Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Olisi tarkoitus kasata kone äänityskäyttöön nuorelle demobändille. Kustannukset eivät kuitenkaan saisi nousta kovin suuriksi, eikä masiinalta myöskään vaadita äärimmäistä suorituskykyä. Millaisilla konetehoilla pystyy pyörittämään Cakewalkia tai Sonaria kohtuullisesti? Itse olen käyttänyt Sonaria koneessa jossa on 256 megaa DDR-muistia sekä prossuna AMD Athlon 1700+ enkä ole törmännyt ongelmiin.
 
Mitkä komponentit ja ratkaisut erityisesti tulee ottaa huomioon, kun konetta kasataan äänityskäyttöön? Kone pitäisi käsittääkseni saada hiljaiseksi ja aiheesta muistankin viestiketjun joskus lukeneeni, mutta perusratkaisut olisi kuitenkin mukava tietää jo ennen hankintaa.
 
Korttina on ainakin toistaiseksi RME Digi96/8 PST, mutta aikaisemmin minulle sanottiin että ko. kortin kanssa tulisi käyttää esim. tavallista Sound Blasteria toistamiseen (ilmeisesti RME:n midi-ominaisuudet ovat puutteelliset), osaisiko joku valaista myös tämän asian suhteen? Myöskään XP ei tunnista RME:n korttia, auttaisiko jos käyttiksenä olisi esim. Windows 2000?

Kun edellisessä sanon "Cakewalk tai Sonar", niin varmaankin tarkoitin Cubase tai Sonar.. pitäisi aina lukea tekstit ennen lähettämistä.

Ei muuta mutta soundblaster suhisee. Vanhemmat Cubaset pyörii aika monen audioraidan kanssa vaikka 200mhz-pentissä. Onneksi täällä on muokkausnappi tuossa myös.

...prossuna AMD Athlon 1700+...
 
Hommaat tollasen koneen, eli 1700+, ja kaveriks sille 512 Megaa muistia. Pyörii hyvin jo tuollainen uusi Cubase SX, mutta erinomaisesti jo vanhempi Cubase.
 
Mitkä komponentit ja ratkaisut erityisesti tulee ottaa huomioon, kun konetta kasataan äänityskäyttöön?
 
Kannattaa kiinnittää huomiota näytönohjaimeen. Ei kannata hankkia mitään Geforceja tai Radeoneja pelkästään musiikki käyttöön tarkoitetulle koneeseen. Vanha Matrox g400 tai uudempi g450 ohjain on hyvä valinta.
Muistin valinta on tärkeää, varsinkin sen määrä. 512 riittää varsin pitkälle kun esimerkiksi omassa koneessani on 256 ja hyvin rokkaa.
Kovalevyjä on taas niin paljon erilaisia, et hanki joku Maxtori tai Seagate jollain 8 Megan välimuistilla.
 
Kone pitäisi käsittääkseni saada hiljaiseksi ja aiheesta muistankin viestiketjun joskus lukeneeni, mutta perusratkaisut olisi kuitenkin mukava tietää jo ennen hankintaa.
 
Kovon saa hiljaiseksi erillisellä vaimennuskotelolla, mutta hyviä tuloksia saa jo aikaan omilla patenteilla, kuten kumi suikaleilla jonka varaan kovo laitetaan riippumaan. Ei resonoi kopan kanssa no more.
Tuulettimet on tietysti valittava ja hiljaiset mallit on suositeltavia. Valmistajista Papst esimerkiksi valmistaa hyviä hiljaisia tuulettimia.
Prossun siili ja tuuletinkin on valittava huolella. Niistä löytyy todella kovaäänisiä malleja, mutta myös hiljaisiakin. Mitä kovempi ääni (eli tuuletin pyörii nopeammin) sitä paremmin prossu jäähtyy ja toisin päin.
 
Korttina on ainakin toistaiseksi RME Digi96/8 PST
 
Hyvin rokkaa varmaan tuollakin kortilla, mutta nykyään on jo parempiakin vaihtoehtoja saatavilla ja nimenomaan halvalla.
Valmistajista voisi mainita E-MU (www.emu.com) ja StAudio (www.staudio.com).

Näytönohjain kannattaa ottaa passiivijähynä, eli ilman ropelia. Pelitehoja jää sillon pois mutta ei sillä ole väliä. Virtalähde ja prossutuuletin vaikka Zalmanilta. Eikä kannata ostaa ensin huonoa ja sitten hyvää, tulee sikakalliiksi. Zalmanin iso pyöreä prossusiili jossa on oma ropeli mukana on aika loistava. Eli äänetön. Kun laitoin sen niin lämmöt putosi ja ääni on nolla. Nyt meluisin asia koneessa on näytönohjain, siinä kun on mokoma paska pieni kovaa huutava ropeli. Virtalähteenkin vaihdoin Zalmaniin, aikamoisen hiljainen on sekin. Ja kotelotuulettimille (3) hommasin säätöpaneelin jolla saa säädettyä vauhtia ja sitä kautta ääntä. Aika hiljaiseksi se lopulta menee.

Näytönohjain kannattaa ottaa passiivijähynä...
 
Toi oli kyllä hyvä pointti. Mainitsemaani Matrox g400 saa käytettynä passiivijäähyllä. Eipähän huutele liikoja.

Kaverilta saisin Duronin 800MHz prossun varmaan lähes ilmaiseksi, tekeekö moisella mitään jos meinaa äänittää? Sit pitäs löytää semmonen emo, joka kävisi ko. prossuun ja ymmärtäisi DDR-muistia, koska sitä löytyy 256 megaa ylimääräisenä.
 
Prossun hinnaksi varmistui myöhemmin 6-pack karhun kolmosta.. ei paha

Jos lähes ilmaiseksi saa niin mikäs siinä. Ja varmasti pelittää hienosti tuollainen, mulla itellä on ysisatanen kolmospena ja vähän muistia eikä tällä mitään ongelmia ole äänitysten suhteen ollut (ohjelmana siis Sonar 2). Äänikorttina SBlive! 5.1 (jos jotakuta kiinnostaa, epäilen).

Olen äänittänyt parikin rokkidemoa tällä 800MHz Duronilla, äänitysohjelmana Cakewalk Sonar. Ja ihan mainiosti onnistui, plugareitakin saa käyttää ihan reilusti, ei pitäs tehon heti loppua.

Ja kovalevytilaa kannattaa olla paljon...
 
Itellä on tällä hetkellä 30 Gigan kovo ja siinä on 3 Gigaa tyhjää :) Arvatkaa vaan pyöriikö siinä mikään...Tarttis formatoida koko roska ja asennella kaikki ohjelmat uusiks mut kun ei jaksa.

Minulla tuo RME on toiminut sekä Win2000:ssa että XP:ssä, XP on tällähetkellä nauhoituskoneessa. XP:n kanssa muistia olisi oltava kuitenkin vähintään 512 Megaa, siitä tuskin on haittaa kaksitonnisellakaan.
 
Kovalevyjä vähintään kaksi, eri IDE-väylissä, jolloin tallennus editoinnin jälkeen nopeutuu kun tallennetaan toiselle levylle kuin missä temppitiedosto on.
Prossun ei tarvitse olla ihan viimeisen päälle nopea, ja näytönohjaimessakin voi säästää koska nauhoituskoneella ei tietenkään pelata. Kuten tuossa on jo mainittu, koneesta on kannattaa pyrkiä tekemään mahdollisimman hiljainen, eli isoja ja hitaita tuulettimia.

Kovalevyjä vähintään kaksi, eri IDE-väylissä, jolloin tallennus editoinnin jälkeen nopeutuu kun tallennetaan toiselle levylle kuin missä temppitiedosto on.
 
Tuo ei välttämättä onnistu niin helposti kun useimmissa emolevyissä on vain 2 IDE-kaapelia ja toisen mennessä CD-asemalle, siihen on sijainnin takia vaikea kytkeä kovalevyä.

Onko noin vähän? Mulla on 6. ? Pitäähän niitä nyt väkisin olla enemmän kuin kaksi, eihän semmoisella tee mitään.

Tuo ei välttämättä onnistu niin helposti kun useimmissa emolevyissä on vain 2 IDE-kaapelia ja toisen mennessä CD-asemalle, siihen on sijainnin takia vaikea kytkeä kovalevyä.
 
Joissain koteloissa voi olla hankalampi, mutta voihan kovalevyn sijoittaa kotelossa romppuaseman paikkaan sopivilla lisäpalikoilla, näin minullakin on ja samassa paikassa on tuuletin kovalevylle.

Häh...meniköhän mulla nyt ihan ohi tää juttu, mut asiat on niin, että kaikissa emoissa on vain 2 IDE kanavaa, mutta niihin saa kiinni korkeintaan neljä laitetta. Muut samanlaiset liittimet emolla on joko RAID liittimiä ja muita härpäkkeitä.
 
Ja jos on enemmän kuin yks kovo niin kannattaa sijoittaa se toinen levy toiseen IDE kanavaan, että tiedon siirto nopeutuu. Mulla on esimerkiksi yks kovo ja polttoasema. Kovo on omassa IDE kanavassa ja romputin toisessa. Silloin tieto liikkuu vilkkaammin kovon ja polttiksen välillä. Jos ne olis taas samassa IDE kanavassa, eli samassa kaapelissa kiinni, niin tieto liikkuisi hitaammin.

Häh...meniköhän mulla nyt ihan ohi tää juttu, mut asiat on niin, että kaikissa emoissa on vain 2 IDE kanavaa, mutta niihin saa kiinni korkeintaan neljä laitetta. Muut samanlaiset liittimet emolla on joko RAID liittimiä ja muita härpäkkeitä.
 
Tokihan molempiin IDE-liittimiin saa kaksi laitetta, minä käsitin että tuossa edellä oli kysymys siitä ettei kaapeli yllä jos romputin ja kovalevy ovat kaukana toisistaan, joillain isoilla koteloilla näin voi ollakin. RAID-härpäkkeet toimivat myös ihan tavan IDE-väylän tavoin, tosin niihin ei joillain emoilla suositella liitettäväksi romppuasemia.
 
Ja jos on enemmän kuin yks kovo niin kannattaa sijoittaa se toinen levy toiseen IDE kanavaan, että tiedon siirto nopeutuu. Mulla on esimerkiksi yks kovo ja polttoasema. Kovo on omassa IDE kanavassa ja romputin toisessa. Silloin tieto liikkuu vilkkaammin kovon ja polttiksen välillä. Jos ne olis taas samassa IDE kanavassa, eli samassa kaapelissa kiinni, niin tieto liikkuisi hitaammin.
 
Tämä on aivan totta, eli kannattaa miettiä sitä mihin suuntaan siirtoja on tarve tehdä. Jos nauhoitat ja editoit paljon ääntä, tallentaa nauhoitusohjelma oman temppitiedostonsa sille kovalevylle ja osiolle jonne sen asetat tallentamaan, ja editoinnin jälkeen tuosta tempistä luetaan data ja tallennetaan se toiselle kovalevylle joka on eri väylässä. Nopeutti ainakin minulla huomattavasti tallennuksia ja tiedostojen avaamista editointia varten. Minulla tosin on emolevy jossa on neljä IDE-väylää ja kovalevyt ovat kolmessa eri väylässä.