| Aihe: Omenan ja kirsikan kuivatus?? | |
|---|
 Vapour
08.10.2006 11:06:18 (muokattu 08.10.2006 11:06:46) | |
|
Hello.
Isäni kaatoi tässä kuukausi takaperin pari kirsikkapuuta ja pari päivää sitten kaksi omenapuuta. Aloin tietysti heti kärkkymään noiden puumateriaalia, jottei kaikki menisi nunnauunin kitaan.
Lueskelin tässä Googlen antamia osumia, mutta ihan spesifisiä ohjeita en oikein löytänyt. Tarvitsen siis tietoa siitä, miten etenkin omenapuun voisi kuivattaa ilman (merkittävää) halkeilua kotikonstein. Suljetaanko päät? Kuoritaanko? peitetäänkö kankaalla/paperilla? Vai sahataanko lankuiksi ja painon alle kuivumaan? Mitä muuta? Hjelp!!
Täksi jouluksi en varmaankaan kerkeä lahjalusikoita vuolemaan millään poppaskonstilla.. (?)
Kiitos kaunis jo etukäteen!
Ihmisillä, jotka pelkäävät menettävänsä kasvonsa, ei ole kasvoja, mitä menettää. -Allekirjoittanut. |
|
varmaan mukava työstää jotain omenapuuta.
Clearly motivated by an unholy alliance.
O: Single coil tai singlecoil-sized humbucker |
|
toi lankuiks ja painon alle kuivimaan vois toimii
Hungry For Heaven |
 buju
08.10.2006 15:55:20 | |
|
Jätät kuoren tukin/ropsin päähän noin 5cm:n matkalta etkä kuivaa liian nopeasti. Eka vuosi vaikka autotallissa tai jossain missä ei oo liian kuivaa ilmaa, jonka jälkeen vuosi huoneen lämmössä. En kyllä lupaa, että kaksi vuotta riittää. Olen kuullut, että ne päät voi myös liimata, mutta itse en ole kokeillut.
Damn right, I´ve got the blues |
|
varmaan mukava työstää jotain omenapuuta.
Mitä ihmeellistä siinä on? Kovaa puuta, mutta niin on moni muukin puulaatu. Itse ainakin työstän tuota paljon mieluummin kuin esim. haapaa, molempia on tullut parin kuukauden aikana työsteltyä kitaraprojekteja varten.
Kitaranrakennusyritelmää: http://windyhilllguitars.blogspot.com/ |
|
Vahaa, öljymaalia, jotain niihin päihin. Semmosia reilun kokoisia aihioita kylmässä tilassa katon alla kuivumassa ja mielellään pystyasennossa (esim nurkkaan nojaten). Tämä siksi, että puu saa vääntyä luontaisesti => löytyy luontainen suoruus.
Onko niin isoja palasia, että saa kitaran lankkua yhdetä/kahdesta palasta? Sellon pohjia? Kontran?
Olen rento, rauhallinen ja ulospäin suuntautunut. Minulla on positiivinen mielikuva itsestäni.
kalamies#19 >-)))> ; ESTR #2 ; Relic #5 |
 Antti1
08.10.2006 20:57:33 (muokattu 08.10.2006 20:59:48) | |
|
Kannattaa tosiaan käyttää reippaasti aikaa siihen kuivaamiseen, jottei puun sisään synny pahoja jännityksiä ja puu kuivaa myös sisältäpäin.
Liian nopea kuivatus lämpimässä johtaa syiden sulkeutumiseen, jolloin kosteutta jää liiaksi sisään --> lopullinen kuivuminen vie iät ja ajat. Sen lisäksi puuhun syntyy jännityksiä, jotka vetää sen erittäin herkästi kieroon.
Melkein kaksi vuotta ulkokuivatusta, sitten sisätiloihin. Puun voi vetää lankuiksi, jos tietää mitä tekee. Kuivatus pystyssä, tai ainakin sillai pinottuna, että ilma pääsee kiertämään lankkujen välistä. Sopiva kuivuusaste soitinrakenteluun yms. on sellainen 6-8% kosteus, johon ei ihan kotikonsteilla välttämättä pääse. Yleensä sisätiloissa kuivattamalla jäädään johonkin 12% tienoille minimissäänkin.
EDIT: Vastaisuuden varalle neuvon jättämään puun kaatelut talveen, mikäli aiot niistä jotain tehdä. Ihan siitä syystä vain, että silloin puun sisällä liikkuu vähiten vettä, vältytään paremmin kaikenlaisilta lahoilta jne.
Maailma on paska paikka. Mä en jaksa puhua siitä, enkä jaksa kuunnella siitä puhuttavan, joten painukaa vittuun. |
 Zeni
08.10.2006 22:49:01 | |
|
Vuoden ulkokuivatus "puusepänlankuille" riittää. Siinä vaiheessa vapaavesi haihtuu ja kosteus laskee 16-20 prosenttiin. Sidotun veden saa lähtemään vain koneellisella kuivauksella. On aivan sama pitääkö niitä lankkuja ulkokuivatuksessa vuoden vai 20 vuotta, se ei kuivu sen enempää. |
 sumpitan
09.10.2006 00:40:04 (muokattu 09.10.2006 02:03:23) | |
|
Sidotun veden saa lähtemään vain koneellisella kuivauksella. On aivan sama pitääkö niitä lankkuja ulkokuivatuksessa vuoden vai 20 vuotta, se ei kuivu sen enempää.
Tämä on yksi suurimpia myyttejä puunkäsittelyssä ja vieläpä haitallinen, sillä tämän käsityksen vuoksi monet edelleen uskovat, ettei puutavaran jalostaminen kotioloissa ilman kalliita laitteita ole mahdollista. Puun sidotun veden poistumiseen pätevät täsmälleen samat fysiikan lait kuin ns. vapaan veden poistumiseen, eli puuta ympäröivän ilman suhteellinen kosteus ratkaisee (ilman lämpötila ja liikkuvuus vaikuttavat prosessin nopeuteen).
Puu kuin puu kuivuu tasan niin kauan, kuin sen kosteusprosentti ylittää ympäröivän ilmankosteuden määrittämän spesifin tasapainokosteuden. Koneellinen kuivaus ei ole pohjimmiltaan muuta kuin keino saada sidottu vesi poistumaan puutavarasta nopeammin (so. halvemmin) kuin perinteisellä ilmakuivauksella. Omenapuu ja kirsikka on kuivuessaan voimakkaasti kutistuvina puulajeina joka tapauksessa kuivattava hitaasti, jotta puutavara ei halkeile ja vääristy käyttökelvottomaksi. Niinpä koneellisesta kuivauksesta ei niiden tapauksessa olisi juuri hyötyä.
Suomen oloissa ulkoilmankosteus vaihtelee suuresti, ollen esim. kevättalvella usein ainoastaan 40 %. Näin kuivassa ulkoilmassa puutavara kuivuu vääjäämättä noin kahdeksaan kosteusprosenttiin aivan siinä missä kuivausuunissakin. Lämmitetyissä sisätiloissa suhteellinen ilmankosteus on läpi talven 25 ja 40% välillä, eli enemmän kuin riittävä puun saattamiseen puusepänkuivaksi (kesällä tilanne on toinen).
Enemmän kuin mikään toinen yksittäinen tekijä, puun kuivumiseen kuluvaa aikaa tietyssä ilmankosteudessa ja lämpötilassa määrittää kuivattavan puutavaran paksuus. Tuore lastu on puusepänkuiva jopa parissa tunnissa, kuorimaton, lohkomaton rungonpätkä vie kirjaimellisesti vuosia. Kotikuivattava puutavara kannattaakin työstää lähelle lopullista käyttöpaksuutta, jotta se saavuttaa tasapainokosteuden kuukausissa, ei vuosissa. Tämä käytäntö vähentää myös voimakkaasti puun kuivumishalkeilua. Riittävän painon alla lankuiksi tuoreena sahattu puutavara välttyy liialliselta kieroutumiselta.
Tuoreen puutavaran päätypuun sulkeminen liimalla, lakalla, parafiinilla ym. aineilla ehkäisee materiaalia hukkaavan päätyhalkeilun synnyn.
Eli: niin kauan kuin puutavara tuodaan ulkona tapahtuneen alkukuivauksen jälkeen sisätiloihin "kypsymään", saadaan itse kaadetusta materiaalista puusepänkuivaa laatuainesta ihan yksinkertaisin kotikonstein. |
Zeni
09.10.2006 18:57:13 | |
|
Olisi kai pitänyt kirjoittaa vielä tarkemmin. Totta on ettei aina tarvita kuivausuunia jos on valmis odottamaan pitkiä aikoja. Tosiasia kuitenkin on, että ULKOkuivauksessa se puu ei voi kuivua kokonaan vaan ilmankosteuden määrittelemissä mitoissa. Jos puu on puusepänlankun kokoista se tapahtuu vuodessa. Tämän jälkeen se kostuu ja kuivuu vuorotellen vuodesta toiseen. Varmasti on erilaisia keinoja kuivatella kotiolosuhteissa, mutta en näe hommassa mitään järkeä sen epäluotettavuuden, vaikeuden ja kuluvan ajan takia.
Jos itse kaadetuista puista haluaa tehdä niin kannattanee kysyä joltain puuliikkeeltä josko heidän uuniinsa saisi sijoitettua kyseiset palat, tuskin maksaakaan mitään.
Tarkoitin, että lähelle nollaa ei kosteutta saa kuin järjestetyissä olosuhteissa. Uunissa vaikka siihen nollaan. Puuta kannattaa kuitenkin varata tarpeeksi, koska ainakin kuuden viikon kuivatus saattaa vääntää lankkuja eli uunikuivatukseen kannattaa jättää työstö varaa.
Liian usein joutuu käännyttämään asiakkaan joka tilauksen yhteydessä tuo omat puut jotka ovat kuivaneet sen 10vuotta. Isännän mukaan ovat tietysti ovat täysin kuivat, mutta mittari näyttää muuta ja uuni irroittaa vielä kosteutta. |
|
Minkäslainen laite puun kosteusmittari on?Lienevät kalliita aparaatteja, itseäni moinen laite kiinnostaisi.
Omakuvassa nähtävissä etnohenkinen Airo-soitin |
|
No niitähän on monenlaisia ja monen hintaisia. Semmosia, joiden piikit lyödään puuhun ja sitten ihan siihen puun pintaan lätkäistäviä jne.
Maailma on paska paikka. Mä en jaksa puhua siitä, enkä jaksa kuunnella siitä puhuttavan, joten painukaa vittuun. |
 MPU
10.10.2006 08:54:44 | |
|
Kuinka hyvin uunikuivattu puu pysyy kuivempana kuin ilmakuivattu puu on? Eikös tuo "ylikuiva" puu ime kuitenkin kosteutta ilmasta ja saavuta lopulta sen ilmakuivatun puun kosteuden? Että minkä verran järkeä on kuivata puu johonkin 6 prosenttiin ja sitten tuoda huoneilmaan, jossa se pikkuhiljaa kosteutuu 10 prosenttiin? Varsinkin kun se lopullinen käyttökosteus on tuo huoneilman kosteus.
Marko
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
|
Minä oon ymmärtänyt asian niin, ettei se pelkkä kosteus ole se juttu, vaan kuivausprosessissa puusta poistuu hartseja sun muita. Juuri näiden em. aineiden poistuminen on se avainasia. Kosteushan puussa tosiaan saatetaan työskentely/käyttö ilmankosteuden kanssa yksiin, mutta niitä mömmöjä sinne ei enää tule.
That's the spirit - Tuo on pirtua. |
MPU
10.10.2006 11:49:34 | |
|
Vaan miksi soi Stradivarius niin hienosti ja soitinpuissa monet vannovat pitkän ilmakuivauksen nimeen? Ei tainnu olla uuneja Stradivarilla. Eikös uunikuivauksessa puu elä ja vääntyile enemmän kuin hitaammassa ilmakuivauksessa?
Lämpökäsittelyn ymmärrän, mutta poistuuko uunikuivauslämpötilassa oikeasti niin paljon hartseja tms. että sillä on merkitystä?
Varmasti molemmilla tavoilla kuivatusta puusta saa soivia soittopelejä uskon ma.
Marko
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
 Basismi
10.10.2006 12:06:23 (muokattu 10.10.2006 12:06:52) | |
|
Olen antanut itselleni kertoa, että kosteus ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia kuivauksessa. Pidemmän kuivauksen aikana puusta haihtuu myös hartseja useamman vuoden ajan. Miten hartsit vaikuttavat puun ominaisuuksiin on vähän hämärän peitossa, mutta sointiin sillä on ilmeinen vaikutus.
e:olinpas hidas
Basso murisee kuin voissa paistettu pantteri. |
|
Isolla kirkolla puhuttiin että hartseillakin on merkitystä
sori :o) |
MPU
10.10.2006 15:29:34 | |
|
Elikä uunikuivattu voisi olla ikäänkuin pitkään ilmakuivattu vai? Niinku hartsien suhteen.
Marko
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
|
Moi
Luin kerran artikkelin suomalaisesta viulunrakentajasta, joka meni Saksalaiseen alan kouluun opiskelemaan. Hän kertoi, että he kaatoivat puuta varastoon käytettäväksi 150 vuoden päästä tulevalle kurssille. He itse käyttivät vuorostaan 150 vuotta sitten kaadettua puuta. |
Zeni
10.10.2006 15:51:44 | |
|
Jokainen taplaa tyylillään. Tietysti kun mennään osastolle "puussa aikoinaan istuneet punatulkut ovat tuoneet tähän puuhun saundin pehmeyttä" on parempi kuivata se kunnolla ja hyvin oman mielenrauhan takaamiseksi.
Minulle on aivan sama, vaikka kuivattaisi sitä puuta 40vuotta ja pitäisi iltaisin vielä rituaaleja ympärillä. Kuivatuksen soundilliseen vaikutukseen en ota kantaa, vain siihen että aihio on työstövalmis ilman pelkoa vääntyilystä, lohkeilusta ym. kivasta. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
