Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Tuli tollanen mieleen,no niin no onko koolla väliä-osasto,siis huomasin että mun vanhassa levyssä on vaan se 2 Mb:ta,uudessa 8..sitten kattelin netistä ja löysin levyjä joissa on jopa 16Mb eikä se hintakaan hirveesti nouse..
 
Olen ymmärtänyt että audiohommissa toi 8 Mb pitäs olla,elikkä onko mun vanha Maxtor 60G/2Mb valmis romukoppaan,vai pitäskö ostaa kolmas levy tai vaihtaa toi vanha vaikka sitten tollaseen 16Mb:n välimuistilla varustettuun?
 
Ts mitä konkreettista hyötyä mulle ois tosta vaikkapa 16 Mb:n välimuistin omaavasta kovosta?Siis lähinnä musahommissa?

No ei romukoppaan, kyllä se kokonaisuus vaikuttaa, ja vastakysymykseksi voisi sanoa että tarvitsetko päivitystä tällä hetkellä? Loppuu kaista jostain päästä? En lähtisi kyllä ensimmäiseksi kovalevyä vaihtamaan välimuistin takia, osta ennemmin lisää muistia.
 
Vaikkapa www.tomshardware.net kautta voit etsiskellä jotain benchmarkeja siitä todellisesta vaikutuksesta jos tahdot tietää..

Vastausten vähyydestä päätellen asialla ei ole mitään merkitystä????Eli on aivan samantekevää onko sitä välimuistia se 2 Mb vai 8(16)???

Vastausten vähyydestä päätellen asialla ei ole mitään merkitystä????Eli on aivan samantekevää onko sitä välimuistia se 2 Mb vai 8(16)???

Välimuisti, lyhyt oppimäärä:
 
Välimuisti on se paikka, mistä dataa kysytään ennen varsinaista sijaintia. CPU -> L1/L2 cache -> muisti -> kovalevyn cache -> kovalevy.
Jos siis haluttu data löytyy HDD:n cachesta, se saadaan nopeammin käyttöön. Kuitenkaan todennäköisyys datan löytymiselle cachesta ei kasva samassa suhteessa kapasiteettiin. Siis 16Mb välimuisti ei ole automaattisesti 2x "nopeampi" kuin 8Mb.
Todellinen saatu hyöty riippuu sovelluksesta ja HDD:lle kirjoittamisen ja lukemisen tarpeesta yleensä. Jos bitit täytyy lukea levyltä heti kirjoittamisen jälkeen uudelleen ne varmasti löytyy cachesta, mutta 5min. myöhemmin täytyy ehkä käydä levyn pinnalla asti ja cachesta ei sillä kertaa ole mitään hyötyä.
 
Käytännön kokemus ja vertailu musakäytössä on oikeastaan ainoa keino todeta tuo varsinainen hyöty. Joku on jo tämänkin varmasi kokeillut ja ehkä kertoo tietonsa eteenpäin.

Välimuistin kokoon ei kannata tuijotaa vaan siihen kuinka suuri on levyn ns. sustained transfer rate eli jatkuvan datavirran nopeus. Nykyiset ja pari vuotta vanhatkin idelevyt on jo niin nopeita (n. 40-50 MB/s) että tuskin levyn nopeudesta tulee pullonkaula isoillakaan raitamäärillä. Pullonkaulaksi muodostuu ennemminkin PCI-väylän välityskyky koska saman vylän kautta kulkee myös äänikortille ja muille oheislaitteille kulkeva data. Jos sovellukset ja käyttis on konfiguroitu oikein niin hitaammallakin kovalevyllä hanskaa isomman raitamäärän kuin jos levy on nopein mahdollinen mutta softien, käyttiksen, äänikortin jne. asetukset päin oletusarvoilla tai muuten päin persettä.

Kukaan ei kai ole varmaksi sanonut mikä välimuistin koko on paras audiokäytössä (välimuistia ei kannata sotkea levycacheen)."Average seek time" on luultavasti parempi mittaväline audiokäyttöön kuin "sustained transfer rate". Aika paljon saa olla raitoja ennenkuin tiedonsiirtokapasitetti tulee vastaan.
Western digital Raptor on aika hyvä levy. Myös "ammattilaiset" käyttävät ja suosittelevat. 10 000rpm sata ja 8mb cache.

Kumpaa tiedostojärjestelmää kannattaisi sitten audiokäytössä olevalla levyllä käyttää ntfs vai fat32 ? Täällä: http://www.tascamgiga.com/pdf/optimizing-xp-and-2k.pdfmainitaan, että kaikki ntfs edut eivät ole sopivia audioon (defraggaus kestää jne.), onko asia sitten näin, jos ei aivan hirvittävästi ole niitä tiedostoja ?

Kumpaa tiedostojärjestelmää kannattaisi sitten audiokäytössä olevalla levyllä käyttää ntfs vai fat32 ? Täällä: http://www.tascamgiga.com/pdf/optimizing-xp-and-2k.pdfmainitaan, että kaikki ntfs edut eivät ole sopivia audioon (defraggaus kestää jne.), onko asia sitten näin, jos ei aivan hirvittävästi ole niitä tiedostoja ?
 
Mun mielestäni audiolle kannattaa varata oma kohtuullisen kokoinen työskentelyosio, jolla työstettävän materiaali voi kopioidata toiselta "varasto-osiolta". Tällöin voi vaikka aina ennen session alkua formatoida koko työosion jos pelkää sen fragmentoitumisen haittaavan suorituskykyä. Vielä kun varaa tuolle työskentelyosiolla tilan levyn ulkoreunasta niin työstettävät tiedostot on aina levyn nopeimmalla osalla.
 
Tiedostojärjestelmien eroja kannattaa testata ihan omalla koneella esim dskbench ohjelmalla. Kannattaa kokeilla myös työskentelyosion varausyksikön koon muuttamista vakiosta eli 4kB:stä isommaksi, minkä ainakin teoriassa pitäisi nopeuttaa isojen tiedostojen käsittelyä. Siinä sitä on mukavaa hommaa yhdeksi illaksi kun formatoi työskentelyosioa eri formaateilla ja varausyksikkökoolla ja ajaa dskbenchiä vertailee tuloksia.

Tuli tollanen mieleen,no niin no onko koolla väliä-osasto,siis huomasin että mun vanhassa levyssä on vaan se 2 Mb:ta,uudessa 8..sitten kattelin netistä ja löysin levyjä joissa on jopa 16Mb eikä se hintakaan hirveesti nouse.
 
Tästä saisi pitkänkin vastauksen, mutta lyhyesti:
Jos levyn tiedostot on kirjoitetaan/luetaan levyn pintaan järjestyksessä, niin yli 1Mb välimuistista ei ole juurikaan
hyötyä(alle 1%), mutta se ei ole koko totuus. Jos kiintarin logiikka ottaa väli muistiin koko luettavan sektorissa olevan uran ja
audio käytössä on monta tiedostoa ja kone kirjoittaa/lukee
pikkupätkää urasta vain kerrallaan, niin se on näppärää
että loppukin jo on siellä välimuistissa ja nyky kiintareissa
käytetään LBA-pyyntöjä levyn luentaan, niin yksi urapyyntökin
voi olla yllättävän iso, joten jopa 16Mb voi olla hyötyä (yli 1 %)
 
Mutta suomeksi:
- normaalissa audioäänityksissä, kiintarin hakuajalla ja
koneen muistin määrällä ym. on nopeuteen suurempi merkitys.
Friikeille:
- high-end audioäänityksissä alat tutustua, myös ideaan, että
SCSI on 20 vuoden historiastaa huolimatta edelleen kova juttu.
 
Lisättävä on kuitenkin, että tietokoneita ei ole millään tavalla
suunniteltu musiikkikäyttöä ajatellen (Ataria lukuun ottamatta,
mutta sekin on totutettu 20 vuotta sitten, joten nykykoneet puskee raalla voimalla ohi). Tietotekniikan kehitys on siis ollut harha-
poluilla jo pitemmän aikaa...markkinavoimien toteuttama evoluutio
ei tee suosi järkeviä ratkaisuja vaan myyviä ratkaisuja...

Nykyisten IDE-levyjenkin suoritusarvot alkaa oleen sitä luokkaa että jos suorituskykyä ei väärillä asetuksilla täysin ryssi niin levyltä luku ja kirjoitus ei ole se käsiteltäviä raitamääriä rajoittava tekijä. Pieni laskutimitus osoittaa että yks 24bit/44,1kHz tasoinen raita tuotta datavirtaa 3B * 44100 Hz eli 132300 B/s (130kB/s) niin nykylevyjen tyypillisellä lukunopeudella luokkaa 40 000kB/s levyltä pitäisi ainakin teoriassa siirtyä 300 raitaa kerralla keskusmuistiin. Keskiverto moniraita projektissa on noin 5 -10% tuosta raitamäärästä joten ainakin minua on vaikea vakuuttaa siitä että äänityskäytössä tarvittaisiin jotain eksoottisia levyjärjestelmiä.

Edellinen laskutoimitus on puutteellinen, mutta siihen ei kannata antaa tarkennusta, koska sen käyttäminen suoraan tässä tapauksessa ei päde lainkaan.
 
Jos luetaan montaa audioraitaa yhtäaikaa, täytyy kiintolevyn loikkia paikasta toiseen, kun se hakee pieniä pätkiä eri audioraidoista vuorotellen.
 
Tällöin kiintolevyn välimuistista on todella paljon hyötyä ja hakuaika määrää pitkälti, kuinka paljon raitoja voidaan yhtäaikaa kuunnella ja äänittää.
 
Tässä tapauksessa voidaan kiintolevyn välimuistia hyödyntää paljon. Oman mittaukseni mukaan kiintolevyn nopeus moniraitaisella audiokäytössä voi isolla 8MB olla 50% nopeampi. Riippuu tietysti paljolti laitteistosta ja asetuksista.
 
Lisäksi pitää huomioida haettavan tiedon sijainnista kertova "kehystieto", jotta audio-ohjelmasi tietää mistä kohtaa kiintolevyä se hakee eri raitojen pieniä "pätkiä".
 
40MB siirtonopeuksinen (esim. suuren tiedoston kopiointi) kiintolevy, jossa on 8MB välimuistia ja pieni hakuaika, pystyy pyörittämään resoluutio/näytetaajuus 24/44.1 raitoja ainakin 16.

Edellinen laskutoimitus on puutteellinen, mutta siihen ei kannata antaa tarkennusta, koska sen käyttäminen suoraan tässä tapauksessa ei päde lainkaan.
 
Se olikin summittainen arvio syntyvän datavirran suuruusluokasta .
 
Jos luetaan montaa audioraitaa yhtäaikaa, täytyy kiintolevyn loikkia paikasta toiseen, kun se hakee pieniä pätkiä eri audioraidoista vuorotellen.
 
Levyn voi formatoida isommalla varausyksiköllä niin luettavat pätkät pitenee ja levyn käyttö tehostuu. Ei kai kukaan vakavissaan käytä ntfs:n ja/tai fat32:n vakioblokkikokoa audiokäytössä?
 
Lisäksi pitää huomioida haettavan tiedon sijainnista kertova "kehystieto", jotta audio-ohjelmasi tietää mistä kohtaa kiintolevyä se hakee eri raitojen pieniä "pätkiä".
 
Kuten edellä mainitsin niin kovalevyn parametrejakin voi ja pitää optimoida jos haluaa parhaan tehon käytössäolevista laitteista.
 
40MB siirtonopeuksinen (esim. suuren tiedoston kopiointi) kiintolevy, jossa on 8MB välimuistia ja pieni hakuaika, pystyy pyörittämään resoluutio/näytetaajuus 24/44.1 raitoja ainakin 16.
 
Kyllä mä onnistuin viime syksynä testaillessani lukemaan n-Trackilla yhtä aikaa 88 kpl 16/44 raitoja ilman pykimistä. Enemmän jos yritti laittaa niin n-Track kaatui. Koneessa oli Athlon 2600+ , Asrockin halpisemo ja levynä 2MB välimuistilla varustettu Maxtorin 80MB 7200rpm levy.