Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tämmöinen tuli värkättyä kitarakurssilla ja hieman sen ulkopuolella:
 
http://s439.photobucket.com/albums/qq114/r_k_s/lp/
 
-mahonkibody ja kaula
-otelauta eebeniä
-Lindy Fralin P90:set
-25" skaala
-Tonepros/Kluson-virityskoneisto
-Tonepros-talla
-kaksi volaa + mikkikytkin, ei tonea
-grafiittisatula
-Dunlopin upotettavat straplokit
 
Sopivan läski kaula, scarf joint lavassa ja pieni volute. Pintaan kevyesti valkoista automaalia ja seitsemisen kerrosta nitrolakkaa. Ei filleröity. Soi riemuisasti.
 
Fuskasin: valmiiksi uritettu otelauta-aihio. Nauhat hioi ja satulan valmisti ammattilainen, joka asensi myös virityskoneiston ja kolvasi pari piuhaa kiinni kun kaasukolvi ei mahtunut.

siistin näköinen soitin.
tuo pintako on tarkoituskin jäädä tommoseksi "epätasaiseksi"?
Lapaan jotenkin silmä kaipaisi jotain lisää, mutta makuasioitahan nuo.
 
pekka

Itselle kun tein niin laiskuus iski, alunperinhän tuossa viimeistelyssä maalataan-filleröidään-maalataan ja sitten vasta lakataan mutta meni hieman hifiksi ja päätin että eipä se haittaa jos lakassakin ne grainit näkyy. Lapa on blanco kun en siihen mitään fiksua keksinyt (joka ei olis alkanut ärsyttämään puolen vuoden päästä...).

Mun mielestä toi käsittely sopii tohon kun nyrkki perseeseen. Eli siis hyvin. Toi on tollanen faded tyyppinen käsittely, noitahan on gibsonin soittimissakin tuollaisia :)
 
Perhanan hieno ja siististi tehty soitin. :)
 
-darkus