Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Jaava: Helpottaa lukemista, jos opettelet myös lainaamaan. Tällä foorumilla hakasulkeet aina lainattavan osion ympärille. Väliin ei voi kommentoida, jos ei laita uusia hakasulkeita.
 
tätä vähän ihmettelinki..
 

 
Mutta asiaan: Jos ajatellaan neljän hertsin taajuutta, se koostuu tasaisesta siniaaltomuotoisesta värähtelystä.
 
onko tää siniaaltomuotoinen värähtely tieteellinen fakta, vai ymmärrystä helpottamaan luotu käsite, eli siis liikkuuko ilmassa konkreettisesti energia joka on tuon muotoinen ?
 
Ajattele niitä matematiikan tunneilla näytettyjä sinifunktioita. KAIKKI puhtaat pelkästään neljän Hz äänet ovat täsmälleen samanlaisia siniaallon muotoisia värähtelyitä eikä äänilähteellä ole asian kanssa minkäänlaista tekemistä.
 
tätä on vaikea hyväksyä,
 

 
Taputuksesta syntyy ääni, joka ei ole 4 Hz ääni. Samoin siitä sohvasta. Ihminen ei pysty kuulemaan 4Hz värähtelyä, joten on vähän hankala sanoa, miltä se kuulostaisi.
 
Edit: eli sä voit taputtaa 4Hz, mikä on siis neljä kertaa sekunnissa, mutta ilmanpaine värähtelee paljon nopeammin ja sä kuulet jotain ihan muuta.
 
tää nyt saattaa mennä sivuraiteelle, mutta periaatteessahan ihminen kuulee myös 4 hz taajuuden juurikin taputtamalla, eli on taputuksen taajuus joka kuullaan ja sitten taajuudet jotka tulee taputuksen seurauksena, vai puhutaanko tässä nyt rytmistä..
 
Sitten vielä,vaikka nuita alempia ei vois kuulla, niin eikös tuon värähtelyn voi kuitenkin tuntea jos on tehokas äänilähde? ja onko kukaan koskaan tuntenut kun kun kaiuttimethan ei pysty toistamaan nuin alas, vai pystyykö matalalla äänenpaineella(kalvon hidas heiluminen..)
 
siis mitä siinä tapahtuu kun lähdetään taajuutta laskemaan kuultuna alaspäin kaiuttimesta, ääni laskee ja laskee, kunnes häviää ja tilalle tulee toisenlainen hitaampi ääni joka on kuultavissa 1 hz asti eli 1 kartion liike sekunnissa?
 

 
*mikäs mahtaa olla äänen "aikajakson" merkitys, eli jos nauhoitan jollain ohjelmalla ym. ääntä(vaikka 1 sekunti), ja sit toistan sitä 100 hz taajuudella, eli 1 sekunti jota toistetaan 100 x sekunnissa, niin ilmeisesti se on ohjelmasta kiinni, miten tuota 1 sekuntia aletaan pilkkomaan 100 osaksi?
 
joo tää lähti nyt vähän käsistä tää aihe...
 
Lueppa tuosta aiheesta syna. Musta tuntuu, että sä tarvitset jonkun vähän laajemman softasynan: http://en.wikipedia.org/wiki/Synthesizer
 
sunnuntaikoulu kutsuu.

Jonkin tietyn taajuuksisen äänen toistonopeus x kertaa sekunnin aikana ei liity taajuuden korkeuteen mitenkään. Sä voit pistää sitä sekunnin pituista, pohjasäveleltään vaikka (perstuntumalla heitettynä) 160Hz käsien taputtelua 1000 kertaa sekunnissa ja sen korkeus ei siltikään muutu mihinkään siitä yhdestä ainoasta läpsäytyksestä.
 
E: Tai no niin, ei oo kyl ihan näinkään yksiselitteistä. Mä ajattelin, että noi laitetaan kaikki alkamaan sen saman sekunnin aikana ja ääni loppuu sit kun loppuu. Sä taisit tarkoittaa vähän toisin. Jos niitä pätkiä kutistetaan ajan jaksossa vaikka sekunnista tuhanneosasekuntiin, niin taajuus tietty muuttuu korkeammaksi. Nykyään softat vaan on niin ihkuja, että voi venyttää ja vanuttaa sävelkorkeuden muuttumatta, tai sit päinvastoin muuttaa korkeutta pituuden muuttumatta. :P

Bass-dorF:
 
onko tää siniaaltomuotoinen värähtely tieteellinen fakta, vai ymmärrystä helpottamaan luotu käsite, eli siis liikkuuko ilmassa konkreettisesti energia joka on tuon muotoinen ?
 
On fakta. Aaltomuoto on tietysti analogia, mutta se ilmanpaine noudattaa muutoksissaan sitä aaltomuotoa. Yksi taajuus on yksi sinimuotoinen värähtely. Kun eri taajuuksisia värähtelyjä laittaa päällekäin, syntyy erilaisia ääniä.
 
tätä on vaikea hyväksyä,

Lukiofysiikka kurssi numero jotakin käsittelee aaltomuotoja. Siinä tulee ääntäkin käsiteltyä. Mutta netistä voi opiskella.
 
tää nyt saattaa mennä sivuraiteelle, mutta periaatteessahan ihminen kuulee myös 4 hz taajuuden juurikin taputtamalla, eli on taputuksen taajuus joka kuullaan ja sitten taajuudet jotka tulee taputuksen seurauksena, vai puhutaanko tässä nyt rytmistä..
 
Kuten tuossa jo tuli sanottua, äänen toistumistaajuus on eri asia kuin äänen taajuus. Jos mä laitan 1000Hz piippauksen toistumaan 10Hz nopeudella, ääni on edelleen 1000Hz ääni.
 
Sitten vielä,vaikka nuita alempia ei vois kuulla, niin eikös tuon värähtelyn voi kuitenkin tuntea jos on tehokas äänilähde? ja onko kukaan koskaan tuntenut kun kun kaiuttimethan ei pysty toistamaan nuin alas, vai pystyykö matalalla äänenpaineella(kalvon hidas heiluminen..)
 
Todella matalien äänien toistamiseen tarvitaan todella isot kaiuttimet. Muistaakseni guinnesin ennätysten kirjassa matalimman äänen tuottamisesta oli vastannut suunnilleen tehdashallin kokoinen värähtelijä. Mutta ihminen ei sitä kuule. Ihmisen korva sisältää pienen tärykalvon, joka ei varmaan edes pysty värähtelemään niin hitaasti. Ihmisen korva on myös rajoittunut sen suhteen, miten matalista tai korkeista äänistä pystytään ylipäätänsä tuottamaan aistihavainto, vaikka värähtelykoneisto toimisikin.
 
siis mitä siinä tapahtuu kun lähdetään taajuutta laskemaan kuultuna alaspäin kaiuttimesta, ääni laskee ja laskee, kunnes häviää ja tilalle tulee toisenlainen hitaampi ääni joka on kuultavissa 1 hz asti eli 1 kartion liike sekunnissa?
 
Tulee murinaa, jyrinää, lopulta jotakin, joka tarpeeksi voimakkaana tuntuu kyllä kehon tärinänä, mutta jota ei enää äänenä kuule. 1Hz ei ole mikään raja. Se perustuu vain sekunnin pituuteen.
 
*mikäs mahtaa olla äänen "aikajakson" merkitys, eli jos nauhoitan jollain ohjelmalla ym. ääntä(vaikka 1 sekunti), ja sit toistan sitä 100 hz taajuudella, eli 1 sekunti jota toistetaan 100 x sekunnissa, niin ilmeisesti se on ohjelmasta kiinni, miten tuota 1 sekuntia aletaan pilkkomaan 100 osaksi?
 
Jos sä äänität ohjelmalla jotain ääntä, sanotaan vaikka 400Hz tuuttausta sekunnin pätkän, ja toistat sitä sata kertaa sekunnissa, sulla on sata päällekkäistä 400Hz tuuttausta. Sä ajattelet nyt ilmeisesti jotenkin, että on olemassa jotakin, joka on ääni ja jota sitten voidaan halutessa toistaa eri taajuuksilla. Tämä on virhe.
Ääni on olemassa vain taajuuden kanssa. Taajuus ei muutu siitä, kuinka monta kertaa ääntä toistetaan sekunnissa.
 
Edit: tai sitten tosiaan kuten antti tuossa ylempänä huomasi, sä saatat tarkoittaa sekunnin mittaisen äänen pilkkomista osiin. Sä voit toki ottaa sekunnin mittaisesta äänestä sadasosasekunnin pätkän ja toistaa sen sata kertaa, jolloin ääni ei periaatteessa muutu mihinkään. Tai sä voit nykysoftilla nopeuttaa sen sekunnin äänen satakertaiseksi, jolloin taajuus tietysti nousee (ajattele sitä siniaaltoa ja paina se kasaan pituussuunnassa).

Bass-dorF: onko tää siniaaltomuotoinen värähtely tieteellinen fakta, vai ymmärrystä helpottamaan luotu käsite, eli siis liikkuuko ilmassa konkreettisesti energia joka on tuon muotoinen ?
 
Sähköiseen muotoon muutettuna ääntä kuvataan ja mallinnetaan sinimuotoisisna signaaleina analogiamaailmassa. Ilmassa ääni etenee paineenvaihteluina. Painevaihtelun nopeus edustaa taajuutta ja paineenvaintumisen määrä voimakkuutta eli amplitudia. Ilmassakin tapahtuva painevaihtelu voidaan mallintaa käyttämällä sinimutoisia käppyröitä.

Antti1: Jonkin tietyn taajuuksisen äänen toistonopeus x kertaa sekunnin aikana ei liity taajuuden korkeuteen mitenkään. Sä voit pistää sitä sekunnin pituista, pohjasäveleltään vaikka (perstuntumalla heitettynä) 160Hz käsien taputtelua 1000 kertaa sekunnissa ja sen korkeus ei siltikään muutu mihinkään siitä yhdestä ainoasta läpsäytyksestä.
 
E: Tai no niin, ei oo kyl ihan näinkään yksiselitteistä. Mä ajattelin, että noi laitetaan kaikki alkamaan sen saman sekunnin aikana ja ääni loppuu sit kun loppuu. Sä taisit tarkoittaa vähän toisin. Jos niitä pätkiä kutistetaan ajan jaksossa vaikka sekunnista tuhanneosasekuntiin, niin taajuus tietty muuttuu korkeammaksi. Nykyään softat vaan on niin ihkuja, että voi venyttää ja vanuttaa sävelkorkeuden muuttumatta, tai sit päinvastoin muuttaa korkeutta pituuden muuttumatta. :P
 
tää aiheuttaa varmaan osaltaan ongelmia kun on analogia(mitä se sitten tarkottaaki)maailma, sit luonnolliset äänet sit teoria...jos mäkin ajattelen nyt sinaallon muokkausta, niin onko se vaan teoriaa vai käytäntöä...
 
mä tarkotin tolla 100 esimerkillä et siniaalto halkaistaan pystysuunnassa sataan osaan, ja sitten rakennetaan uudelleen halutusti(pystyykö siniaaltoa edes jakamaan pystysuoraan(ajallisesti)?)

Bass-dorF: tää aiheuttaa varmaan osaltaan ongelmia kun on analogia(mitä se sitten tarkottaaki)maailma, sit luonnolliset äänet sit teoria...jos mäkin ajattelen nyt sinaallon muokkausta, niin onko se vaan teoriaa vai käytäntöä...
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Analogia_(kielifilosofia)
 
Analogialla äänitekniikassa tarkoitetaan sitä, että aaltomuotoinen ääni muutetaan sitä aaltomuotoa vastaavaksi aaltomuotoiseksi jännitteeksi. Eli kun mikrofoniin puhuu, muodostuu siinä mikrofonissa puheen aaltomuotoa vastaava aaltomuotoinen jännite. Eli se aaltomuoto on analoginen sen ilmanpaineenvaihtelun kanssa. Äänitekniikassa termillä erottaudutaan ei analogisesta äänenkäsittelystä kuten digitaalisesta äänenkäsittelystä. Digitaalinen äänitekniikka perustuu näytteenottoon, eikä se muodosta samaan tapaan analogista tapaa käsitellä ääntä.
 
Edit: eli mikrofoni on periaatteessa ilmanpainemittari, joka muodostaa mittaamastaan ilmanpaineen muutoksesta jännitekäyrää.
 
mä tarkotin tolla 100 esimerkillä et siniaalto halkaistaan pystysuunnassa sataan osaan, ja sitten rakennetaan uudelleen halutusti(pystyykö siniaaltoa edes jakamaan pystysuoraan(ajallisesti)?)
 
On mahdollista halkaista. Käytännössä sun esimerkissä (4Hz ääni jaettuna 100Hz taajuudella, eli 25 osaan) syntyy pirusti säröä. Sä voit kokeilla tätä paperilla. Piirrä aalto, jaa se pieniin osiin vaikka saksilla leikkaamalla ja järjestä palikat haluamallasi tavalla. Ellet laita niitä samaan järjestykseen, syntyy käytännössä paljon korkeataajuuksista säröä, eikä alkuperäistä ääntä enää ole. Tämän voi toteuttaa digivempeleillä helposti. Analogimaailmassa tämä ei käsittääkseni onnistu mitenkään.
Edit: tai onnistuuhan se. Otetaan magneettinauha ja leikataan se pienenpieneksi silpuksi. Sitten liimaillaan uudestaan eri järjestykseen.

Jaava: On fakta. Aaltomuoto on tietysti analogia, mutta se ilmanpaine noudattaa muutoksissaan sitä aaltomuotoa. Yksi taajuus on yksi sinimuotoinen värähtely. Kun eri taajuuksisia värähtelyjä laittaa päällekäin, syntyy erilaisia ääniä.
 

Lukiofysiikka kurssi numero jotakin käsittelee aaltomuotoja. Siinä tulee ääntäkin käsiteltyä. Mutta netistä voi opiskella.
 

 
Kuten tuossa jo tuli sanottua, äänen toistumistaajuus on eri asia kuin äänen taajuus. Jos mä laitan 1000Hz piippauksen toistumaan 10Hz nopeudella, ääni on edelleen 1000Hz ääni.
 
niin ääni on edelleen 1000hz, mutta kylläkai joku osa ihmisestä rekisteröi tuon 10hz, missä(nostamalla tuota 10hz taajuutta) menee raja että tuo 1000hz muuttuu eri ääneksi?
 
Todella matalien äänien toistamiseen tarvitaan todella isot kaiuttimet. Muistaakseni guinnesin ennätysten kirjassa matalimman äänen tuottamisesta oli vastannut suunnilleen tehdashallin kokoinen värähtelijä. Mutta ihminen ei sitä kuule. Ihmisen korva sisältää pienen tärykalvon, joka ei varmaan edes pysty värähtelemään niin hitaasti. Ihmisen korva on myös rajoittunut sen suhteen, miten matalista tai korkeista äänistä pystytään ylipäätänsä tuottamaan aistihavainto, vaikka värähtelykoneisto toimisikin.
 
mutta onko korva ainut osa ihmisessä joka aistii taajuuksia, koska ihminenhän on kasa resonansseja, tää saattaa liittyä aiheeseen http://en.wikipedia.org/wiki/Binaural_beats
 

 
Tulee murinaa, jyrinää, lopulta jotakin, joka tarpeeksi voimakkaana tuntuu kyllä kehon tärinänä, mutta jota ei enää äänenä kuule. 1Hz ei ole mikään raja. Se perustuu vain sekunnin pituuteen.
 
tarkotin lähinnä mitä tapahtuu kuvitellulle/todelliselle äänelle/kaiuttimelle kun liike alkaa kartiossa hidastumaan.
 

 
Jos sä äänität ohjelmalla jotain ääntä, sanotaan vaikka 400Hz tuuttausta sekunnin pätkän, ja toistat sitä sata kertaa sekunnissa, sulla on sata päällekkäistä 400Hz tuuttausta. Sä ajattelet nyt ilmeisesti jotenkin, että on olemassa jotakin, joka on ääni ja jota sitten voidaan halutessa toistaa eri taajuuksilla. Tämä on virhe.
 
todellisessa maailmassahan tää on mahdollista esim.hakata triangelia rajusti eri nopeuksilla.
 
Ääni on olemassa vain taajuuden kanssa.
Taajuus ei muutu siitä, kuinka monta kertaa ääntä toistetaan sekunnissa.
 
eikös taajuus nimenomaan muutu kun ääntä toistetaan nopeammin tai hitaammin.

Bass-dorF: eikös taajuus nimenomaan muutu kun ääntä toistetaan nopeammin tai hitaammin.
 
Selitäs tää nyt vielä tarkemmin, tämän kun voi tulkita usealla eri tavalla. Tarkoitatko toistonopeudelle kirjaimellisesti jonkin yksittäisen äänen toistonopeutta, eli vaikka äänen nopeuttamista tai hidastamista? Jos et, niin tarkoitatko sitä, että hakkaat triangelia sata kertaa sekuntissa yhden iskun sijaan ja äänen korkeus muuttuisi? Jälkimmäinen noista ei pidä paikkaansa, ellei sitten soittimen äänentuotolliset ominaisuudet muutu lyöntitiheyden kasvaessa. Se on kuitenkin tämän keskustelun kannalta melko epäoleellinen pointti.

Bass-dorF:
 
niin ääni on edelleen 1000hz, mutta kylläkai joku osa ihmisestä rekisteröi tuon 10hz, missä(nostamalla tuota 10hz taajuutta) menee raja että tuo 1000hz muuttuu eri ääneksi?
 
Jos sä ainoastaan toistat 1000Hz piippausta, se ei muutu miksikään.
 
mutta onko korva ainut osa ihmisessä joka aistii taajuuksia, koska ihminenhän on kasa resonansseja, tää saattaa liittyä aiheeseen http://en.wikipedia.org/wiki/Binaural_beats
 
Korva on ainoa osa ihmisestä, joka kuulee. Taajuksia aistii myös silmä ja tuntoaisti.
 
tarkotin lähinnä mitä tapahtuu kuvitellulle/todelliselle äänelle/kaiuttimelle kun liike alkaa kartiossa hidastumaan.
 
Ei mitään? Jos kartio pystyy liikkumaan hitaasti, se voi tuottaa värähtelyä, joka on hidasta. Jossain vaiheessa tottakai ilman ominaisuudet väliaineena tulevat vastaan.
 
todellisessa maailmassahan tää on mahdollista esim.hakata triangelia rajusti eri nopeuksilla.
 
Jolloin muodostuu monta ääntä, joilla on korkea taajuus. Hakkausnopeus ei vielä muodosta äänitaajuutta itsessään, koska mikään ei värähtele sillä hakkausnopeudella.
 
eikös taajuus nimenomaan muutu kun ääntä toistetaan nopeammin tai hitaammin.
 
Toistaa nopeammin ja toistaa nopeammin on eri asia. Triangelia voi hakata nopeammin, mutta se ei ole sama kuin toistaa nopeammin. Nopeammalla toistolla tarkoitetaan yleensä esimerkiksi magneettinauhan (tai digitaalisen äänitteen) soittamista suuremmalla nopeudella, jolloin toistetun äänen taajuus tottakai nousee.

Jaava: http://fi.wikipedia.org/wiki/Analogia_(kielifilosofia)
 
Analogialla äänitekniikassa tarkoitetaan sitä, että aaltomuotoinen ääni muutetaan sitä aaltomuotoa vastaavaksi aaltomuotoiseksi jännitteeksi. Eli kun mikrofoniin puhuu, muodostuu siinä mikrofonissa puheen aaltomuotoa vastaava aaltomuotoinen jännite. Eli se aaltomuoto on analoginen sen ilmanpaineenvaihtelun kanssa. Äänitekniikassa termillä erottaudutaan ei analogisesta äänenkäsittelystä kuten digitaalisesta äänenkäsittelystä. Digitaalinen äänitekniikka perustuu näytteenottoon, eikä se muodosta samaan tapaan analogista tapaa käsitellä ääntä.
 
Edit: eli mikrofoni on periaatteessa ilmanpainemittari, joka muodostaa mittaamastaan ilmanpaineen muutoksesta jännitekäyrää.
 
joo eli siis siniaallot ym.muut on sähkösignaalia, mites käytännön tasolla esim . siniaaltossa kun on positiivinen ja negatiivinen osa, niin mites tuo signaali liikuttaa kaiutinta eli onkos tuo siniaalto ikäänkuin ohjaussignaali joka yhdistyy jännitteeseen/virtaan ja laittaa kalvon liikkeelle,
 
käsittääkseni kalvo liikkuu vaan ylös tai alas, eli mites tuo ääni sit syntyy kalvossa?
 
onkohan nykytekniikalla muodostettu vahvistinääni lähelläkään analogista luonnollisesti muodostuvaa ääntä?

OP haluaa soittaa siis jotain nauhotettua samplea tietyllä äänenkorkeudella? Tuo 333hz esimerkki nyt vain oli ilmeisesti tarkoitettu vastamaan jotain pianon kosketinta.
 
Sampleri pystyy venyttämään samplea, jolloin pystyt soittamaan sen halutulla äänenkorkeudella. Huomaa kuitenkin, että jos soitat samplen vaikka oktaavia alempana se kestää myös tuplasti kauemmin tai jos taas oktaavia ylempää se on tuplasti nopeampi.
 
Tätä varten on olemassa strech-algoritmejä, jotka säilyttävän samplen pituuden oikeana, vaikka äänenkorkeus muuttuu. Itselläni on käytössä Mach5 sampleri. Halvempiakin löytyy, mutta itse en niistä hirveästi tiedä.
 
Minun oli pakko vastata, koska ketju meni vähän väkinäiseksi rautalangasta vääntämiseksi. Toisaalta ei sekään huono asia, jos joku oppii tästä jotain uutta.

Jaava: Jos sä ainoastaan toistat 1000Hz piippausta, se ei muutu miksikään.
 
eikös jos 1000hz toistetaan 2000 kertaa sekunnissa niin taajuus ja ääni on 2000hz.
 
Korva on ainoa osa ihmisestä, joka kuulee. Taajuksia aistii myös silmä ja tuntoaisti.
 

 
Ei mitään? Jos kartio pystyy liikkumaan hitaasti, se voi tuottaa värähtelyä, joka on hidasta. Jossain vaiheessa tottakai ilman ominaisuudet väliaineena tulevat vastaan.
 
mut eikös tää kartion liikkeestä syntyvä ääni ole yhtä kuin värähtely hz/s.
 

 
Jolloin muodostuu monta ääntä, joilla on korkea taajuus. Hakkausnopeus ei vielä muodosta äänitaajuutta itsessään, koska mikään ei värähtele sillä hakkausnopeudella.
 
hakkausnopeus on se värähtelevä taajuus, miksi hakkausnopeus ei muodostaisi äänitaajuutta?.

Antti1: Selitäs tää nyt vielä tarkemmin, tämän kun voi tulkita usealla eri tavalla. Tarkoitatko toistonopeudelle kirjaimellisesti jonkin yksittäisen äänen toistonopeutta, eli vaikka äänen nopeuttamista tai hidastamista? Jos et, niin tarkoitatko sitä, että hakkaat triangelia sata kertaa sekuntissa yhden iskun sijaan ja äänen korkeus muuttuisi? Jälkimmäinen noista ei pidä paikkaansa, ellei sitten soittimen äänentuotolliset ominaisuudet muutu lyöntitiheyden kasvaessa. Se on kuitenkin tämän keskustelun kannalta melko epäoleellinen pointti.
 
mä oikeestaan tässä viittasin tohon ylempään kirjoitukseen, kun siinä oli mullakin tulkintavaikeuksia, ehkä se johtuu suomenkielestä et näitä on vaikee tulkita.
 
eli jos soitan triangelia tietyn verran sekunnissa, ja sitten nopeammin niin triangelin soittotaajuushan on kasvanut, en välttämättä enää ymmärrä itekkään just nyt et mitä tarkoitin..

Bass-dorF: mä oikeestaan tässä viittasin tohon ylempään kirjoitukseen, kun siinä oli mullakin tulkintavaikeuksia, ehkä se johtuu suomenkielestä et näitä on vaikee tulkita.
 
eli jos soitan triangelia tietyn verran sekunnissa, ja sitten nopeammin niin triangelin soittotaajuushan on kasvanut, en välttämättä enää ymmärrä itekkään just nyt et mitä tarkoitin..
 
Jos nyt pysytään selkeyden vuoksi vaikka tossa triangelissa, niin lyöntinopeus ei vaikuta korvalla kuultavissa määrin soivaan taajuuteen. On eri asia mitata sen ääniaaltoja tuottavan kappaleen tuottama taajuus, kuin mitata käden heilumisnopeutta taajuutena. Ääni ei tule siitä käden nopeudesta, vaan lyönnistä triangeliin ja sen värähtelynä.
 
Käytännössä voi olla vaikeaa, mutta sähän voit lyödä sitä triangelia tuhat kertaa sekunnissa, taikka sitten kerran sillä tuhannesosasekunnin nopeudella. Sävelkorkeus on sama. Se triangelin äänen "toistonopeus" ei lyhene iskujen välin lyhentymisestä huolimatta. Jokainen isku vain osittain vaimentaa edellisen iskun värähtelyn ja antaa alukkeen uudelle äänelle. Iskujetiheys puolestaan määrittelee vain sen kuinka pitkään ko. instrumentti ehtii soida ennen vanhan äänen vaimentumista ja uuden alkamista.
 
E: Mieti nyt vaikka kitaraa, tai pianoa. Niissä on aivan sama juttu: soittajan nopeus ei vaikuta kuultuun säveleen. Kappaleen tempon nostaminen ei muuta sävelkorkeutta.

nyt tais tippuu vähän kolikoita alas :
 
1000hz ei voi soittaa 2000hz sellaisenaan, koska sekunttiin ei mahdu 2000kpl 1000hz "paloja",
 
väittämä olisi mahdollinen ainostaan jos 1000hz pilkottaisiin 2000 kertaa ja tätä yksikköä soitettaisiin 2000 kertaa sekunnissa!

Antti1: Jos nyt pysytään selkeyden vuoksi vaikka tossa triangelissa, niin lyöntinopeus ei vaikuta korvalla kuultavissa määrin soivaan taajuuteen. On eri asia mitata sen ääniaaltoja tuottavan kappaleen tuottama taajuus, kuin mitata käden heilumisnopeutta taajuutena. Ääni ei tule siitä käden nopeudesta, vaan lyönnistä triangeliin ja sen värähtelynä.
 
niin tässähän on 2 muuttujaa, lyönnin aiheuttamat taajuudet(triangelin ääni) sekä lyöntien nopeus(mut teoriassahan myös lyönnin nopeus vaikuttaa kuultavaan ääneen, koska syntyvä äänihän ei ole samanlainen alusta loppuun saakka, joten nopeammin lyödessä syntyvä ääni kaista kapenee, tää oli asiaan kuulumaton pointti..)
 
Käytännössä voi olla vaikeaa, mutta sähän voit lyödä sitä triangelia tuhat kertaa sekunnissa, taikka sitten kerran sillä tuhannesosasekunnin nopeudella.
 
tätä vertausta mä en oikein ymmärrä etenkään tuon tuhannesosasekunnin osalta, siis mikä ero noissa lyönneissä on lopputuloksen kannalta, eihän noin nopeita lyöntejä ookkaan(tuhannesosasekunnin lyönti)?
 
Sävelkorkeus on sama. Se triangelin äänen "toistonopeus" ei lyhene iskujen välin lyhentymisestä huolimatta. Jokainen isku vain osittain vaimentaa edellisen iskun värähtelyn ja antaa alukkeen uudelle äänelle. Iskujetiheys puolestaan määrittelee vain sen kuinka pitkään ko. instrumentti ehtii soida ennen vanhan äänen vaimentumista ja uuden alkamista.
 
joo nyt ymmärrän tän pointin(ehkä..), mut tuosta alukkestahan tulee myös kuultava taajuus, joka lyöntiäänen kanssa muodostaa oman lisän, eli jos pelkästään alukkeen ja iskujen ääntä toistetaan 100 kertaa sekunnissa niin tästähän muodostuu havaittava omanlaatuinen ääni/taajuus.
 
E: Mieti nyt vaikka kitaraa, tai pianoa. Niissä on aivan sama juttu: soittajan nopeus ei vaikuta kuultuun säveleen. Kappaleen tempon nostaminen ei muuta sävelkorkeutta.
 
no näin ajatellen tuntuu järkevältä, mut en mä oo koskaan kuullu kenenkään pianistin soittavan 100 kosketinta sekunnissa..

Bass-dorF: no näin ajatellen tuntuu järkevältä, mut en mä oo koskaan kuullu kenenkään pianistin soittavan 100 kosketinta sekunnissa..
 
Ei sun tarvitsekaan olla kuullut, ei sillä ole mitään merkitystä. Kyseinen nuotti on vain ja ainoastaan kyseinen nuotti. Täysin äänen muodostumiseen johtavan iskun, painalluksen, näpäytyksen tms. nopeudesta riippumatta. Testaa vaikka painamalla pianon jotain kosketinta kerran tunnissa ja paina sitä sitten kuusi kertaa sekunnissa: äänten toistumistiheys on huomattavan eri, mutta sävel täysin sama. Iskun voiman muutos sensijaan voi vaikuttaa sävelkorkeuteen, mutta sekin on tapauskohtaista.

Bass-dorF: no näin ajatellen tuntuu järkevältä, mut en mä oo koskaan kuullu kenenkään pianistin soittavan 100 kosketinta sekunnissa..
 
Tää oiski kiva kuulla. Ensin 100 hz pörinää ja sitten väsyneiden pianon kielten vaimeneva ääni, en mä enää jaksa ...

Kyllä Bass-dorF on mun ymmärtääkseni ihan oikeilla jäljillä, eli mikä tahansa ilman liikkeeseen saava ilmiö (kättentaputus, hyönteisen siiven isku, soittimen kielen tai kaiuttimen kalvon poikkeama normaalitilastaan) toistuessaan taajuudella, joka osuu ihmisen kuuloalueelle, aistitaan äänenä. Jos on käytössä säädettävä äänitaajuusgeneraattori (vaikkapa syntikan oskillaattori) jonka taajuus ulottuu kuuloalueen alapuolelle, niin tätä voi hyvin demota. Eli: jos aaltomuoto sisältää äkillisen muutoksen (kuten saha-aalto tai pulssi) niin kuuloalueen alapuoliset taajuudet aistitaan peräkkäisinä napsahduksina, jotka johtuvat tämän äkkimuutoksen sisältämistä korkeammista taajuuksista (eli yläsävelistä). Taajuutta nostettaessa kuuloalueelle aletaan jossain vaiheessa aistia noiden peräkkäisten napsahduksien synnyttämä ääni. Taajuutta laskettaessa "ääni" taas häviää muuttuen sarjaksi napsahduksia. Jos sama tehdään siniaallolla (jossa ei ole äkillisiä muutoksia), niin ääni vain häviää siirryttäessä kuuloalueen (tai kaiuttimien toistoalueen) alapuolelle.
 
Mä lähtisin tuollaista alkuperäisen kysymyksen kaltaista kokeilua tekemään audioeditorilla pitch/timeshiftingin avulla.
 
E: Tai ei tarvii ees mitään shiftingiä jos vaan looppaa sen iskun/äänen ja säätää taajuuden loopin pituudella.

Antti1: Ei sun tarvitsekaan olla kuullut, ei sillä ole mitään merkitystä. Kyseinen nuotti on vain ja ainoastaan kyseinen nuotti. Täysin äänen muodostumiseen johtavan iskun, painalluksen, näpäytyksen tms. nopeudesta riippumatta. Testaa vaikka painamalla pianon jotain kosketinta kerran tunnissa ja paina sitä sitten kuusi kertaa sekunnissa: äänten toistumistiheys on huomattavan eri, mutta sävel täysin sama. Iskun voiman muutos sensijaan voi vaikuttaa sävelkorkeuteen, mutta sekin on tapauskohtaista.
 
mä tarkotin tolla 100 kosketinta sekunnissa, ettei kukaan muukaan ole sitä kuullut.
jos ajatellaan teoriassa ettei sävelkorkeus muuttuisi, niin muuttuisiko tuo sitten yhtäjaksoiseksi ääneksi vai..