Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Löysin Puuilosta sopivan satulaviilan eli sulkaviila 6,99 e kpl. Samoin kuviosahalla alle 10e setti,jossa 5 kpl eripaksuisia terää. Hiontaa 2000 paperi ok 0,99 arkki.
Nämä toimii ja jälki ammattilaisen. Jo sulkaviilalla pärjää. Ei kannata ostella 100e..

Näytä kuvia siitä ammattilaisen jäljestä noilla vehkeillä.
 
Eikä niille tarvi enää avata uutta ketjua, voi laittaa tähänkin.

Jeszse: Näytä kuvia siitä ammattilaisen jäljestä noilla vehkeillä.
 
Eikä niille tarvi enää avata uutta ketjua, voi laittaa tähänkin.
 
Kyllä vähäisemmilläkin vehkeillä saa hyvää jälkeä, mutta aikaa ja vaivaa menee enemmän. Harrastajalle se on ok.

ruma: Kyllä vähäisemmilläkin vehkeillä saa hyvää jälkeä, mutta aikaa ja vaivaa menee enemmän. Harrastajalle se on ok.
 
Toki, mutta nyt puhuttiin ammattilaisen jäljestä.

Jeszse: Toki, mutta nyt puhuttiin ammattilaisen jäljestä.
 
Mistä erottaa ammattilaisen ja amatöörin hyvin ja virheettä tekemän satulan?
 
Harrastaja hinkkaa aikaa säästämättä täydellisyyteen. Ammattilainen tekee hyvän murto-osassa amatöörin käyttämää aikaa.

ruma: Mistä erottaa ammattilaisen ja amatöörin hyvin ja virheettä tekemän satulan?
 
Harrastaja hinkkaa aikaa säästämättä täydellisyyteen. Ammattilainen tekee hyvän murto-osassa amatöörin käyttämää aikaa.
 
Eihän täs nyt edelleenkään kysytty tota. Kyllä mäkin haluisin nähdä tätä väitettyä ammattitason työjälkeä näillä halvoilla työkaluilla.

darkus: Eihän täs nyt edelleenkään kysytty tota. Kyllä mäkin haluisin nähdä tätä väitettyä ammattitason työjälkeä näillä halvoilla työkaluilla.
 
Miksi harrastaja ei saisi aikaan ammattilaisen kanssa vastaavaa jälkeä halvemmilläkin työkaluilla käyttämällä paljon aikaa ja vaivaa? Ei varmaankaan saada vapaaehtoisia tekemään vertailutestiä valvotuissa oloissa, joten jää uskon asiaksi.
 
Vähän ehkä huonona vertauksena; onhan nähty paukkupulloilla tehtyjä todella hyvä pintakäsittelyjäkin. Mutta kukaan ei varmasti usko, että sellainen tapahtuu samassa ajassa, kuin kunnon vehkeillä. Samantapainen asia.

Brusat121612: Löysin Puuilosta sopivan satulaviilan eli sulkaviila 6,99 e kpl. Samoin kuviosahalla alle 10e setti,jossa 5 kpl eripaksuisia terää. Hiontaa 2000 paperi ok 0,99 arkki.
Nämä toimii ja jälki ammattilaisen. Jo sulkaviilalla pärjää. Ei kannata ostella 100e..
 
Puuttumatta siihen aiheen vastauksissa henkivään normi-ihmisen kädentaitoja väheksyvään tyyliin verrattuna opin-näytepaperin omaaviin ammattilaisiin.
 
Eroja syntyy tietysti siinä mitä materiaalia tuo työstettävä satula on.
Kiinan poikien viilat ei välttämättä ole yhtä kovaa matskua kuin ne ammattilaisten dekadin enemmän maksavat viilat.
Muovisatulaa tai jopa luuta viilaa varmaan vähän halvemmallakin viilalla ilman että työkalu kuluu loppuun parin vedon jälkeen.
Jos työstetään jotain kovempaa esim.metallia tulee herkemmin esiin työkalun laatu ja kestävyys.
Sama asia tulee aika usein esiin noissa kinkkien tekemien laitteiden ristipää-ruuveissa.
Ei tietoakaan ristiuran mitoituksesta, philipseistä sun muista. Jos on vähänkin tiukemmassa ja ruuvari ei istu ihan tiukkaan siihen väljään uraan on auttamatta seurauksena kannan rikkoutuminen ja poraushommat.
Tässä näkee laadun ja tarkkuuden kaukoidän tuotteissa.

nightbird: ...Eroja syntyy tietysti siinä mitä materiaalia tuo työstettävä satula on.
Kiinan poikien viilat ei välttämättä ole yhtä kovaa matskua kuin ne ammattilaisten dekadin enemmän maksavat viilat...
 
Jep. Allekirjoitan täysin.
Joka paikkaan ei toki tarvi olla parasta mahdollista työkalua, mutta jos haluaa tehdä useamman kerran asioita, niin se halvin mahdollinen ei välttämättä ole edes optio.
 
Hyvä esimerkki omasta elämästä: Oli aika tehdä uudelleennauhoitus omaan kitaraan ja hommasin sitä varten kiina-osaston, hyvinkin asiallisen näköisen, nauhaleikkurin (fret end cutter, mikä se nyt onkaan suomeksi). Kyllä sillä kertaalleen teki sen tarvittavat n.50 leikkausta ja tasoitteli nauhat. Sen jälkeen se oli jo niin mutkalla terästä, ettei sitä enää olisi saanut teroitettua käyttökuntoon.
Oli asiallisen näköinen ja hommaan tehty, mutta laatu oli ihan kuraa.

nightbird: Puuttumatta siihen aiheen vastauksissa henkivään normi-ihmisen kädentaitoja väheksyvään tyyliin verrattuna opin-näytepaperin omaaviin ammattilaisiin.
 
Tarkoitus ei oo ollu disautella kenenkään kykyjä tai tekemisiä, kiinnostaa vaan nähdä lopputuloksia "oikeita" työkaluja väheksyvään tyyliin henkivän aloituspostauksen jälkeen...
 
Ei ne oikeet satulaviilat kuitenkaan mitään ihan läpällä tehtyjä rahastuskamoja oo.

Viilloissa erittäin tärkeä ominaisuus on koko ja muoto. Se on kaikissa noissa neulaviilaseteissä yms. päin persettä tähän tarkoitukseen. Ei jatkoon.

Antti1: Viilloissa erittäin tärkeä ominaisuus on koko ja muoto. Se on kaikissa noissa neulaviilaseteissä yms. päin persettä tähän tarkoitukseen. Ei jatkoon.
 
Täähän se olis.

Ja voi tietty miettiä siltä kannalta, että jos hyvillä välineillä tekee hetkessä ja ei-hyvillä tusaa joka kerta monta tuntia enemmän, niin jos omalle ajalle laskisi mitään arvoa niin halvemmaksi pian tulee teetättää ne satulaan liittyvät korjaustyöt kuin ostella viilat ja opetella parilla satula-aihiolla tekemään ei-hääveillä työkaluilla edes ok jälkeä.
 
Mut ei siinä, kait sitä saa askarrella mut siihenkin on syynsä, miksi vähänkin enemmän niitä puuhia tekevällä on oikeat työkalut käytössään. Ei ne niin paljoa enempää maksa, ja parin satulan tekemisen jälkeen ne paremmatkin ovat jo maksaneet itsensä takaisin.

Näinkin on joskus käynyt, että olen ajatellut tehdä jonkun jutun itse ja säästää pitkän pennin. Sitten ei työkalut ole sopivia ja sellaisia ostetaan seuraavaksi. Sitten kaikesta ähräämisestä huolimatta homma ei onnistu ja soitin oikealle sepälle. Kun peliä on itse röydetty, niin se on vielä huonommassa kunnossa kuin että siihen ei olisi tehty mitään. Tämän jälkeen sepälle maksetaan mitä seppä pyytää.
Näin on käynyt erään soittimen kanssa pintakäsittelyn vuoksi. Vanhan maalin ja lakan poisto plus uusien tekeminen ei ollutkaan niin helppoa kuin ajattelin.
 
Eli joskus voi tulla halvemmaksi ja järkevämmäksi, kun antaa ammattimiehen tehdä.

Semmoinen ajatus tulee mieleen tätä ketjua lukiessa, että lienee parasta pysytellä Schallerin valmistamissa "floikissa" ja sen myötä lukkosatuloisa: Voi niissäkin joskus jotakin häikkää ilmetä, mutta ainakin niiden kanssa pärjää lähes ilmaisilla työkaluilla. "Kiinteätallaiset" kitarat ovat näköjään vain spesialisteille.
 
Ilmeisen hankala tilanne se jos harrastelijan vain joskus harvoin pitäisi rakennella tai fiksailla jotakin, ja siinä hommassa tarvittavat työkalut maksavat ns. maltaita. Kunnollisen hitsauskoneen voi vuokrata, mutta satulaviilasarjaa ilmeisesti ei.

zedder: Kunnollisen hitsauskoneen voi vuokrata, mutta satulaviilasarjaa ilmeisesti ei.
 
Viilojen vuokraan sisältyy usein myös satulan materiaali ja työsuorite. Ei ole ainakaan mun vakioheppulilla kovinkaan kallis homma.
 
On vähän niin ja näin kannattaako noita ostaa, jos ei meinaa ihan vaan harrastamisen ilosta tehdä. Tietty, jos on paljon soittimia, niin ehkä. Silloinkin kannattaa varautua opettelemaan ja epäonnistumaan.

Mikä on muuten ammattilaisen ja amatöörin ero?
 
Juha Ruokangas ainakin on ammattilainen, mutta montako vuotta soitinrakennuksesta pitää repiä leipä, että on ja laatu on varmasti aina hyvä? Ikatalta valmistuminen ei takaa mitään ainakaan mun käsissä käyneiden lopputyösoittimien perusteella. Yksi oikein hyvä, yksi kelvollinen ja yksi, jota voi hädintuskin kutsua soittimeksi. Otanta on kovin pieni, mutta antanee suuntaa. Satula ei näissä yhdessäkään kiinnittänyt huomiota, mutta huonoimmassa oli mm. perustavanlaatuinen ongelma kaulan kulman kanssa.

Juu ikatalta valmistuminen ei todellakaan takaa mitään, ainakaan nykymenolla ku ei tarvi tehdä koulun aikana edes yhtään valmista soitinta ja silti saa paperit.

Näin harrastajana perimmäinen syy tekemiseen ei ole se, että halvemmalla saa. Perimmäinen syy on siinä tekemisessä, omin kätösin askartelussa. Yksittäinen soitin tai osa saattaa nykyään syntyä jo suht edullisesti, mutta jos koko tuo työkaluarsenaali, mikä on vuosien varrella tullut hankittua, pitäisi hankkia kerralla, pompsahtaisi yhden soittimen hinta aika korkealle. Halpoja työkaluja olen ostanut yhteen ihmiselämään tarpeeksi. Nykyään ostan vain hyviä. Niitä ei tartte ostaa läheskään niin paljon.

Hyvän työkalun hommaamista harvemmin katuu. Vaikka sitä ei hirveästi tulisi käytettyäkään niin se ilahduttaa ihan olemassaolollaan. Siitä huolimatta useimmiten tulee nuukailtua... ihmeen vaikea asia opittavaksi käytännössä.