Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Ajattelin että tähän topiciin voisi kerätä elektroniikan rakentelussa tarvittavia matemaattisia kaavoja ja laskutoimituksia. Oma lehmä on senverran ojassa, että en todellakaan osaa matematiikkaa, vaikka siitä olisi suurta hyötyä.
 
Yritetään laittaa aina käytännön esimerkki mukaan, eikä pelkää laskukaavaa. Itse aloitan tällaisella taulukolla, jonka avulla voi muuttaa kondensaattorien arvot yksiköstä toiseen.
 

Microfarads (µF)    |   Nanofarads (nF)    |     Picofarads (pF)
----------------------------------------------------------------
0.000001            |       0.001          |         1
----------------------------------------------------------------
0.00001             |        0.01          |         10
----------------------------------------------------------------
0.0001              |         0.1          |         100
----------------------------------------------------------------
0.001               |           1          |         1000
----------------------------------------------------------------
0.01                |          10          |         10000
----------------------------------------------------------------
0.1                 |         100          |         100000
----------------------------------------------------------------
1                   |        1000          |         1000000
----------------------------------------------------------------
10                  |       10000          |         10000000
----------------------------------------------------------------
100                 |      100000          |         100000000
----------------------------------------------------------------

 
Toivottavasti tämä saa edes vähän tuulta siipien alle.

Laitetaan pari peruskaavaa:
 
U = R x I
 
ja
 
P = U x I
 
Noita kun opettelee käyttämään, selviää melko pitkälle.

Laitetaan pari peruskaavaa:
 
U = R x I
 
ja
 
P = U x I
 
Noita kun opettelee käyttämään, selviää melko pitkälle.
 
Jossa siis vielä varmuuden vuoksi
U = jännite (voltandeereja V)
I = virta (ampeereja A)
P = teho (watteja W)
R= resistanssi (ohmeja Ω)
 
Ja perusyksiköillä sitten lasketaan, ei sekoiteta keskenään kilo-ohmeja eikä milliampeereita.

Laitetaan pari peruskaavaa:
 
U = R x I
 
ja
 
P = U x I
 
Noita kun opettelee käyttämään, selviää melko pitkälle.
 
Jonka muistaa helposti PUIMURIsta:
 

    P       U     
  ----- M -----
  U * I   R * I

Ajattelin että tähän topiciin voisi kerätä elektroniikan rakentelussa tarvittavia matemaattisia kaavoja ja laskutoimituksia. Oma lehmä on senverran ojassa, että en todellakaan osaa matematiikkaa, vaikka siitä olisi suurta hyötyä.
 
Yritetään laittaa aina käytännön esimerkki mukaan, eikä pelkää laskukaavaa. Itse aloitan tällaisella taulukolla, jonka avulla voi muuttaa kondensaattorien arvot yksiköstä toiseen.
 

Microfarads (mF)    |   Nanofarads (nF)    |     Picofarads (pF)
----------------------------------------------------------------
0.000001            |       0.001          |         1
----------------------------------------------------------------
0.00001             |        0.01          |         10
----------------------------------------------------------------
0.0001              |         0.1          |         100
----------------------------------------------------------------
0.001               |           1          |         1000
----------------------------------------------------------------
0.01                |          10          |         10000
----------------------------------------------------------------
0.1                 |         100          |         100000
----------------------------------------------------------------
1                   |        1000          |         1000000
----------------------------------------------------------------
10                  |       10000          |         10000000
----------------------------------------------------------------
100                 |      100000          |         100000000
----------------------------------------------------------------

 
Toivottavasti tämä saa edes vähän tuulta siipien alle.
 
Oivallinen ajatus,on olemassa suomalainen saitti ,muistaakseni Kari Huhtala (Huhtamäki?) pitää sitä ja siellä on näitä kaavoja myös.Pakko myöntää vaikka onkin 35 vuotta sohinut kolvilla ja ihan työksenikin,on pakko verestää tämäkaltaislla lunttitaulukoilla muistia.
 
Excel ohjelmaan saa tehtyä aika näppärästi näitä muunnostaulukoita,ja makroilla se laskee arvon X äkkiä kun ensin rustaa sen makron,samalla oppii Excelin ihmeitä.
Jakosuotimen rakentelijoille löytynee näitä,samoinkuin putkivahvari suunnitteluunkin simppeleitä katodivastus ynnä muuta laskuria,,levyrikon jälkeen hävisi linkit näihin sivuihin,,tarttis etsiä uudelleen.. ja opin ottamaan backupinkin nyt..

Mikrofaradi = uF, tai oikeammin "myy F". mF oikeasti tarkoittaa millifaradia, vaikkakaan sellaisia arvoje emme tarvitse. Mutta näin matemaatikkona toi pisti silmään, periaatteessa joku voisi sekoittaa noi keskenään.
 
Yleisesti käytössä on siis mikrofaradi = uF

Yleisesti käytössä on siis mikrofaradi = uF
 
Ja vinkkinä: alt+230 sanoo µ.

Ja vinkkinä: alt+230 sanoo µ.
 
Oho. Mitä? Ei tällä koneella ainakaan?
 
Jokatapauksessa edelleenkin nettisivuilla, osalistoilla ja kytkiksissä näkee "myyn" tilalla merkkiä u, kun se on vähän samannäköinen.
 
EDIT: no nyt onnistu, tarvii olla siis noi erilliset numeronäppäimet, µ.

Mikrofaradi = uF, tai oikeammin "myy F". mF oikeasti tarkoittaa millifaradia, vaikkakaan sellaisia arvoje emme tarvitse.
Aikas usein noita millifaradiluokan konkkia tulee näissäkin hommissa tarvittua esim. virtalähteiden suodoissa. Yleensä (lue:aina) kuitenkin noissa käytetään tuhansien mikrofaradien merkintöjä.
 
Yleisesti käytössä on siis mikrofaradi = uF
 
Joissain tapauksissa (lähinnä tuolla USA:n suunnassa) on tapana ollut käyttää pikofaradeista erittäin hämäävää merkintätapaa MMF (=mikromikroFaradi). Onneksi tämmöiset komponentit ovat harvssa.

Joissain tapauksissa (lähinnä tuolla USA:n suunnassa) on tapana ollut käyttää pikofaradeista erittäin hämäävää merkintätapaa MMF (=mikromikroFaradi). Onneksi tämmöiset komponentit ovat harvssa.
 
Minä taasen olen törmännyt sellaiseen amerikan(?) suunnalta tulleeseen ilmiöön, missä esimerkiksi schemassa kaikki konkkien arvot ilmoitetaan µF muodossa. Eli arvo voi olla jotain esim. 0,0022µF
 
EDIT: Muutin tuon yksikkömerkinnän ekaan viestiin... Eli mF=µF

Ja vinkkinä: alt+230 sanoo µ.
 
Myös Alt Gr+m sanoo µ

-Lisää peruskaavoja-
 
VASTUSTEN KYTKENTÄ SARJAAN:
 
---R1---R2---
 
Kokonaisvastus R=R1+R2
 
Vastusten kytkentä rinnan:
 
---R1---
---R2---
 
Kokonaisvastus R=1/(1/R1+1/R2)
 
KAPASITANSSI:
 
Kondensaattorien arvot lasketaan samalla periaatteella mutta kaavat toisin päin.
 
Kondensaattorit sarjassa -> kuten vastukset rinnan
Kondensaattorit rinnan -> kuten vastukset sarjassa
 
Kondensaattorit sarjassa:
 
---C1---C2---
 
Kokonaiskapasitanssi C=1/(1/C1+1/C2)
 
Kondensaattorien kytkentä rinnan:
 
---C1---
---C2---
 
Kokonaiskapasitanssi C=C1+C2

Pieni yksityiskohta, mihin törmäsin:
Jos tulee vastaan merkintä tyyliin 1K5, niin tämä tarkoittaa 1.5 K ohmia vastuksissa. Eli tuo kirjain (K, M, R) on desimaalipisteen paikalla. Monille varmaan itsestäänselvyys, mutta ei ensimmäisellä kerralla.
http://www.lalena.com/audio/electronics/color/

Ja KELAT lasketaan samoin kuin vastukset. (ks. tuossa edellä...)

Ja KELAT lasketaan samoin kuin vastukset. (ks. tuossa edellä...)
 
Pienin varauksin. Silloin, kun kelojen välillä ei tapahdu induktiivista kytkeytymistä.

Tähän voisi varmaan lisätä meitä tyhmiä auttamaan kaavan, miten lasketaan esim. LED:n etuvastuksen arvo?

LED:in etuvastuksen mitoitus:
 
U = Jännite, johon LED etuvastuksineen kytketään
Uled = LED:in kynnysjännite (riippuu LED:in tyypistä; Eri värisillä LEDeillä eri kynnysjännitteet. Esim.punainen 1.6V)
Iled = Ledin virta. Esim. monesti 20mA on sopiva
 
Rled = (U - Uled) / Iled
 
Esimerkki:
Kytketään 12 Volttiin punainen LED:
 
R = (12V-1.6V)/0.02A = 10.4V/0.02A = 520 Ohmia.
 
Valitaan vastusten vakioarvoista lähin suurempi(Retma12- sarjassa: 680 ohmia), jolla virraksi saadaan 15 mA. Jos loisto on heikko ja LED:in speksit antavat myöden voi kokeilla myös lähintä pienempää vastusarvoa (Tässä tapauksessa 470 ohmia => 22mA)
 
Tässä siis on epävarmuustekijöitä, jotka kannattaa tarkistaa LED:in spekseistä (LED:in kynnysjännite ja virta)

Ledit palavat ylensä hyvin jo muutaman milliamppeerin virralla. Eli jos ei tarhdo että buusterin ledi vie sähköä kolme kertaa enemmän kuin itse buusteri niin voi virran mitoittaa vaikka viiteen tai kymmeneen milliamppeeriin.