Muusikoiden.net
24.05.2017
HEO | Opiskele musiikkia keskellä Helsinkiä! 

Tietokoneet ja musiikkiohjelmat »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Linux ja musiikki
1 2 3 4 512 13 14 15 16
shovi
21.01.2007 15:41:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

http://ubuntustudio.org/ - tälläinenkin on näköjään ilmestymässä piakkoin.
 
Uskaltaisin arvoida, että tästä voi tulla jotain loistavaa. Aluksihan tää alkoi ns. yhdenmiehen projektina, joka oli käytännössä nettisivu ohjeilla, miten ubuntun saa viriteltyä musakäyttöön. Tähän yhdistyi kuitenkin aikaisempi projekti Mubuntu, eli Music Ubuntu, ja jos puoletkaan luvatuista jutuista pitää paikkansa, tuosta saa valmiiksi käyttökelpoisen distron median tuottamiseen.
 
"Anna mie soitan rumpuja!" -Amorphiksen kosketinsoittaja keikalla
Denzo
26.01.2007 22:53:50
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lisää oikein lupaavia audiodistroja: JAD alpha1
 
http://www.jacklab.org/
 
Maaliskuussa olisi näköjään distroon tulossa monia ilahduttava VST installer.
 
"JAD will be fully compatible with the recently released openSUSE 10.2. It will contain a full production environment for media production, primarily music. For this, the JackLab team added a Realtime Kernel version 2.6.19 to have fast audio processing with a latency up to 1.5ms. The default audio system will be based on the the Jack Audio Connection Kit (JACK) which is designed for the needs of musicians and producers and gives a professional audio/midi controlling interface."
"For music creation and editing, we have included around 70 audio applications with sequencers, synthesizers and tools all installed and ready to go."
 
Työpöytänä hienon näköinen ja kevyt E17 eli Enlightenment D17, josta on myös hyviä kokemuksia.
Denzo
01.02.2007 20:04:01 (muokattu 01.02.2007 20:04:21)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Häpeilemätön mainos: Uudessa Riffissä (1/2007) allekirjoittaneen kolmen sivun juttu Linuxista musiikkikäytössä...
Cathi777
03.02.2007 17:10:27 (muokattu 03.02.2007 18:48:20)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tässä hieman olen vasta tätä Linuxia kokeilemassa, mutta millään en olet keksinyt ( vaikka kaiken maailman ohjeita lukenut), että miten tuon Bristol Audion saa toimimaan tai yleensäkin noita kummallisia pakettitiedostoja tar.gz-päätteisiä, kun en niitä millään ole toimimaan saanut. Olisin kiitollinen jos joku voisi tämän rautalangasta vielä vääntää?
 
Edit: Hmm, nyt sain sen pakettihallinalla purettua, mutta mihinköhän se ohjelma sitten asentui, kun en sitä mistään sitten löydä? Vai pitääkö sitä jonkin toisen ohjelman kautta pyörittää tyyliin vst-instrumentit?
 
Only pop music can break my heart...
jorma_r
03.02.2007 20:44:05 (muokattu 03.02.2007 20:45:27)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tässä hieman olen vasta tätä Linuxia kokeilemassa, mutta millään en olet keksinyt ( vaikka kaiken maailman ohjeita lukenut), että miten tuon Bristol Audion saa toimimaan tai yleensäkin noita kummallisia pakettitiedostoja tar.gz-päätteisiä, kun en niitä millään ole toimimaan saanut. Olisin kiitollinen jos joku voisi tämän rautalangasta vielä vääntää?
 
Bristol on harvinainen poikkeus softien joukossa - sitä käytetään vähän eri tavalla... Älä masennu jos se ei heti aukea. Bristol ei asennu automaattisesti kuten moni muu softa ja se pitää potkaista käsin käyntiin kuten tipparellu pakkasessa. Sen jälkeen kyyti onkin sitten pehmeää.
 
.tar.gz paketit ovat ikään kuin .zip -paketteja. Hieman eri formaatissa vain. Ne puretaan sanomalla $tar zxfv paketinnimi.tar.gz. Tämä siis purkaa paketin siihen hakemistoon missä se purkuhetkellä on. Onnistunee jollain gnome/kde vehkeelläkin mutta perustemput kannattaa opetella komentoriviltä. Tuo kannattaa laittaa vaikka paperilapulle näppiksen alle. Mulla oli se siellä ensimmäisen vuoden. :)
 
Bristol purkautuu sitten hakemistoon bristol-0.9.5 (tai siihen versioon joka sinulla on.) Tämän kansion alla on kansio bin - mene sinne sanomalla:
 
$cd bristol-0.9.5/bin/
 
Sitten itse vehjes käynnistetään komentorivikomennolla. Aluksi kannattaa todeta:
$./startBristo -v -h
 
Tämä antaa ohjeita eri asetuksista käytöstä. Yksinkertaisimmillaan $./startBristol -mini potkaisee minimoogin pystyyn, jne.
 
Kuten sanottu - Bristol on käytettävyydessään harvinainen poikkeus. Tekijä on halunnun panostaa soundiin - ei helppokäyttöisyyteen. Oikeastaan kaikki muut softasyntikat löytyvät CCRMA:sta tai vastaavista ja ilmaantuvat asennuksen jälkeen suoraan käynnistysvalikkoon hiirellä laukaistavaksi.
 
Ei siis kannata pelästyä ylläolevaa jos luottamus omaan soittotaitoon on suurempi kuin säätötaitoon. Muutama tuollainen peruskikka kun jää takataskuun on homma teknisellä puolella jo riittävästi hanskassa.
 
Vilhelm1
11.02.2007 04:24:37 (muokattu 11.02.2007 16:07:27)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Helvetin hieno homma että Linux-puolen ja yleensäkin avoimen lähdekoodin musasoftaan löytyy kiinnostusta muusikoiden.net-tyypeiltäkin. Kiitokseni tämän aiheen aloittaneelle! En malta olla kommentoimatta; haukkukaa ja kritisoikaa; pidän itseäni aika maallikkona, vaikka kokemusta löytyykin.
 
Paljon on mainittu tässä jo asiaa, mutta totuuden nimessä kannattaisi jokaisen asiaan perehtyneen myöntää, ettei musiikin tekoon nykyistä Ubuntu-versio 6.10 Edgy Eftiä pidä suositella. Todelliset reaaliaikaominaisuudet saa ainoastaan kääntämällä Ingo Molnarin kernelin, jossa on tarvittavat patchit (https://help.ubuntu.com/community/H … VanillaKernelWithRealtimePreemption). Kannattaa odottaa huhtikuun 19. päivään asti - silloin tulee siis tämä edellä mainittu versio 7.04 Feisty Fawn (https://wiki.ubuntu.com/FeistyReleaseSchedule). Siinä samassa yhteydessä tulee verkkoon ladattavaksi siis Ubuntu Studio (https://wiki.ubuntu.com/UbuntuStudio). Silloin OS X:lle löytynee varteenotettava vaihtoehto kokonaisuutena (ulkoasu, käyttäjätuki jne.) - viimeinkin.
 
Olen löytänyt myös loistavia distroja, joissa ovat kaikki säädöt valmiina ja jotka ovat helppo asentaa: 1) Debian-pohjainen 64 Studio (http://64studio.com/) 2) dyne:II core -pohjainen pure:dyne (https://goto10.org/puredyne/) 3) Knoppix-pohjainen Musix (http://www.musix.org.ar/en/index.html) 4) Studio To Go (http://www.ferventsoftware.com/). Näistä etenkin pure:dyne; plussaa pääkalloista ja äärimmileen trimmatusta uutuuden kiiltoisesta kernelistä. PD:tä ylläpitää Huddersfieldin yliopisto (mm. Justin Hawkinsin opiskelupaikka (http://www.huddcoll.ac.uk/international/news/news3.asp) ; rock yeah...).
 
PD, Musix sekä S2G buutataan suoraan CD:ltä. 64S:ta suosittelen, jos sattuu löytymään 64-bittinen PC AMD-prosulla ja kovalevytilaa. Musixissa on KDE niille, jotka ovat valmiita uhraamaan suoritustehoa visuaalisen näyttävyyden takia; muuten kandee käyttää karua Fluxbox-desktopia session aikana eli silloin PD. 64S:ssa on jo säädöt trimmattu sen verran hyvin, että oletuksena laitettu Gnome on ollut ihan jees. S2G:ta on kehuttu käyttäjäystävällisimmäksi ratkaisuksi (= ei säätöä) mutta maksaa 60 egeä; tosin on takuulla hintansa väärti.
 
Suosittelen buutattavaa distroa, koska mielestäni multimedia-Linuxia (em. distrot) ei kannata yhdistää desktop-Linuxiin (SuSe, Ubuntu jne.). Esim. parhaimmat Linux-musaohjelmat Rosegarden&Hydrogen pelittävät kunnolla vain, jos kone on oikeasti säädetty audio-käyttöön. Kandee pitää Linux-multimediaprojektit mahdollisimman erillään koneen arkikäytöstä. Tulin tähän johtopäätökseen tuhottuani hiljattain vahingossa puolivalmiin seminaarityöni kikkailtuani koneen säätöjen kanssa tuntikausia :) Jos tämä ei passaa, niin hommatkaa OS X. Sitäkin saa tosin säätää ennen kuin se sopii vakavaan työstämiseen.
 
Löysin muuten erittäin hyvän Linuxin audio-käyttöä käsittelevän ranskankielisen sivuston http://www.linuxmao.org/ josta on ollut paljon hyötyä. Sveduista löytyi myös yksi todella hyvä http://linux-daw.blogspot.com/ Niin ja jos latencyt haluaa laittaa nollaan moderneimmalla tavalla, niin hommatkaa Linux-ystävällisen yhtiön firewire-äänikortti (suosittelen http://www.presonus.com/firebox.html) ja käykää läpi Freebob-sivusto http://freebob.sourceforge.net/index.php/Main_Page ellette satu käyttämään pure:dyneä.
 
Onko joku Linux-macho tai -mimmi täällä mahdollisesti muuten tsekannut, miten Slackware-pohjainen Zenwalk pelittää musan teossa? jos on, niin laittakaa ihmeessä palautetta! Itse nostin heti kädet pystyyn :) Rock on Linux! P.S. Käytän itse arkikäytössä Mac Miniä OS X:llä ja kun teen musaa, niin buuttaan pure:dynen.
 
jorma_r
13.02.2007 22:53:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kokonaisuutena asiallista läppää yllä mutta tämä on mielestäni fuulaa:
 
Suosittelen buutattavaa distroa, koska mielestäni multimedia-Linuxia (em. distrot) ei kannata yhdistää desktop-Linuxiin (SuSe, Ubuntu jne.). Esim. parhaimmat Linux-musaohjelmat Rosegarden&Hydrogen pelittävät kunnolla vain, jos kone on oikeasti säädetty audio-käyttöön.
 
Höpsis. Minulla on ollut viimeiset 3 vuotta yksi ja sama kone sekä musa- että arkikäytössä. Ei ongelmia. Usein jopa pidän ardouria ja hydrogenia auki toisella työpöydällä ja nettiä ja sähköpostia toisella. Jos en siis tee mitään vakavaa musiikkipuolella.
 
Se että on olemassa erityisesti musiikkikäyttöön viritettyjä jakeluita ei tarkoita että sellaista musiikkikäyttöön välttämättä tarvittaisiin. Saati että se olisi välttämätöntä.
 
Itseäni toistaen totean että yhdistelmällä Fedora + CCRMA saa samalla kertaa molemmat helposti ja luotettavasti - arkikäytön ja musiikkikäytön. Varmasti saa muillakin mutta tästä itselläni on pitkähkö kokemus.
 
Kandee pitää Linux-multimediaprojektit mahdollisimman erillään koneen arkikäytöstä. Tulin tähän johtopäätökseen tuhottuani hiljattain vahingossa puolivalmiin seminaarityöni kikkailtuani koneen säätöjen kanssa tuntikausia :) Jos tämä ei passaa, niin hommatkaa OS X. Sitäkin saa tosin säätää ennen kuin se sopii vakavaan työstämiseen.
 
Eikös tuo nyt ole aika yleisluontoinen ohje - "ota varmuuskopiot kaikesta jos kikkailet." Linux / Linux ja musiikki eivät ole tässä mikään erikoistapaus. Itselläni musat ovat nykyään omalla levyllään tilan takia. Aikaisemmin ne olivat samalla levyllä kaiken muun kanssa ilman ongelmia.
 
Mutta kuten todettu - ansiokasta tietoa muilta osin.
 
Vilhelm1
14.02.2007 02:06:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  


Höpsis. Minulla on ollut viimeiset 3 vuotta yksi ja sama kone sekä musa- että arkikäytössä. Ei ongelmia. Usein jopa pidän ardouria ja hydrogenia auki toisella työpöydällä ja nettiä ja sähköpostia toisella. Jos en siis tee mitään vakavaa musiikkipuolella.
 
Se että on olemassa erityisesti musiikkikäyttöön viritettyjä jakeluita ei tarkoita että sellaista musiikkikäyttöön välttämättä tarvittaisiin. Saati että se olisi välttämätöntä.
 
Itseäni toistaen totean että yhdistelmällä Fedora + CCRMA saa samalla kertaa molemmat helposti ja luotettavasti - arkikäytön ja musiikkikäytön. Varmasti saa muillakin mutta tästä itselläni on pitkähkö kokemus.

 
Ilman muuta kysymys on vain näkemyserosta; se ei ole välttämätöntä. Tottakai itsekin joudun tekemään ihan käytännön syistä välillä niin, että toisella työpöydällä on Jack Connection Kit ja Hydrogen yms. auki ja toisella joku AbiWord ja Gimp. Tosin se tietysti verottaa koneen suorituskykyä hiukan. Tykkään vain siitä, että ne distrot ovat räätälöity varta vasten siihen musiikin tekoon ja ne mielestäni sopivat siksi mainiosti vasta Linuxiin tutustuvalle. En tunne näet Fedora + CCRMA -jakelua kovin hyvin, mutta tietääkseni ne eivät ole ihan noin vain asennettavissa ja testattavissa vai mitä mieltä olet? Uskallatko suositella niitä aloittelijalle?
 
Se mitä itse tiedän Planet CCRMA:sta on, että niillä on erinomainen dokumentaatio, eikä suorituskyvyssä pitäisi olla moittimista. Heikkoudeksi tiedän sen, ettei paketinhallintajärjestelmä ole Debianin luokkaa..joo tämä on sitten vain mun oma mielipide:) Todennäköisesti tuleva Ubuntu-versio 7.04 on ensimmäinen Debian-pohjainen distro, jonka voi Planet CCRMA:n tapaan tehdä sekä arki- että multimediakäyttöön sopivaksi ilman että kummallekaan puolelle joutuu tekemään kompromisseja. Nythän tilanne on siis se että jos kääntää Ingo Molnarin kernelin vaikkapa Ubuntuun, niin sitä pitänee sitten vielä säätää paljon, jotta sen saa toimivaksi kumpaakin käyttötarkoitukseen.
 
Niin unohdin myös mainita sen, että kehotan kaikkia tsekkaamaan ainakin dyne:bolic-distron viimeisimmän 2.3-version (http://www.dynebolic.org/index.php?show=available). Kehotan olla hämääntymättä pienestä ulkoisesta karuudesta; kiinnittäkää huomiota nopeuteen ja helppoon säädettävyyteen. Mielestäni kyseessä on yksi nerokkaimmista jutuista, jota Linux-puolelta voi löytää: mahtavat softat, upeasti trimmattu kernel reaaliaikaominaisuuksineen, loistava dokumentaatio (aivan eri luokkaa kuin pure:dynessä). Mitään ym. asennusta ei tarvita; distro buutataan suoraan CD:ltä. Tsekatkaa ihmeessä ja jos ette usko, niin lukekaa mitä siitä sanotaan (http://news.independent.co.uk/media/article337369.ece & http://www.dynebolic.org/index.php?show=press).
 
jorma_r
14.02.2007 13:51:46 (muokattu 14.02.2007 13:53:36)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ilman muuta kysymys on vain näkemyserosta; se ei ole välttämätöntä. Tottakai itsekin joudun tekemään ihan käytännön syistä välillä niin, että toisella työpöydällä on Jack Connection Kit ja Hydrogen yms. auki ja toisella joku AbiWord ja Gimp. Tosin se tietysti verottaa koneen suorituskykyä hiukan.
 
Totta. Puutuin tähän lähinnä siksi ettei kuulostaisi siltä että tuo on välttämätöntä. Windows - puolellahan yleinen ohje on ettei musakoneetta pitäisi edes yhdistää jatkuvasti nettiin. Linuxin puolella tähän ei ole teknistä syytä - samalla koneella voi tehdä kaiken. Toki psykologisessa mielessä on parempi laittaa messengerit ja interwebit kiinni kun tekee biisiä mutta mikään ei hajoa jos näin ei tee...
 
Tykkään vain siitä, että ne distrot ovat räätälöity varta vasten siihen musiikin tekoon ja ne mielestäni sopivat siksi mainiosti vasta Linuxiin tutustuvalle.
 
Totta tämäkin - ne ovat vain useimmissa tapauksissa vielä hieman keskeneräisiä. Tämä taas saattaisi antaa hieman vääränlaista kuvaa Linuxin mahdollisuuksista musiikin teossa. Studio To Go! tosin saattaa olla hyvinkin viimeistelty - en ole testannut vaikka ehkä pitäisi.
 
En tunne näet Fedora + CCRMA -jakelua kovin hyvin, mutta tietääkseni ne eivät ole ihan noin vain asennettavissa ja testattavissa vai mitä mieltä olet? Uskallatko suositella niitä aloittelijalle?
 
Ehdottomasti suosittelisin - nimenomaan siksi että CCRMA:lla on yli neljän vuoden historia ja se on toiminut hyvin. Käyttäjän ei tarvitse kääntää itse mitään, jne. Ja kun kokonaisuus on tehty Fedoran päälle on itse käyttöjärjestelmän kehityksen takana enemmän resursseja kuin "vain musiikille" distribuutioissa. En tiedä vaikuttaako tuo käytännössä mutta itse en ottaisi käyttöön järjestelmää jonka ensimmäinen versio on juuri saatu kasaan - mieluummin hieman parkkiintuneemman.
 
Fedoran asennus on täysin graafinen ja suunnilleen yhtä helppo / vaikea kuin esim. Windowsin. Ei mikään "show stopper" siis. Tämän yhdistelmän kokeileminen kyllä vaatii käytännössä asentamisen - buuttaavaan CD:tä ei tietääkseni ole.
 
Se mitä itse tiedän Planet CCRMA:sta on, että niillä on erinomainen dokumentaatio, eikä suorituskyvyssä pitäisi olla moittimista.
 
Totta molemmat. Ja lisäksi tuo monen vuoden historia, kohtuullisen paljon käyttäjiä ja hyvä tuki silloin kun sitä tarvitaan.
 
Heikkoudeksi tiedän sen, ettei paketinhallintajärjestelmä ole Debianin luokkaa..joo tämä on sitten vain mun oma mielipide:)
 
Tämä oli Fedoran edeltäjän Red Hatin heikkous noin vuonna 2002 - ei enää. CCRMA:n kanssa tätä ongelmaa ei ollut koskaan musiikkipakettien mukana tuli paketinhallintajärjestelmä. Alunperin se oli apt-get - sama työkalu kuin Debianissa. On siis ajatella että se olisi ollut huonompi. :)
 
Nykyisin käytössä on yum joka toimii yhtä hyvin. Yum tulee automaattisesti Fedoran mukana. Graafisella puolella työkalu on nimeltään yumex - päivitettävät ja asennettavat paketit ruksataan listasta ja klikataan ok. Tämä siis keskitetysti sekä musiikkisoftille että itse käyttöjärjestelmälle. Ei se tuosta enää helpommaksi mene.
 
Todennäköisesti tuleva Ubuntu-versio 7.04 on ensimmäinen Debian-pohjainen distro, jonka voi Planet CCRMA:n tapaan tehdä sekä arki- että multimediakäyttöön sopivaksi ilman että kummallekaan puolelle joutuu tekemään kompromisseja. Nythän tilanne on siis se että jos kääntää Ingo Molnarin kernelin vaikkapa Ubuntuun, niin sitä pitänee sitten vielä säätää paljon, jotta sen saa toimivaksi kumpaakin käyttötarkoitukseen.
 
Tässä itse asiassa näkyy aika keskeinen seikka: jos aiot tehdä linuxilla musiikkia, selvitä ensin miten hyvin ja helposti musiikkipuolen paketit löytyvät ja asentuvat distroon jota haluat käyttää. Kannattaa esim. selvittää miten nopeasti viimeisen vuoden aikana esim. uudet ardour-, jack- ja rosegarden-versiot ovat rantautuneet. Jokaisesta kun tulee kerran-pari vuodessa merkittäviä uusia versioita.
 
Itse tein kaksi harharetkeä - Debianiin ja Gentoohon - kun sinänsä pätevät asiantuntijat niitä Red Hatin tilalle suosittelivat. Unohdin kysyä käytännön kokemusta musiikkipaketeista ja typeryyksissäni uskoin että: "saa tähän ihan mitä vaan." Musiikkipuoli oli yhtä tervan juontia molemmissa - valmiita pakettikokoelmia ei löytynyt tai jos löytyi olivat versiot noin 1.5 vuotta vanhoja. Gentoon puolella taas mikään musiikkiohjelma ei kääntynyt mukisematta. Molempiin olisi varmasti löytynyt vastauksia vaivannäöllä mutta minä halusin tehdä biisejä. :)
 
SaBer
14.02.2007 19:40:57 (muokattu 14.02.2007 19:42:54)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gentoon puolella taas mikään musiikkiohjelma ei kääntynyt mukisematta. Molempiin olisi varmasti löytynyt vastauksia vaivannäöllä mutta minä halusin tehdä biisejä. :)
 
Gentoolle ilmestyi noin vuosi sitten pro-audio overlay (lisää/korvaavia paketteja), jossa on kaikki rt-kernelit, parhaimmat musasoftat yms... Sanoisin, että gentoota ei tarvitse paljoa normaalia enempää virittää musakäyttöön. Jonkun verran sitä pitää joka tapauksessa virittää. Jotkut tykkää pienestä virittämisestä ;)
 
EDIT: niin, ja jos haluaa käyttää esim. Ardourin svn-versiota, niin nekin saa "reaaliaikaisesti" asenneltua ihan paketinhallinnalla.
 
"Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other
jorma_r
14.02.2007 20:48:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gentoolle ilmestyi noin vuosi sitten pro-audio overlay (lisää/korvaavia paketteja), jossa on kaikki rt-kernelit, parhaimmat musasoftat yms... Sanoisin, että gentoota ei tarvitse paljoa normaalia enempää virittää musakäyttöön. Jonkun verran sitä pitää joka tapauksessa virittää. Jotkut tykkää pienestä virittämisestä ;)
 
Kuulostaa ihan hyvältä - jos Gentoo on joten kuten hallussa entuudestaan niin varmasti toimii. Mulle Gentoossa oli vähän liikaa virittämistä mutta ei varmaan kaikille.
 
EDIT: niin, ja jos haluaa käyttää esim. Ardourin svn-versiota, niin nekin saa "reaaliaikaisesti" asenneltua ihan paketinhallinnalla.
 
Tuokin kuulostaa hyvältä. Eihän raaka SVN:kaan vaikea ole mutta kuitenkin. Ardour kakkonen on muuten jo aikalailla hyvä. Teen nykyisin jo kaikki demot sillä - totisemmat väännöt vielä ykkösellä.
 
shovi
14.02.2007 20:55:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Suosittelen buutattavaa distroa, koska mielestäni multimedia-Linuxia (em. distrot) ei kannata yhdistää desktop-Linuxiin (SuSe, Ubuntu jne.). Esim. parhaimmat Linux-musaohjelmat Rosegarden&Hydrogen pelittävät kunnolla vain, jos kone on oikeasti säädetty audio-käyttöön. Kandee pitää Linux-multimediaprojektit mahdollisimman erillään koneen arkikäytöstä. Tulin tähän johtopäätökseen tuhottuani hiljattain vahingossa puolivalmiin seminaarityöni kikkailtuani koneen säätöjen kanssa tuntikausia :) Jos tämä ei passaa, niin hommatkaa OS X. Sitäkin saa tosin säätää ennen kuin se sopii vakavaan työstämiseen.
 
Tähän ihan nopea kommentti, että mielenkiintoista tuo buuttidistron suositteleminen. Musakäytössä kuitenkin keskusmuisti on aika tärkeässä roolissa, ja ns. livedistrot syövät helvetisti muistia. Oletan siis että tarkoitit "buutattavalla distrolla" (kaikki distrot joutuu kyllä buuttamaan = käynnistämään) nimenomaan live-linuxia.
 
"Anna mie soitan rumpuja!" -Amorphiksen kosketinsoittaja keikalla
Vilhelm1
15.02.2007 00:04:59 (muokattu 15.02.2007 00:17:47)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tähän ihan nopea kommentti, että mielenkiintoista tuo buuttidistron suositteleminen. Musakäytössä kuitenkin keskusmuisti on aika tärkeässä roolissa, ja ns. livedistrot syövät helvetisti muistia. Oletan siis että tarkoitit "buutattavalla distrolla" (kaikki distrot joutuu kyllä buuttamaan = käynnistämään) nimenomaan live-linuxia.
 
Kyllä nimenomaan! Dyne:bolic ja pure:dyne käynnistetään CD:ltä - tosin ne voi asentaa ilman mitään säätöä kovalevyllekin. Olin varmaan hiukan kaffella :D ..samoin Musix ja Studio To Go käynnistetään CD:ltä.
 
Muistinkäyttöä itsekin pohtisin hieman, mutta kaksi ensimmäiseksi mainittua distroa osoittautuivat tässä suhteessa moitteettomiksi. Musix ei ihan vakuuttanut. Desktopilla on suuri merkitys, enkä pidä siksi KDE:tä ainakaan parhaimpana vaihtoehtona.
 
shovi
15.02.2007 08:35:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Muistinkäyttöä itsekin pohtisin hieman, mutta kaksi ensimmäiseksi mainittua distroa osoittautuivat tässä suhteessa moitteettomiksi. Musix ei ihan vakuuttanut. Desktopilla on suuri merkitys, enkä pidä siksi KDE:tä ainakaan parhaimpana vaihtoehtona.
 
Joo, pitää löytää balanssi desktopin muistinsyömisen ja käytettävyyden välille. Toiselle sopii fluxbox, toisille kde. Gnome ei mielestäni ole hullumpi vaihtoehto, tosin sillä ei siihen übertehoon ihan päästä.
 
"Anna mie soitan rumpuja!" -Amorphiksen kosketinsoittaja keikalla
jorma_r
15.02.2007 22:07:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Joo, pitää löytää balanssi desktopin muistinsyömisen ja käytettävyyden välille. Toiselle sopii fluxbox, toisille kde. Gnome ei mielestäni ole hullumpi vaihtoehto, tosin sillä ei siihen übertehoon ihan päästä.
 
Ihan suunnattoman hankalaa tuo ei kuitenkaan ole - vanha Pentium III 600 Mhz -läppärini pyörittää ihan kiltisti KDE:ta ja äänittää ardourilla 6 raitaa kerrallaan. Tehokkaammalla koneella luulisin että mikä tahansa työpöytäympäristö on ihan ok.
 
Toki kevyemmät ympäristöt vapauttavat tehoa plugareille tms. mutta tuntuvaa hyötyä saa pienemmilläkin liikkeillä jos haluaa käyttöön KDE:ta tai gnomea. Esim. Jackin käynnistäminen komentoriviltä on paljon kevyempää kuin QJackctl, jne.
 
s7ra7
27.02.2007 17:03:35
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Anteeksi, taas yksi "mikä sopii parhaiten"-kysymys. Tietokoneen speksejä:
-celeron 600mhz
-192mt ram (tulee kasvamaan??)
-40-80gt kiintolevytilaa
Ideana siis on ollut tehdä mahdollisimman halvalla musiikkikone. Joten mikä näistä kaikista distroista olisi soveltuva laitteistolle? Itse ajattelin ensin xUbuntua, mutta tarjonnan määrä tuli itselleni yllätyksenä enkä enää tiedä.. Konetta käytetään lähinnä musiikin tekoon (äänittämiseen jne.) ja nettisurffailuun.
 
jorma_r
27.02.2007 22:10:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Anteeksi, taas yksi "mikä sopii parhaiten"-kysymys. Tietokoneen speksejä:
 
Mun mielestä tähän kysymykseen ei sinänsä ole oikeaa vastausta. Kaikilla puheeksi tulleilla varmaankin homma onnistuu.
 
Lainkaan huono lähtökohta ei ole: "Valitse se josta sinulla on jo kokemusta / jota joku kaverisi käyttää." Toinen epähuono on: "Valitse se josta sinulla on paras fiilis." Arvelen että suurin ero eri distrojen välillä on tarvittavan säädön määrä - ei sinänsä suorituskyky eikä soveltuvuus koneelle xyz.
 
Tuon verran iäkkäällä koneella kannattaa käyttää vähän aikaa koneen suorituskyvyn säätämiseen - kokeilla kevyempiä työpöytiä, sammuttaa kaikki ei-välttämätön taustalta, jne. Itselläni oli pitkään Celeron 800 Mhz pääkoneena. Kyllä sillä musiikkia teki mutta rajoituksiakin oli - esim. Jamin ei pyörinyt siinä ollenkaan. No - eipä masterointiprosessoria biisien tekoon tarvitakaan. :)
 
Itselläni oli tuossa siis Fedora Core 3 + Planet CCRMA musapaketit. Hyvänä puolena se, että kaikki tarvittavat softat sai valmiiksi säädettynä ja homma toimi kuin junan vessa. Huonona puolena se, että jo perusasennus vie useamman gigan tilaa levyltä. Omassa tapauksessani se ei tosin haitannut.
 
s7ra7
27.02.2007 23:11:06
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Näinhän se on, onneksi tuo yksi kaveri on aika haka linuxin kanssa. Materoinnin tarvetta ei kyseisellä koneella ole, pääkoneena toimii amd 2800+ jolla tuo linux jo toisena käyttiksenä onkin, tämä vaan on tällainen kokeilu. ;D
 
Denzo
01.03.2007 10:37:23 (muokattu 01.03.2007 14:38:23)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Windows NT:llakin tuli nauhoitettua musiikkia koneessa jonka speksit oli 166 mhz ja 64 mb ram. Äänikortti oli SB 16.
 
Tuohon koneeseen voisi mennä vaikkapa Vector Linux, mutta xubuntukin vois olla aika jees. Kannattaisi ehkä xfce:n sijaan kuitenkin käyttää Fluxboxia, joka ei vie turhaan muistia.
 
edit: Vector Linuxin kernelissä on jo valmiina musakäytössä tarvittavat realtime patchit, joten senkin puolesta voi olla oiva valinta vanhempaan koneeseen.
http://www.vectorlinux.com/article.php?sid=10
s7ra7
01.03.2007 14:25:58
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitoksia! Aloitan kokeilut heti kun saan kiintolevyn!
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 512 13 14 15 16

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2017, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti