Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Moi, tein levyllisen musiikkia ja poltin sen cd:lle. Jotkut kappaleet soivat hiljaisempina kuin toiset, millä ohjelmalla saisin ne kaikki kuulumaan samalla volumella? Sävelsin Fl-studiolla muttei sillä saanut niitä masteroitua samalla tasolle.

Limitteri pitäisi ottaa käyttöön. Esim Voxengon Elephant, Fabfilterin Pro-L, Wavesin L-sarja. Ilmaiseksikin löytyy, esim: Kjearhus Audion Classic Master Limiter (http://www.acoustica.com/plugins/vst-directx.htm).

Jos kyse dynamiikkaeroista niin hommaan tarvitsee tosiaan limitterin. Yksi suosituimmista on tosiaan Wavesin L-sarja (joskaan ei välttämättä musikaalisin).
Jos taas kyse yksinkertaisesti siitä, että piikit eivät käy lähelläkään 0 dBFS:ää niin pelkkä gainin nosto esim. Fruity Loopsissa pitäisi riittää.

Moi, tein levyllisen musiikkia ja poltin sen cd:lle. Jotkut kappaleet soivat hiljaisempina kuin toiset, millä ohjelmalla saisin ne kaikki kuulumaan samalla volumella? Sävelsin Fl-studiolla muttei sillä saanut niitä masteroitua samalla tasolle.
 
Jos ne kappaleet muodostavat kokonaisuuden niin laita se äänekkäin biisi täysiä ja suhteuta muut siihen. Se kuulotaa hölmöltä ja puuduttavalta jos se hiljaisin biisi soi yhtä lujaa kuin se kovin räimekipale.

Mikä ohjelma masterointiin?
 
Masteroinnissa tärkeämpää ovat huoneen akustiikka, kajarit ja objektiiviset korvat kuin ohjelmat tai muut vastaavat härpättimet.

Me emme tiedä, mitä olet erillisille biiseille tähän mennessä tehnyt, ja se on aika ratkaisevaa. Pyritkö niinikään lähelle kaupallisten CD:den volyymia?
 
Jos biisit on jo erikseen volyymiautomaatiolla ja kompressoinnilla lanattu dynamiikaltaan mieleisiksesi, mutta RMS taso ja/tai peak-tasot ovat liian erilaiset, niin biisien normalisointi esim. -0,3 dB:n tasolle on helppo ja kelvollinen tapa edetä.
 
Pelkkä limitterin käyttö on yksi mahdollisuus. Jos hiljaisimpia biisejä pitää boostata liikaa, niiden äänenlaatu kärsii, eli volyymiautomaatiota saattaa silti joutua käyttämään.
 
Jos biisit on "vain äänitetty" eikä kompressointia ja sen tapaista ole käytetty, niin pelkällä limitterin lisäämisellä saatat pilata soundit pahanpäiväisesti, jos pyrit kovaääniseen lopputulokseen, eli jos limitterin täytyy lytätä paljon.
 
"Nykyaikaisen" kovaan RMS-tasoon päästään kompuroimalla pitkin matkaa kullekin instrumentille sopivasti, ja käyttämällä volyymiautomaatiota.

Lähtisin ensin normalisoimaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Audio_normalization
 
Audio editori on ehdoton työkalu, jolla näet heti, onko biisissä piikkejä, jotka on korjattava limitterillä.
 
Eli:
1. Normalisointi
2. Tarvittaessa limitteriä kehiin, jos on piikkejä
3. Limitoinnin jälkeen uusi normalisointi
 
Masterointi on sitten ihan oma lukunsa, eikä rajoitu pelkästään dynamiikan (limitointi, kompressointi...) säätöön.
 
Normalisointi ja limitointi onnistuvat jo monilla ilmaisilla audio editoreilla. Kunnon masterointiin tarvitset maksullia työakaluja. Hyvä paketti on esim. Sony Sound Forge Pro editori, jossa tulee mukana masterointi plugareita.

Lueppa vaikka tämä ekaks:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=16&t=53195

Tuo Hapen antama linkki on hyvä.
 
Jos audiossa näkyy selviä piikkejä ja heilahduksia, on parasta ensin korjata niistä mahdollisimman paljon volyymiautomaatiolla. Limitterin heittäminen kehiin tuosta vaan saattaa aiheuttaa ikäviä vääristymiä.
 
Itse olen amatöörinä antanut isojen poikien opettaa, että volyymitason kontraamiseksi
 
1) Ensin tulee "gain riding" tarpeen mukaan, eli volyymiautomaatiolla tasataan volyymin häijyt heilahtelut (esim. laulaja on käännellyt päätään).
Tämä tosin pitäisi aloittaa jo raitatasolta.
 
2) Kompressoidaan biisistä ja soittimesta riippuen raitatasolla. Ei liian rankasti.
 
3) Kun miksaus on balanssissa, voidaan viimeisessä vaiheessa vielä pistää kevyt kompressori (jos siltä tuntuu) ja lopullinen limitteri peräkkäin. EQ ym. kuuluvat tietysti myös asiaan, mutten nyt puhu niistä mitään
 
Alkaja menee halpaan siinä, että halutessaan "mahtavia bassoja" hän korostaa liikaa alaääniä, jotka nostavat mittarit punaiselle, mutteivät kuulosta kovilta.
Usein tosi toimiva OSAratkaisu on pistää HP-filtteri n. 40-45 Hz:iin, jolloin syntyy
automaattisesti lisätilaa keskiäänille, joista kovuuden vaikutelma tulee. Parhaassa tapauksessa bassotkin napakoituvat, kun turha bassomumina jää pois.
 
Tuossa Hapen linkissä puhutaan filtteristä 30 Hz kieppeille, mutta olen monissa, monissa haastatteluissa lukenut klubimusantekijöidenkin leikkaavan ylempää. Juju lienee siinä, että klubeissa on sellaiset äänentoistolaitteet, että ne vaimennetut sub-bassot nostetaan esiin.
 
Mitä kukakin kutsuu masteroinniksi, on nykyään aika sekavaa. Yleensä sillä tarkoitettaneen lopullisen volyymitason saavuttamista ja biisien saattamista sellaiseen muotoon, että ne mallaavat yhteen albumilla niin soinniltaan kuin volyymiltaan, soittojärjestykseltään jne.

JoKo: Masteroinnissa tärkeämpää ovat huoneen akustiikka, kajarit ja objektiiviset korvat kuin ohjelmat tai muut vastaavat härpättimet.
 
Masterinnissa hyvä miksaus on tärkeämpää kuin mitään härpättimet, myöskin.

MoreK:
Normalisointi

 
Ei, älä tee sitä ollenkaan. Hyvä limitteri tekee tän sun puolesta, ja ennen limitteriä on aika "kiellettyä" hommaa.

Minäkin hieman ihmettelen tuota normalisointi-vinkkiä. Itse olen tottunut siihen, että miksauksessa jätetään headroomia noin 6db. Jos normalisoisin biisin ensin, niin koko se headroom olisi hävinnyt.
 
Oma masterointisignaaliketjuni on suurin piirtein seuraava (riippuu toki biisiistä):
 
SSL Buss kompura
Eq, jolla yleensä vain leikkaan ongelmataajuuksia
Limitteri
 
Joskus käytän myös multibandkompuraa ennen limitteriä.

Janzu78: Minäkin hieman ihmettelen tuota normalisointi-vinkkiä. Itse olen tottunut siihen, että miksauksessa jätetään headroomia noin 6db. Jos normalisoisin biisin ensin, niin koko se headroom olisi hävinnyt..
 
Normalisoinnin voi tehdä muuhunkin tasoon kuin nollaan. Mutta pointti ei oikeastaan ole siinä. Normalisoinnissa raidasta huomioidaan ainoastaan kaikkein korkein piikki. Sen suuruus taas ei kerro mitään raidan yleisestä tasosta, varsinkin jos sitä ole ensin limitoitu. Näin ollen normalisoidut raidat voivat olla toisiinsa nähden aivan väärissä tasoissa.
 
Ja kuten sanottu, limitterit hoitavat asian normalisoinnin yleensä automaattisesti, joten sen tekeminen erikseen ei oikein kuulu tähän asiaan.