Bassot ›

Onkosta kokemusta miten tuommoinen esim. Ampeg SCR-D etuaste toimii jos pistää läjän efektipedaaleja eteen?
Pienet digivahvistimet, kun ei tunnu oikein tulevan toimeen.
Ois vain helpompi häröillä ilman vahvistinta..

Tarkoitatko digivahvistimella D-luokan vahvistinta vai prosessorilla varustettua mallintavaa vahvistinta?
 
D luokan vahvistin ei ole yleensä digitaalinen eli D ei tarkoita digitaalista vaan on kirjain joka otettu käyttöön vahvistintopologiassa C luokan jälkeen. Audiopuolella yleisimmät ovat A ja A/B, joista jälkimmäinen oli yleisin bassovahvistimissa ennen tätä uudempaa D luokkaa ja C luokkaa ei audiopuolella käytetä. A luokka käytössä etuasteissa ja hifissä jonkin verran päätteissä.
 
D luokalla eroa vanhempaan A/B luokkaan ei ole siinä mielessä että pedaalit ei toimisi, etuaste määrittelee tuon saundin trankkuvahvistimissa ja pääte vahvistaa signaalin kaiuttimille ja se pidetään yleensä puhtaana. Myös putkivahvistin on yleensä A/B luokkaan kuuluva mutta pääte toteutettu putkilla eikä puolijohteilla. Vaikka etuaste määrittelee saundin niin pääte kyllä kompressoi ja säröytyy tuoden oman lisänsä putkivahvareissa saundiin.
 
Olen vertaillut A/B ja D luokan päättäreitä eikä niissä ole saundillisia eroja. Pitää olla vain riittävän tehokas jossa headroomia riittää lujaakin ajettaessa. En katselisi mitään alle 800w D luokkalaisia jotta on riittävästi reserviä. Tällöin ainoa saundiin vaikuttava tekijä on etuaste.
 
Jos tarkoitat mallintavia vahvistimia niin niistä minulla ei ole kokemusta enkä osaa ottaa kantaa miten toimivat pedaalien kanssa.

minimies: Onkosta kokemusta miten tuommoinen esim. Ampeg SCR-D etuaste toimii jos pistää läjän efektipedaaleja eteen?
Pienet digivahvistimet, kun ei tunnu oikein tulevan toimeen.
Ois vain helpompi häröillä ilman vahvistinta..
 
Aika paljon järkevämpää saundia alkoi saamaan kun tööttäsin kaappisimun lautaan. Kyseessä on dikitekin näkemys aiheesta ja täytyy myöntää että ei ole aivan paras mahdollinen purnukka, mutta kun opettelee kyseisen purkin käytön ja tunnistaa sen heikkoudet, niin vallan käyttis saundia saa laudasta suoraan äänitysvehkeisiin sekä pöytään livetilanteessa. Äänityshommissa toki paremmat vahvistin- ja kaappisimut löytyy softasta, mutta näin harrastelijapuuhastelijana pistänyt merkille että melko monella tutulla bändillä alkaa se bassosaundi olemaan ärsyttävän samankaltainen. Omaan korvaan ei edes kovin hyvä saundi vaikka olisi miten parasta ikinä plugaria ja simulaattoria kompuutteri pullollaan.
 
Kaikenlaiset muljuttimet ja häröpedaalit toki muljuttaa ja moduloi ilman kaappisimua, mutta esim. säröjen kanssa saattaa tuottaa tuskaa koska saundi ei vain ole sitä mitä haluaa vaikka kuinka ruuvaisi. Graafinen EQu säristimen kanssa toki yksi vaihtoehto millä leikkelee turhat alapäät ja yläpäät pois, mutta valmiimpaa saundia laudasta saa kaappisimulaattorilla, munsta. Ja siis kun laudassa on ns. kaikki, niin vahvistinta ei tarvitse. Tuo dikitekki toimii omasta mielestä parhaiten juurikin laudassa, olen testaillut myös vahvistimen putkietusen jälkeen mutta jos niistä kahdesta pitäisi valita niin ehdottomasti lautaan.
 
Itsellä muuten hieman saman tyylisiä kokemuksia digivahvistimista. Muutamakin purkki lähti kiertoon kun siirryin digihimmeliin (TC Classic 450), kun puhdas saundi oli hyvä, niin särön kanssa saundi oli lähinnä vitsihuumoria. Toki lattialle löytyi sitten paremmin nupin kanssa toimeentulevia vaihtoehtoja mutta olihan siinä oma säätönsä ja torituksen osto & myynti vaiva. Sittemmin TC lähti kiertoon ja muutamien nuppien jälkeen päädyin vahvistimeen missä omaan makuun melko ookoot trankku- ja putkietuasteet mitkä tulevat toimeen mun saundin paskojien kanssa.

Kaappisimun kanssa hyvä tarjoilla pöytään myös jonkinlainen linjasaundi jotta saa parsittua mukaan taajuuksia jotka simusta puuttuu. Vähän kuten mikitetyn kaapinkin kaverina on yleensä linjasaundi. Olen yrittänyt tykätä kaappisimuista mutta jotenkin ne on usein ankeita, johtunee siitä että ovat yleensä lähimikityksen tuotosta eikä kuulosta siltä miltä kaappi kuulostaa korvaan ja esim portatusta kaapista puuttuu ne taajuudet mitä portti ja tweeter tuottaa. Miellyttävämpään tulokseen olen päässyt kun etusesta leikkaa sopivia taajuuksia, eli minun tapauksessa 5kh ja 500hz. Tällöin on riittävän kaappimainen saundi ja pärjään yhdellä linjasaundilla.
 
Edullinen Mooer Radar on hyvä halpissimupedaali, mutta siinä ei ole XLR ulostuloa eikä uneffected parallel lähtöä jossa ei ole simua mukana. Haaroituksen joutuu tekemään ennen sitä ja DI boksi vielä simun perään. Ehkä valitsisin vähän kalliimman Two Notesin simun, koska siinä tulee mukana softa jolla kaappeja, mikkejä ja niiden sijaintia voi todella joustavasti yhdistellä. Lisäksi pedaalissa on hyvät liitännät.

Pöytään, oli sitten demotus tai live, menee kaksi signaalia, puhdas ja särötetty ja vielä niin että molemmat eri kaappisimun läpi. Yksi vaihtoehto olisi toki ajaa puhdas ja simuloitu pöytään mutta sitten tarttis saada puhdasta viivästettyä X millisekuntia että olisi synkassa simuloidun kanssa. Vaihtoehtoja ja keinoja löytyy varmaan yhtä paljon kuin on basisteja, mulla omissa erittäin vähäisissä hommissa tuo toimii vallan ok.

J.Nikkanen: Pöytään, oli sitten demotus tai live, menee kaksi signaalia, puhdas ja särötetty ja vielä niin että molemmat eri kaappisimun läpi. Yksi vaihtoehto olisi toki ajaa puhdas ja simuloitu pöytään mutta sitten tarttis saada puhdasta viivästettyä X millisekuntia että olisi synkassa simuloidun kanssa. Vaihtoehtoja ja keinoja löytyy varmaan yhtä paljon kuin on basisteja, mulla omissa erittäin vähäisissä hommissa tuo toimii vallan ok.
 
Varmasti tuokin ratkaisu kuulostaa hyvältä, mutta ei ole se tavallisin. Itse en keksi miksi minulla olisi kaksi kaappisimun läpi menevää linjasaundia, koska niistä tuppaa puuttumaan alapäätä jota miksaajat usein kuitenkin haluaa käsiteltäväksi. Ja samat ongelmat voi tulla myös kahden simun läpi, ne kun ei ole identtiset.
 
Ehkä turvallisin tapa monessa kohtaa on kuitenkin yksi linjasaundi etuasteiden ja kaappisimun läpi ja toinen ilman simua, joko puhtaana tai sitten etuasteen läpi.

Äh, ajatuskatkos. Siis molemmat wet & dry saman kaappisimun läpi mutta eri kaappimallinnokset. Dikitekki on kaksi kanavainen joten viive- ja/tai vaiheongelmia ei tule vaikka kuinka potikoita veivaisi, ainakaan vielä en ole onnistunut.