jo tapissa?
 
Liekö kaulan taipuminen tullut sitten epäasianmukaisesta säilytyksestä treeniksellä (voisi sijoittaa kovaan caseen). Kieletkään ei ole koskaan olleet mitään erityisen paksuja.
 
Ei johdu tuosta, ei vaikuta.
 
Jos yhtään oma osaaminen epäilyttää niin vie ammattilaiselle, raudan säätö tai mielenrauha ei paljon maksa. Vaikka Soitinhuolto Ampereen Kitarakuun takapihalle.

yogurt: Otin basson (Fenderin MiM-presari) treenikseltä pitkästä aikaa huollettavaksi ja huomasin, että kaula on vähän turhankin kovera. Viime päivinä oon hiljalleen yrittänyt kiristää kaularautaa, mutta se tuntuu olevan jo aika tapissa ja kaula edelleen melkoisen kovera.
 
Kun painaa ekan ja vikan nauhan alas, niin keskimmäisissä nauhoissa hieman yli millin rako, mikä on ilmeisesti vähän liikaa. Kompensaatioksi action on sitten nostettava melko korkeaksi, jotta särinöiltä vältytään. Basso on kyllä edelleen ihan soittokelpoinen, mutta vähän alkaa olla kipurajoilla actionin suhteen.
 
Onkohan tälle mitään kotikonstein tehtävissä, jos kerran kaularautakin on jo pois pelistä, vai pitäisikö suosiolla viedä liikkeeseen (vai tulisiko uuden kaulan hommaaminen jopa halvemmaksi)?
Liekö kaulan taipuminen tullut sitten epäasianmukaisesta säilytyksestä treeniksellä (voisi sijoittaa kovaan caseen). Kieletkään ei ole koskaan olleet mitään erityisen paksuja.
 
Huomasitko mitään muutosta alkuperäiseen tilanteeseen kun säädit? Ja säätöavain varmasti oikean kokoinen, ettet pyörittele "tyhjää" säätäessä?
 
Jos on epävarmuutta asiassa, niin jäsen Kojonesin neuvo on hyvä, eli vie soitinhuoltoon. Kaularaudan säädön lisäksi tulee huollettua muutenkin kuntoon. 1mm rako nauhasta kieleen on kyllä aika hurja. Mulla oli yksi halppisbasso (J&D), jossa oli sen verran epätasainen nauhatyö, että jouduin käyttämään 0,5mm reliefiä ja melko korkeaa actionia.
 
Tuossa on muuten Fenderin ohje kaularaudan säätämiseen (ihan vain varmuuden vuoksi kannattaa lukaista läpi): https://www.fmicassets.com/Damroot/ … s_Guitars_Owners_Manual_English.pdf
 
Eli Fenderin tehdassäätö on 7. nauhan kohdalla relief 0,30...0,35mm kun painaa 1. ja viimeisen nauhan kohdalta kielen nauhoja vasten. Toki sitten oman maun ja tottumusten mukaan saa säätää tuosta pienemmäksi tai isommaksi.

Kiitos neuvoista!
https://imgur.com/a/ih1NXWK
Tässä vielä pari kuvaa kaulasta, E-kielen että G-kielen vierestä, jos niistä on mitään iloa.
 
kojones: Etänä on vähän paha sanoa, mutta tuossa on tod. näk. yksitoiminen rauta, jolloin sopivia prikkoja kaularaudan alle laittamalla kiristysvaraa saa lisää. Onko ihan satavarma että raudan säätö on jo tapissa?
 
Ainakaan kaularaudan ruuvi ei enää hevillä liiku kireämmäksi. En viitsi enää kovin voimalla sitä vääntää, ettei ruuvin kanta nykyistä enempää kuluisi. Prikkakikka voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen. Eli teoriassa kun raudan ruuvia löysää tarpeeksi, sen pitäisi sieltä tipahtaa pois? Ja sitten pari prikkaa sinne väliin ja ruuvi takaisin kiinni? Tykkääköhän kaula kyttyrää jos sen kaularaudan nyt yhtäkkiä löysää kokonaan täysistä voimista vai pitäisikö sitä löysätä maltillisemmin vähän kerrallaan?
 
iec: Huomasitko mitään muutosta alkuperäiseen tilanteeseen kun säädit? Ja säätöavain varmasti oikean kokoinen, ettet pyörittele "tyhjää" säätäessä?
 
Kyllä se alkuun kiristyi ja kaulakin tuntui hieman asettuvan, aika pian tuli vaan stoppi vastaan. Avaimen pitäisi olla oikean kokoinen, mutta tuo ruuvikin lienee aika halpaa materiaalia, kuten näissä tyypillisesti taitaa olla, niin se ei taida liian ankaraa vääntöä kestää.
 
Tuo action on kyllä aika hurja, mutta kaipa siihen lienee vuosien mittaan vaan tottunut. Mutta joo, voisi olla paras viedä tää ihan liikkeeseen, niin tulisipa tehtyä kunnolla eikä tarvitsisi kuumotella. Varmaan samalla saisi nuo kuluneet ruuvitkin vaihdettua pränikämpiin. Oon vaan aika uuno ylipäänsä näiden kaularautajuttujen kanssa, niin kiva oppia uutta ja kuulla muiden kokemuksia.

Älä vie liikkeeseen, vie soitinhuoltoon.
Tuon aiemmin mainitun Kalevassa sijaitsevan Amperen lisäksi löytyy monia muitakin päteviä, esim. Halla itä-Tampereella ja Gas Guitarworks Härmälässä.

kojones: Älä vie liikkeeseen, vie soitinhuoltoon.
Tuon aiemmin mainitun Kalevassa sijaitsevan Amperen lisäksi löytyy monia muitakin päteviä, esim. Halla itä-Tampereella ja Gas Guitarworks Härmälässä.
 
Aivan joo, tarkoitinkin huoltoa :) kiitos vinkeistä!

Moi.
 
Ääni täältäkin soitinhuoltoon viemiselle.
 
Vaikka sekä mutterin vaihto, että yksitoimisen kaularaudan mutterin säätövaran kasvattaminen prikoin on soitinkorjaajalle peruskauraa, etenkin ekaa kertaa kokeilevalle teeseitsehenkilölle löytyy useampiakin kämmäysmahdollisuuksia.
 

 
yogurt: Ainakaan kaularaudan ruuvi ei enää hevillä liiku kireämmäksi. En viitsi enää kovin voimalla sitä vääntää, ettei ruuvin kanta nykyistä enempää kuluisi.
 
Yksitoimisen kaularaudan kuusio- tai kuusiokolokannan kulumista ei kannata murehtia.
Mutteri on toki suoraviivaisempaa irroittaa vaihtoa varten jos kanta on ehjä joten ehdointahdoin ei kannata mälvätä.
 
Sen sijaan tuollaisissa kierteen pohjaamistapauksissa josta tässäkin lienee kyse, todennäköisyys sille että epäkelvosti suoritetut koneistukset aiheuttavat sen että mutteri "leikkaa kiinni" on suuri, ja innokas teeseitsehenkilö herkästi joko katkaisee väkisin irroittaessa kaularaudan kierteen juuresta tai tuhoaa kaularaudan kierteet.
 

 
yogurt: Prikkakikka voisi olla ihan kokeilemisen arvoinen. Eli teoriassa kun raudan ruuvia löysää tarpeeksi, sen pitäisi sieltä tipahtaa pois? Ja sitten pari prikkaa sinne väliin ja ruuvi takaisin kiinni?
 
Teoriassa ja yksinkertaistetusti menee noin, käytännössä ei.
 
Suurin haaste prikkojen lisäämisessä on se että mutterin ja kaularaudan mitoitukset ovat sellaisia ettei sopivia prikkoja saa rautakaupasta.
Eikä edes kaikista soitinliikkeistä :/.
 
Jotta korjauksesta tulisi pitkäikäinen, pitää ensin määritellä miksi säätövara on loppu.
Kun prikkaa valitaan, eritoten prikan ulkohalkaisijan pitää olla mutteripoteron pohjaan sopiva, joten yleensä korjaustilanteessa vanhaan kaulaan tismalleen mutterin ulkohalkaisijan kokoinen.
Myös sisähalkaisijan tulee olla mahdollisimman tarkkaan kaularautaan sopiva jotta prikka varmasti keskittyy kaulaan painuneeseen koloon.
 
Jos käytetään liian isoa -tai liian väljää- prikkaa, on vaarana halkaista kaula.
Soitinkorjaaja voi kokemuksensa perusteella määritellä voiko ulkohalkaisijaltaan suurempaa prikkaa käyttää, kuten myös tasata mutteripoteron pohjan siinä tapauksessa että esimerkiksi liiallisen voiteluaineen käytön vuoksi puu on pehmentynyt ja mutteri uppoaa sen vuoksi.
Tuossa tapauksessa on pakko käyttää suurempihalkaisijaista prikkaa uudelleenjyrsiyllä pinnalla jottei alvariinsa joudu säätämään kun mutteri jatkaa uppoamistaan kaulaan kunnes kierteet jälleen loppuvat tai instrumentti menee myyntiin.
 
YKSI TIPPA öljyä tai nuppineulanpään kokoinen nokare rasvaa MUTTERIN KIERTEISIIN riittää varmistamaan että mutteri ei jumiudu.
 

 
yogurt: Tykkääköhän kaula kyttyrää jos sen kaularaudan nyt yhtäkkiä löysää kokonaan täysistä voimista vai pitäisikö sitä löysätä maltillisemmin vähän kerrallaan?
 
En ainakaan ole moiseen näiden ~35 harrastevuoden aikana törmännyt, aina olen löysännyt kokonaan kun kielten veto on vapautettu.
 
Muutenkaan en suosittele, enkä itse säädä kaularautaa kielten vetoa vastaan (en Rickenbackereita tai muita erikoiskaularaudoin varustettuja omista), vaan sekä kitaroissa että bassoissa pudotan virettä vähintään kokosävelaskelen ennen kumpaan tahansa suuntaan säätöä.
 
Koulukuntia on tuossa kuitenkin useita, ja jos tiedän satavarmasti että (oman tutun) instrumentin kaularaudan rakenne sen kestää, herkempien instrumenttien vuotuiset 1/8-1/2 kierroksen hienosäädöt kyllä suoritan "veto päällä" jolleivät kielet muusta syystä ole löysällä.
 

 
yogurt: Kyllä se alkuun kiristyi ja kaulakin tuntui hieman asettuvan, aika pian tuli vaan stoppi vastaan.
 
Hyvin tyypillistä Fender perheen tuotteissa jostain syystä.
 
Tekninen syy on toki selvä, kierreosa on erittäin lyhyt, ja vieläpä syystä tai toisesta Fendereissä kierteet on usein leikattu, eikä oikeaoppisesti valssattu kuten valtaosalla muista instrumentti- ja kaularautavalmistajista.
 
Se miksi noin edelleen toimitaan on sensijaan hämärän peitossa.
"Ikuinen työ = ikuinen nälkä" tmv.?
 

 
yogurt: Avaimen pitäisi olla oikean kokoinen, mutta tuo ruuvikin lienee aika halpaa materiaalia, kuten näissä tyypillisesti taitaa olla, niin se ei taida liian ankaraa vääntöä kestää.
 
Yksitoimisen kaularaudan mutterin tulisi aina olla pehmeämpää tavaraa kuin kaularauta -mm. Gibsoneissa ja Tokaissa kuusiomutteri on messinkiä- jolloin mahdollisessa vauriotapauksessa olisi todennäköisempää että helpommin vaihdettava mutteri vikaantuisi ennen kaularautaa.
 
T:Samuli