| Aihe: Epiphone Les Paul Custom rakentaminen vm. 2014 | 1 |
|---|
 Guri
07.09.2020 20:12:11 | |
|
Moikka, miten kehittäisit/modaisit ko.kitaraa ja mitä laittaisitte/muuttaisitte? Mikit, mutta mitkä? Talla?? Virityskoneisto? Yms.yms. | |
Jos jokin siinä mättää, sitä sitten modaamaan.
Anna ny edes vähän pohjatietoja että mitä kaipaat pois/lisää/erilail.
Vanha kunnon don't fix it if it ain't broke on ihan käypä sekin... | Guri
08.09.2020 05:27:34 | |
|
73nd3r: Jos jokin siinä mättää, sitä sitten modaamaan.
Anna ny edes vähän pohjatietoja että mitä kaipaat pois/lisää/erilail.
Vanha kunnon don't fix it if it ain't broke on ihan käypä sekin...
No soundi on ainakin vähän suttuinen jos vertaan sitä Fenderiini. Jotenkin potkua siihen kaipaisi. | Mho
08.09.2020 07:51:28 (muokattu 08.09.2020 07:51:49) | |
|
Duncanin Slash setti mikeiksi, loppuu suttuisuus. Mulla tokaissa ollut jo pitkään eikä tulis mieleenkään vaihtaa. |  iec
08.09.2020 08:09:11 (muokattu 08.09.2020 08:14:42) | |
|
Guri: No soundi on ainakin vähän suttuinen jos vertaan sitä Fenderiini. Jotenkin potkua siihen kaipaisi.
Mikäli Fenderisi on singlecoil-mikeillä varustettu, on siinä soundissa iso ero humbucker-mikkiseen kitaraan. Et saa välttämättä saman vahvarin läpi samoilla asetuksilla miellyttävää soundia molemmista. Eli oletkos koittanut ruuvailla eri asetuksia kun soitat Epiphonella? Humbuckerissa on useimmiten tummempi soundi ja enemmän signaalitasoa kuin singlecoilissa.
Mikäli tuo yllämainittu asia on tiedossa ja haluat viedä Epiphonen soundia kirkkaampaan jaerottelevampaan suuntaan, voit kokeilla vaihtaa mikit vaikkapa Seymour Duncanin Hot-rodded -settiin, eli Jazz kaulaan ja JB tallaan. Kyseiset mikit tunnetaan myös mallinimillä SH-2n ja SH-4. Itse vaihdoin vuoden 2011 Epiphone LP Honeyburstiin alkuperäisten mikkien tilalle nuo mikit ja soundi kirkastui, tuli erottelevammaksi ja sen jälkeen kuulosti hyvältä rokkiin, bluesrokkiin ja kasariheviin. Kyseinen mikkisetti on suosituin jälkiasennussetti ja ymmärrän hyvin miksi. Toinen mikkiyhdistelmä, josta pidän myös, on DiMarzio Liquifire kaulaan ja Crunch Lab tallaan. Tämä sopii niille, jotka pitävät Jazz+JB -yhdistelmää liian kirkkaana ja läpileikkaavana.
Tuossa esim musamasilmasta: https://www.musamaailma.fi/seymour- … -jazz-set-kitaramikrofonisetti.html
Ja Dimarzio: https://www.strings.fi/kitaramikrof … imarzio-dp227-dp227f-liquifire-neck
https://www.strings.fi/kitaramikrof … it/dimarzio-dp228-crunch-lab-bridge
Tieto lisää tuskaa ja turha tieto turhaa tuskaa...Ja niin päin pois... | |
Moi.
Guri: No soundi on ainakin vähän suttuinen jos vertaan sitä Fenderiini. Jotenkin potkua siihen kaipaisi.
:)
Mihin humpparifenkkuun vertaat?
Yksikelaisiin verrattuna on varmasti "suttuisempi" erilaisesta taajuusjakaumastaan johtuen, mutta niin ovat kaikki (passiiviset) humbuckerit.
Monenmonituisista syistä johtuen sekä yksikelaisten että humbucker tyyppisten kitaramikrofonien ulostulotasot on suunniteltu joku tietty kokonaisuus ja soundi silmälläpitäen.
Kokonaisuuteen vaikuttaa liuta muuttujia, ja kaikilla vaihtoehdoilla ei korvan mukaista soundia ole mahdollista saavuttaa.
Passiivinen kitaramikrofoni on aina kompromissi, ja sekä instrumentin sähköillä (potikat ja konkat) että vahvistimen sisääntuloimpedanssilla ja kytkennällä on varsin paljon vaikutusta siihen millainen soundi milläkin potikan asennoilla ulos kumpuaa.
Jos suttuisuus tarkoittaa lyhyttä sustainia, syypää on usein liian lähelle kieliä ruuvattu mikki.
Magneettikenttä kun demppaa kielen sointia sitä enemmän mitä lähempänä magneetti sijaitsee.
Jos suttuisuus tarkoittaa botne ja middle-voittoista yläpääköyhää soundia, potentiometrien arvoja ja tone konkkaa kannattaa kokeilla muuttaa.
Melko kattavaa analyysiä konkkien arvoista:
https://www.seymourduncan.com/blog/ … -pots-going-deeper-into-the-subject
Nyrkkisääntönä, mitä korkempiresistanssinen volumepotentiometri, sitä kirkkaampi soundi, ja päinvastoin.
Tonen kanssa muuttujia on kaksi jo ensimmäisenkin asteen filtterissäkin joita kitaroissa pääasiassa suositaan, joten varsinaista nyrkkisääntöä ei ole, mutta mitä suurempiarvoinen konkka, sitä enemmän korkeat äänet vaimenevat.
Erilaisia potikka-konkka yhdistelmiä kokeilemalla löytynee kuva siitä miten mikäkin omassa instrumentissa (= ko. mikeillä) vaikuttaa ja miten.
Noin yleisesti ottaen ensimmäinen "modaus" jonka mille tahansa kieli-instrumentille teen, on satulan tarkistus/vaihto laadukkaampaan, edes suurpiirteinen nauhatyö ja kunnollinen setup omien mieltymysten mukaiseksi.
Vasta kun pohja on kunnossa, akaisin miettimään mitä tarvitsee (tai haluaa ;) tehdä päästäkseen jollain mittarilla mieluisampaan lopputulokseen.
Tuoreista Epeistä ei jurikaan ole kokemusta, mutta ainakin hetken aikaa omistamani (meni silloisen bändin kitaristille melko nopeasti) 200? BB:stä jäi varsin tasapainoinen tuntuma.
Mikit olisi ehkä voinut vaihtaa (jos ei muuta niin mielenkiinnosta), mutta sopivat kyllä bilerock-bändin materiaaliin täydellisesti vaikka hivenen raskaampaakin osastoa oli ohjelmistossa.
Toisaalta, metallimättöön varsin harva ensiasennusmikki on optimi, vaikka kyseessä olisi hevikeihäskin.
Rautojen muistelen olleen varsin hyvälaatuisia ko. hintaluokkaan, joten jos pinnoitteen värin vaihto, lukkovirittimet, hienovireperäkappale, Bigsby, tmv. ei vastustamattomasti polttele, en ihan kevein perustein lähtisi vaihtamaan.
Muutamalla tutulla on ollut SG400:sia, ja modaamattakin varsin hyviä rokkikeppejä, jopa loistavia tuossa hintaluokassa.
T:Samuli | Guri
08.09.2020 13:32:55 | |
|
Kiitos kaikille mielenkiintoisesti kommenteista/ehdotuksista. Kun vertasin soundia Fenderiin niin kitara on F Player MIM, HSH mikkisetillä. Nyt tutkimaan | |
Moi.
Guri: Kiitos kaikille mielenkiintoisesti kommenteista/ehdotuksista.
Ole hyvä.
Guri: Kun vertasin soundia Fenderiin niin kitara on F Player MIM, HSH mikkisetillä.
Tuossa tapauksessa mun mielestä suoraviivaisin (jos ei halua heti uusia mikkejä hankkia testiin) lähestymistapa olisi kopsata Fenkusta potikoiden resistanssit ja tonekonkan kapasitanssi.
Aivan ensinnä tietysti tarkistaa nuo aiemminmainitsemani mikkien etäisyydet kielistä, tuolla on yllättävänkin paljon vaikutusta soundiin.
Jos intoa riittää, voisi tietty kokeilla mikkejäkin ristiin, jolloin selviäisi hivenen suuntaa mihin päin mitäkin pitäisi muuttaa.
Instrumentista/brändistä riippumatta ensiasennusmikit ovat USA-Fenderiä ja Gibsonia lukuunottamatta varsin huonosti dokumentoituja verrattuna tarvikemikkivalmistajien dataan joten juuri samanlaista ei helpolla löydä, etenkään jos haluaa jonkun no-name mikin soundisen merkkituotteena.
T:Samuli | |
Joskus mikki tuntuu bassovoittoiselta ihan siksi, että se on tarpeettoman lähellä kieliä punottujen kielten puolella. Kauemmas ruuvaaminen ei ole iso urakka, kannattaa kokeilla.
En ole musiikin asiantuntija. | |
Niinkuin yllä mainittiin ihan ensin satula ja nauhat kuntoon.
Mukavuussyistä laittaisin lukittavat virittimet niin kielten vaihto on sen jälkeen täysin vaivatonta.
Mikit vaihtaisin vaikka seymore duncanin nazgul/sentient setiksi.
On meinaa aika kivat mikit.
Talla saattaisi myös mennä vaihtoon riippuen palojen ulkonäöstä. Jos ne ovat Kiinan tinaa niin vaihtaisin pois. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
