Muusikoiden.net
06.05.2021
Musamaailma.fi - Soittimia rock-asenteella 

Elektroniikka ja soitinrakennus »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Muuntajan hurinan/huminan vaimennus
1
Ekku01
19.09.2020 15:32:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kyseessä on mallintava Vox VT20+ -vahvistin. Sen muuntaja pitää ikävää hurinaa ja esim. pihdeillä puristamalla sen saa hiljaiseksi. Ilmeisesti ne ohuet levyt (laminaatit vai mitä ovatkaan) pääsevät liikkumaan kun lakkaus on päässyt kuivumaan.
 
Netissä on jotain videoita ja juttuja aiheesta, mutta löytyykö täältä tietoa, mitä lakkaa, liimaa tai ainetta tuohon muuntajaan voi ja saa laittaa?
 
"Joh. 3:16"
ituvirtanen
19.09.2020 20:25:54 (muokattu 19.09.2020 20:28:40)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Harkitsisin uutta, hinta tuskin huimaa päätä. Muokkaus: Jaa, tuossa onkin muuntaja sisällä. No, sitä varovaisempi pitää olla.
 
Jos on pakko askarrella itse, ehkä joku lämpöä kestävä silikonimassa voisi hiljentää paketin. Räpylöitten kanssa tarkkana, ettei tule näpeille. Konkka ei ole aina kiva komponentti.
 
basisti1971
20.09.2020 06:45:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Ekku01: Kyseessä on mallintava Vox VT20+ -vahvistin. Sen muuntaja pitää ikävää hurinaa ja esim. pihdeillä puristamalla sen saa hiljaiseksi.
 
Valitettavan yleinen ominaisuus halpismuuntajilla, valmistajasta riippumatta.
Ääni täältäkin vaihtamiselle/vaihdattamiselle, jos takuu ei ole enää voimassa.
 
Ainakin:
 
https://www.partsisparts.net/catalo … r-transformer-vt20plus-530000002332
 
näyttäisi 45$ moinen olevan kaupan, tiedä sitten minkä verran tulee posteja yms. ylimääräisiä.
On verraten epätodennäköistä että tuohon(kaan) vahvistimeen olisi suunniteltu ikiomaa muuntajaa, joten hivenen virtalähdetopologiasta riippuen, jännitteet mittaamalla (ja samankokoisen EI pakan valkkaamalla) löytänee korvaavan melko helposti.
Jos kyseessä on rengassydänmuuntaja, ollaan vahvasti SOL, ja vaihtaminen on yleensä ainoa vaihtoehto.
 
Teoriassa muuntajan voi vaihtaa itsekin jos osaa ja uskaltaa, verkkosähkölaitteiden korjaaminen kun on syystäkin luvanvaraista puuhaa.
Ammattiauttajalle rutiinihomma.
 

 
Ekku01: Ilmeisesti ne ohuet levyt (laminaatit vai mitä ovatkaan) pääsevät liikkumaan kun lakkaus on päässyt kuivumaan.
 
Mahdollista, mutta äärimmäisen epätodennäköistä.
Käämit tai käämirungot ääntä yleensä pitävät.
Riippumatta siitä onko kytkentä jota ko. muuntaja syöttää ehjä vai ei.
 
Nykymuuntajissa käytetyt synteettiset lakat eivät vanhemmiten muutu miksikään, vanhoissa joissa lakka oli usein shellakkapohjaista, näin saattoi ajan myötä tapahtuakin.
 

 
Ekku01: Netissä on jotain videoita ja juttuja aiheesta, mutta löytyykö täältä tietoa, mitä lakkaa, liimaa tai ainetta tuohon muuntajaan voi ja saa laittaa?
 
Teeseitseholistina ymmärrän kyllä vallan mainiosti tarpeen tehdä homma itse, mutta suosittelen lämpimästi laitteen kiikuttamista ammattiauttajalle muuntajan vaihtoon.
 

 
Jos itse tekeminen (ainakin osittain) polttelee aivan vastustamattomasti, muuntaja irti ja kiikuttaa sähkömoottoreiden uudelleenkäämimistä suorittavaan firmaan.
Soitto jo ennen muuntajan irroittamista on suositeltavaa, kaikki eivät tuollaiseen ryhdy, ja tuollaisen "pikkuhommankin" hintataso saattaa olla korvikemuuntajaa suosiva.
 
Toisin kuin kitaramikrofoneilla, muuntajien (ja sähkömoottorikäämien) uudelleen jälkikäteen pottaaminen vaatii yleensä alipainetta jotta paksuhko lakka tunkeutuu varmemmin joka paikkaan.
Jos onnistuu ollenkaan.
Jos käämit ovat paljaita (pottauslakkaa ei näy lainkaan), on mahdollista aina.
Se tuottaako uudelleenpottaaminen toivotun lopputuloksen = korjaus onnistuu, se on tapauskohtaista.
 
Ko. lakan pitää myös tarttua käämilangan lakkaan, muttei tietenkään sulattaa sitä niin että johtimien etäisyys toisistaan muuttuu, saati sitten niin vahvasti että menevät oikosulkuun.
 
Alipaineen käyttö ei missään nimessä ole haitallista kitaramikkien vahauksissakaan (paitsi ehkä soundipoliittisesti ;)), mutta on hivenen hankalasti toteutettavissa kotioloissa.
 
Jäsen ituvirtasen ehdottama kuumankestävä silikoni saattaisi toimia, mutta toisaalta tekee "oikeaoppisen" pottaamisen enemmän tai vähemmän mahdottomaksi.
Tai ainakin kustannuksiltaan kannattamattomaksi.
Kuten tietty tekevät kaikki muutkin teeseitsepurkkaviritykset.
 
T:Samuli
 
Kefiiri
20.09.2020 13:10:12 (muokattu 20.09.2020 13:11:15)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mutta kun sanottiin että pakan puristaminen vaimentaa hurinan, niin ei kai se silloin käämin värinästä tule?
 
En ole musiikin asiantuntija.
Ekku01
20.09.2020 22:59:26 (muokattu 20.09.2020 23:02:18)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitokset pohdinnoista vastaajille!
 
Kyllä tuo lakka (tai mitä onkaan) on paikoin pahasti kuivunut ja nuo laminaattilevyt vaikuttaisivat olevan syyllisiä hurinaan.
 
Noissa ko. muuntajissa on kulmissa reiät, jotka menevät läpi koko muuntajan. Tubesta löytyi jopa video, jossa joku vaimensi samankaltaisen muuntajan kiristämällä nuo laminaatit ruuvien ja muttereiden avulla: https://youtu.be/YylT2lP93a0?t=129
 
Itseltäni ei löydy tarpeeksi pitkiä ruuveja, mutta laitoin pari metallista prikkaa kiilaksi muuntajan ja kotelon väliin. Kiristin muuntajan niin, että prikat jäivät puristuksiin muuntajan taakse ja samalla painavat muuntajaa "kasaan". Laitoin myös muuntajan kiinnitysruuveihin pienet kumiset prikat estämään resonointia koteloon.
 
Tuo hiljensi huomattavasti ääntä.
 
Uutta muuntajaa (n. 50 eur) en taida lähteä ostamaan vahvistimeen josta maksoin noin satasen.
 
"Joh. 3:16"
basisti1971
22.09.2020 08:45:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Kefiiri: Mutta kun sanottiin että pakan puristaminen vaimentaa hurinan, niin ei kai se silloin käämin värinästä tule?
 
Kun EI-pakan massaa lisää tavalla tai toisella, värinä ei siirry samalla tapaa runkoon, joten ääni häviää, värinä harvoin.
Jos levyt ovat löysällä, reunasta puristaminen aiheuttaa sen että melko varmasti keskitappi pullistuu sen verran ettei löysä kelarunko pääse värisemään äänekkäästi.
 
Nuo -kuten pultit kulmiinkin- ovat kuitenkin purkkakorjauksia, ja vaikka ääni vähenisi tai jopa poistuisi kokonaan, alkuperäinen ongelma/ominaisuus (keturoilleen valmistettu muuntaja) säilyy ennallaan.
 
T:Samuli
 
basisti1971
22.09.2020 08:54:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Ekku01: Kiitokset pohdinnoista vastaajille!
 
Ole hyvä.
 

 
Ekku01: Kyllä tuo lakka (tai mitä onkaan) on paikoin pahasti kuivunut ja nuo laminaattilevyt vaikuttaisivat olevan syyllisiä hurinaan.
 
Todennäköisempää on että kelarungon tai käämien värinä on rikkonut lakan, ja nyt koko keksintö värisee äänekkäästi.
Tuosta(kin) syystä valtaosa nyky-EI-pakoista on hitsattuja, mikä toki helpottaa automaattista valmistusta, mutta tekee esimerkiksi jälleenkäytön/-käämimisen mahdottomaksi, tai ainakin hankalaksi.
 

 
Ekku01: Noissa ko. muuntajissa on kulmissa reiät, jotka menevät läpi koko muuntajan. Tubesta löytyi jopa video, jossa joku vaimensi samankaltaisen muuntajan kiristämällä nuo laminaatit ruuvien ja muttereiden avulla: https://youtu.be/YylT2lP93a0?t=129
 
Noin usein tehdään, ja verraten usein ruuvit ovat jo valmiinakin kaikissa muissa kuin kaikkein halvimmalla tehdyissä laitteissa.
Pl. toki aiemminmainitsemani hitsatut.
 
Vikaa/ominaisuutta tuo ei korjaa, mutta häiriöääni muuttuu siedettävämmäksi.
Ainakin joksikin aikaa ;).
 

 
Ekku01: Itseltäni ei löydy tarpeeksi pitkiä ruuveja, mutta laitoin pari metallista prikkaa kiilaksi muuntajan ja kotelon väliin. Kiristin muuntajan niin, että prikat jäivät puristuksiin muuntajan taakse ja samalla painavat muuntajaa "kasaan". Laitoin myös muuntajan kiinnitysruuveihin pienet kumiset prikat estämään resonointia koteloon.
 
Tuo hiljensi huomattavasti ääntä.

 
Varmasti hiljentää, mutta seuraavan kerran rautakaupanoloisessa käydessä, suosittelen ostamaan sopivat ruuvit.
Korjaus kestää huomattavasti pidempään.
 

 
Ekku01: Uutta muuntajaa (n. 50 eur) en taida lähteä ostamaan vahvistimeen josta maksoin noin satasen.
 
Ymmärrettävää, noinhan se tänäpäivänä likipitäen aina menee.
 
Purkkakorjauksinkin saanet ainakin joksikin aikaa laitteen hiljenemään.
 
T:Samuli
 
Kefiiri
22.09.2020 14:11:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ennen vanhaan hiki hatussa eristettiin ne EI-levyt toisistaan lakalla että ei tulisi pyörrevirtoja (en ihan varmaksi tiedä/muista mitä ne ovat) mutta luulisi että hitsaaminen pilaisi tuollaiset eristysniksit. Jytkyt mikroaaltouunin muuntajatkin kumminkin hitsataan. Mistä tässä mahtaa olla kysymys, eivätkö pyörrevirrat kulje hitsiä pitkin?
 
En ole musiikin asiantuntija.
basisti1971
25.09.2020 07:04:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Kefiiri: Ennen vanhaan hiki hatussa eristettiin ne EI-levyt toisistaan lakalla että ei tulisi pyörrevirtoja (en ihan varmaksi tiedä/muista mitä ne ovat) mutta luulisi että hitsaaminen pilaisi tuollaiset eristysniksit. Jytkyt mikroaaltouunin muuntajatkin kumminkin hitsataan. Mistä tässä mahtaa olla kysymys, eivätkö pyörrevirrat kulje hitsiä pitkin?
 
Kulkevathan ne, mutta toisaalta yhtä lailla kulkevat sidepulttejakin pitkin.
 
Itse asiassa hitsipalko tai kaksi pakan reunoissa on vähemmän haitallinen (ja halvempi valmistaa) rautatien poikittaisten pyörrevirtojen kannalta kuin reiät ja pultit.
Tai toisaalta pienissä EI-pakoissa yleinen kotelosidepanta, etenkin jos (ja yleensä kun) panta oikosuljetaan metalliseen runkoon.
 
Nuo valmistusmenetelmien mukanaantuomat ominaisuudet on kuitenkin otettu huomioon muuntajaa suunnitellessa, joten käytännön merkitys on varsin vähäinen (lineaari)virtalähdekäytössä.
EI-pakan rautatiellä olevilla kahdella ilmavälilläkin on osansa yhtälössä.
Kuten on käämimistavallakin.
 
Hakkuri- ja etenkin audiomuuntajissa tilanne on toinen, mutta toisaalta "hyvä" korvanmukainen audiomuuntaja ei välttämättä ole paperilla yhtä hyvä.
Etenkään kun audiosignaalia muokataan (etuasteet/MI-vahvarit).
 
Hakkurimuuntajissa huomattavasti verkkosähköä korkeammat taajuudet asettavat suurempia vaatimuksia muuntajalevyjen ominaisuuksille ja etenkin paksuuksille, tuosta syystä 50/60Hz käyttöön suunnitellusta muuntajasta ei voi järkevästi väkästellä käyttökelpoista hakkurivirtalähdettä vaikka kuinka painoa säästääkseen tekisi mieli ;).
 
Noista(kin) syyistä rengassydänmuuntajat -ja eritoten toroidisydämiset muuntajat- olivat kovaa vauhtia yleistymässä virtalähdepuolella muissakin kuin audiolaitesovelluksissa, mutta hakkuritekniikan nopsakka kehitys vähentää tietenkin kaikkien perinteisten pienten (alle 1KVA) lineaarivirtalähteiden muuntajien markkinoita.
Sitä rankemmin mitä pienemmistä tehoista on kyse.
Isot rengassydänmuuntajat ovat liki poikkeuksetta yksivaiheisina UI tai LL pakkaisia nelikulmioita, ja kolmivaiheisina EI-pakkaisia.
 
Toroidi-rengassydänmuuntajissa on sitten omat haasteensa jos suunnittelua ja valmistusta ei ole tehty oikein, mutta se on toinen juttu se.
 
T:Samuli
 
Kefiiri
25.09.2020 08:35:36 (muokattu 25.09.2020 08:36:24)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Noin sivistävästä vastauksesta täytyy antaa oitis plussa! Eihän tämä liity enää ketjun aiheeseen ollenkaan, mutta olen luullut toroidin olevan vain hienompi nimi rengassydänmuuntajalle. Ihan hyvin ei asia selvinnyt googlaamallakaan, toroidina tarjoiltiin ihan normin näköistä rengassydänmuuntajaa. Ero lienee siinä, että toroidin sydänrinkula on poikkileikkaukseltaankin pyöreä?
 
En ole musiikin asiantuntija.
2Lman
25.09.2020 18:11:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Alipaineen saa aikaan vaikka imurilla, mutta kovin pitkään sitä ei kannata käyttää kun moottorin jäähdytys lakkaa kun ilma ei virtaa. Polkupyötän pumpun läppäventyiilin saattaa onnistus kääntämään helposti. Auton jarrujen ilmauspumppu on yksi vaihtoehto. Jääkaapin kompressori on tosi hyvä jos se ei ole älyttämän pitkään pyörinyt.
 
Jos käyttää kaksikomponenttista liimaa niin sen käyttössä tulee hukkaa, kun muuntaja pitäisi alikainepurkissa upottaa siihen kokonaan ja sitten alipaineutuksen jälkeen heti kaapia ylimääräinen pois ennen kuin se jämähtää. Useampi notkeamman yksikomponentti "lakan" imeytys saattaa toimia myös.
 
Don Felder
25.09.2020 19:06:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Näin rengassydänmuuntaja käämitään koneellisesti:
 
https://www.youtube.com/watch?v=oBdJvT7tpSM
 
En juo alkoholia uskonnon takia vaan aivan muun syyn takia.
ituvirtanen
25.09.2020 22:03:48
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Don Felder: Näin rengassydänmuuntaja käämitään koneellisesti...
 
Hieno viidio!
 
basisti1971
28.09.2020 08:42:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Kefiiri: Noin sivistävästä vastauksesta täytyy antaa oitis plussa!
 
Kiitos.
 

 
Kefiiri: Eihän tämä liity enää ketjun aiheeseen ollenkaan, mutta olen luullut toroidin olevan vain hienompi nimi rengassydänmuuntajalle.
 
:)
 
Tämäkin on malliesimerkki siitä kun joku tieteellinen (tässä tapauksessa matemaattinen) termi "lainataan" käyttökieleen.
 
Pikkuhiljaa komealta kalskahtava termi yleensä laajenee merkitykseltään tai merkitys jopa vaihtuu, ja jossain vaiheessa valtaosalla sen käyttäjistäkään ei ole käsitystä siitä mikä termin alkuperäinen merkitys on.
 
Malliesimerkkejä on audiolaitteissa signaaliamplitudin muuttamisessa gain (=vahvistuskerroin), kuten samaisessa aihepiirissä distortion (=särö).
 

 
Kefiiri: Ihan hyvin ei asia selvinnyt googlaamallakaan, toroidina tarjoiltiin ihan normin näköistä rengassydänmuuntajaa.
 
Havaitsemasikaltaiset suoraviivaistamiset ja merkitysten (tahallinen?) sekoittaminen on valitettavasti arkipäivää kun markkinointihakukoneilla etsii asiatietoa :).
 
Hommaa ei auta lainkaan se että etsii suomeksi, tietoa on vähänlaisesti ja se on usein joko väärää tai tulkinnanvaraista.
Osasyynä on meidän kokolailla yksinomaan lainasanojen varassa kehittyvä kieli, kuten myös kielitoimistokin hitaudellaan/ylimalkaisuudellaan.
 
Esimerkiksi toroidin englanninkielinen Wikipediasivu:
 
https://en.wikipedia.org/wiki/Toroid
 
Ja toroidin (sähkötekniikka) suomennkielinen Wikipediasivu:
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toroidi_(k%C3%A4%C3%A4mi)
 
Suomenkielisellä sivulla on toroidin esimerkkinä torus, ja vaikka sinänsä onkin ihan oikein (koska torus on yksi toroidin mahdollinen poikkileikkausmuoto), sähkötekniikan kannalta harhaanjohtava koska moiset ovat useammastakin eri syystä harvinaisia.
Itse en ole torus-toroidi-sydäntä nähnyt koskaan, enkä moisia sydämiä edes kaupan.
C-sydäminä pyöreätä poikkileikkausta näkee esimerkiksi mikroaaltouunin muuntajissa, mutta nuo eivät ole muodoltaan toroideja vaan "tavallisia" rengassydänmuuntajia.
 
Suomenkielinen matemaattinen torus-sivu on parempi (matemaattista toroidi-sivua ei ole), mutta on ymmärrettävyydeltään heikompi koska vaatii tukevaa pohjatietoa geometriasta ja matematiikasta:
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Torus
 

 
Kefiiri:Ero lienee siinä, että toroidin sydänrinkula on poikkileikkaukseltaankin pyöreä?
 
Ei, tuossa tapauksessa (pyöreä poikkileikkaus) kyseessä olisi torus, joka toki on yksi toroidi-muodoista.
 
T:Samuli
 
basisti1971
28.09.2020 08:53:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
Don Felder: Näin rengassydänmuuntaja käämitään koneellisesti:
 
https://www.youtube.com/watch?v=oBdJvT7tpSM

 
Tuollasilla kehäkoneillahan ne teollisesti valmistetaan.
Tuossa käämintäesimerkissä toki oli kyseessä kela tai solenoidi, koska käämejä on vain yksi.
 
Yleensä nuo tehdään kyllä automatisoidummilla koneilla, jolloin tuo toisen käämikerroksen aikana videossa tapahtuva käämilangan lipsuminen saadaan poistettua.
Noin jöpäkällä langalla saattaa aikansa toimiakin, mutta sen enempää eristeiden hankautuminen toisiaan vasten, kuin iskuvoimien aiheuttama käämilangan muokkauslujittuminenkaan ei tee käämin eliniälle hyvää.
 
Hivenen olisi myös voinut olla tekstiä tai audioselitystä mukana, tuota alun "tyhjänä" pyörittämistä kun käämilanka kelataan ensin kehälle monikaan ei ymmärrä selitettynäkään ellei kädestä pitäen näytä, ja muodostaa kuitenkin olennaisen osan toroidi-muuntajarunkojen käämimisen kustannuksista.
 
T:Samuli
 
basisti1971
28.09.2020 08:58:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi.
 
2Lman: Useampi notkeamman yksikomponentti "lakan" imeytys saattaa toimia myös.
 
EI!
 
Jo uudelleensulatettavillakin aineilla kuten mikkien vahauksessa käytetyillä vahaseoksilla pitää onnistua laakista jos haikaillaan ennustettavaa lopputulosta, kertamuoveilla aina.
Pinnat menevät kiinni aina ensimmäisenä ja ali/ylipaineen käytöllä pyritään varmistamaan se että myös pohjimmaiset käämikerrokset saavat vaha/lakkakäsittelyn.
 
T:Samuli
 
Don Felder
29.09.2020 18:44:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

basisti1971: Tuossa käämintäesimerkissä toki oli kyseessä kela tai solenoidi, koska käämejä on vain yksi.
 
Kyseessä saattaa olla vaihetyö jossa eka kaveri tekee yhden käämin, seuraava laittaa eristeet ja kolmas kaveri toisen käämin.
 
Tässä manuaalinen käämintä:
https://www.youtube.com/watch?v=ySI1csTQWBQ
 
En juo alkoholia uskonnon takia vaan aivan muun syyn takia.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2021, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti