Elektroniikka ja soitinrakennus ›

En löytänyt haulla tai sitten olin liian laiska.
 
Testasin Gibsoniin treble bleed tyyppistä kytkentää siten että volume-potikan kanssa rinnan on konkka joka siis nimensä mukaan vuotaa soundin ylärekisterin suoraan volumepotikan ohi.
 
Huomasin että jopa silloinkin kun volumet olivat kitarasta täysillä niin soundi oli paljon kirkkaampi ja avoimempi kuin soundi ilman tätä konkkaa. Parempi. :-)
 
Heräsi ajatus että voiko volumepotikka todella syödä soundia niin paljon silloinkin kun se on täysillä? Voiko olla niin että tuo 500k potentiometri, mikin kuuman ja maajohdon välillä, päästää helpommin maihin korkeita kuin matalia taajuuksia? Jos näin on niin mikä tähän vaikuttaa? Potikan arvo? Potikan merkki? Tyyppi? Entä voivatko potikat tulla vanhetessaan treble-syöpöiksi? Kyseessä on 20 vuotta vanha Gibson alkuperäisillä potikolla. Ja mikkeinä ovat Duncanin JB ja 59.
 
Vai onko kyse jostain ihan muusta ilmiöstä?

Heräsi ajatus että voiko volumepotikka todella syödä soundia niin paljon silloinkin kun se on täysillä? Voiko olla niin että tuo 500k potentiometri, mikin kuuman ja maajohdon välillä, päästää helpommin maihin korkeita kuin matalia taajuuksia? Jos näin on niin mikä tähän vaikuttaa? Potikan arvo? Potikan merkki? Tyyppi? Entä voivatko potikat tulla vanhetessaan treble-syöpöiksi? Kyseessä on 20 vuotta vanha Gibson alkuperäisillä potikolla. Ja mikkeinä ovat Duncanin JB ja 59.
 
Lyhyesti: kyllä, potikat syövät soundia aina. Jotkut vähemmän, toiset enemmän. Mitä korkealaatuisemmista potikoista on kyse, sitä vähäisempi on vuoto, mutta suoraan potikattomaan kytkentään verrattuna on aina korvinkuultava ero.
 
Potikat voivat myös vanhetessaan huonontua, mutta 20 vuotta vanhassa Gibsonissa tuskin on tuota ongelmaa vielä, kyllä Switchcraftien pitäisi sen verran kestää. Tietysti, hapettumaa tai ihan suoranaista likaa voi olla "piikissä" - avaa potentiometri varovasti nokkapihdeillä ja raapaise kosketuskärki puhtaaksi vaikkapa puukonkärjellä. Samalla voit pyyhkäistä ferriittiradan puhtaaksi vaikkapa hienolla teräsvillalla - älä laita voitelevaa CRC:tä, se kerää suotta pölyä vaikka estääkin ferriitin kuivumisen.
 
Potikan arvo taas vaikuttaa suoraan soundin kirkkauteen. Nyrkkisääntönä yksikelaisille laitetaan 250K ja humbuckereille 500K potikat, kuitenkin esim Fender Jaguarissa on vakiona 1M potikat soundin kirkastamiseksi.
 
Logaritminen potikka on volyymipotikka, lineaarinen tonepotikka.

Treble bleed on kyllä humppareiden kanssa ihan must peli. Itse ainakin tykkään sen viritellä paikoilleen, inhottavaa enää elää ilman kun on tottunut siihen ettei vola syö yläpäätä.

Huomasin että jopa silloinkin kun volumet olivat kitarasta täysillä niin soundi oli paljon kirkkaampi ja avoimempi kuin soundi ilman tätä konkkaa.
 
Tämä johtuu jostain muusta kuin sen konkan kytkemisestä. Kun volapotikka on täysillä, konkan navat koskettavat toisiaan, eikä konkalla ole mitään vaikutusta. Yhtälailla maahan on matkaa se 250kohm tai 500kohm per potikka. On mahdollista että potikka ei ole täysilläkään ihan täysillä (yleismittarilla selviäisi), tai että juottaminen on polttanut jotain karstaa pois.
 
Jos sulla on nyt vähemmän potikoita kiinni, se kirkastaa myös. Yhdellä potikalla maahan on matkaa 500kohm tai 250kohm, neljällä vain 125kohm tai 62,5kohm.
 
Edit: Treble bleed on kyllä humppareiden kanssa ihan must peli. Itse ainakin tykkään sen viritellä paikoilleen, inhottavaa enää elää ilman kun on tottunut siihen ettei vola syö yläpäätä.
 
Sama täällä! Tylsä testata muiden kitaroita kun niissä ei voi käyttää volaa! Mutta käytän itse kolmen komponentin kytkentää, joka on variaatio Kinmanin suosittelemasta. Saan sillä tasaisimman vasteen. Pelkkä konkka kirkastaa aika paljon volan pienimmillä arvoilla.

Mutta käytän itse kolmen komponentin kytkentää, joka on variaatio Kinmanin suosittelemasta. Saan sillä tasaisimman vasteen. Pelkkä konkka kirkastaa aika paljon volan pienimmillä arvoilla.
 
Hmm.. No tuo mulla on ongelmana ollut yksikelaisten kanssa, kun meinaa treble bleed olla liiankin kirkas, humpöökien kanssa pelkkä konkka kyllä pelittää hienosti... Minkäslainen tuo kolmen komponentin kytkentä oikein on?

Tämä johtuu jostain muusta kuin sen konkan kytkemisestä. Kun volapotikka on täysillä, konkan navat koskettavat toisiaan, eikä konkalla ole mitään vaikutusta. Yhtälailla maahan on matkaa se 250kohm tai 500kohm per potikka. On mahdollista että potikka ei ole täysilläkään ihan täysillä (yleismittarilla selviäisi), tai että juottaminen on polttanut jotain karstaa pois.
 
Näin pitäisikin kaiken järjen mukaan olla. Siksi aloinkin epäilemään tuota potikkaa. Toinen syy jonka takia aloin epäilemään potikan kuntoa on se että soundi ei myöskään maadoitu täysin, eli kun käännän volumen kiinni niin pientä pihinää pääsee läpi. Kytkennän olen tsekannut jo tuhanteen kertaan eli se on tosiaan kyteketty suoraan niin kuin Aki sanoi että volumet täysillä konkan jalat ovat (pitäisi olla) kytkeytyneenä toisiinsa. Tulee sellainen olo että potikan kontakteissa on jokin häiriö. Täytynee ottaa ulos ja mittailla. Sitä on viime aikoina kuumenneltu aikas tiuhaan kun oon tehnyt kokeiluja. Ettei olisi pirulainen vioittunut jotenkin.

Minkäslainen tuo kolmen komponentin kytkentä oikein on?
 
1nF ja 47kohm sarjassa, rinnan 150kohm (tai vaikka 220k jos käyttää paljon säröjä).
 
Kahden komponentin 470pF ja 150kohm rinnan on kans erittäin hyvä kolmen mikin Roadstarissani.

En löytänyt haulla tai sitten olin liian laiska.
 
Testasin Gibsoniin treble bleed tyyppistä kytkentää siten että volume-potikan kanssa rinnan on konkka joka siis nimensä mukaan vuotaa soundin ylärekisterin suoraan volumepotikan ohi.
 
Huomasin että jopa silloinkin kun volumet olivat kitarasta täysillä niin soundi oli paljon kirkkaampi ja avoimempi kuin soundi ilman tätä konkkaa. Parempi. :-)
 
Heräsi ajatus että voiko volumepotikka todella syödä soundia niin paljon silloinkin kun se on täysillä? Voiko olla niin että tuo 500k potentiometri, mikin kuuman ja maajohdon välillä, päästää helpommin maihin korkeita kuin matalia taajuuksia? Jos näin on niin mikä tähän vaikuttaa? Potikan arvo? Potikan merkki? Tyyppi? Entä voivatko potikat tulla vanhetessaan treble-syöpöiksi? Kyseessä on 20 vuotta vanha Gibson alkuperäisillä potikolla. Ja mikkeinä ovat Duncanin JB ja 59.
 
Vai onko kyse jostain ihan muusta ilmiöstä?
 
Tuossa on linkki ns no load pot- sivulle.
http://www.projectguitar.com/tut/pots.htm
 
Noita saa myös valmiina (7ender). Löytyy googlettamalla.
 
Jos potikan sisältä poistaa voitelun (vaseliini tms.), niin hiilirata kuluu suht nopeasti puhki. Jos potikan pudistukseen ylipäätään tarvitsee käyttää mekaanista puhdistusta, niin 600-hiomapaperi(tai hienompi) tai 0000- teräsvilla on sopivaa. Yleensä sopiva puhdistava ja voiteleva spray-Kontakt,PRF- riittää. Puukot kuuluvat minusta inkkarin varusteisiin.

... mutta suoraan potikattomaan kytkentään verrattuna on aina korvinkuultava ero.
 

 
Olisiko kokeiltava tota. Mä oon vaihtanut lähes kaiken mikeistä vahvistimeen asti etsiessä SITÄ tonea, mutta potikoina on Dimarzion heebeleitä. Olisiko ne se heikoin lenkki?

Olisiko kokeiltava tota. Mä oon vaihtanut lähes kaiken mikeistä vahvistimeen asti etsiessä SITÄ tonea, mutta potikoina on Dimarzion heebeleitä. Olisiko ne se heikoin lenkki?
 
Vastus on vastus lukee siinä päällä kenen nimi tahansa. Ts, jos soundi (potikoita täysillä pidettäessä) muuttuu vaihtaessa DiMarzion potikat Gibsonin potikoihin, ne ovat olleet eriarvoisia. Vaihteluahan noissa potikoiden arvoissa on, 500:seksi leimattu potikka saattaa olla mitä tahansa esim välillä 400-600.
 
Jos kokeilet potikatonta (tai ykspotikkaista, tai no-load potikoilla, tms) kytkentää, soundiero tulee olemaan aika iso mihin tahansa muuhun Lessuun, ei pitäisi kirkkaudesta olla enään pulaa.
 
Sit jos haluu jippoilla, voi yhden potikan korvata nostopotikalla, joka irrottaa potikoiden maat, tehden periaatteessa no-load kytkennän. Tonet ei tällöin tietenkään toimi, eikä volatkaan normaalisti.

Vastus on vastus lukee siinä päällä kenen nimi tahansa.
 
Oletkos kuullut sellaisista kuin sarja-induktanssi ja rinnakkais-kapasitanssi (ESL ja EPC)? Näitä on aina jonkun verran. Syövät saundia.
Jos ei ole kyseessä ihan mahdottoman huonot tai kuluneet potikat, niin noista tuskin on ongelmia kitaroissa.
 
(Asian laita on toinen esim. päätevahvistimien virtalähteissä, joissa ei kannata lankavastuksia käyttää niiden induktanssin takia...)

Heräsi ajatus että voiko volumepotikka todella syödä soundia niin paljon silloinkin kun se on täysillä? Voiko olla niin että tuo 500k potentiometri, mikin kuuman ja maajohdon välillä, päästää helpommin maihin korkeita kuin matalia taajuuksia? Jos näin on niin mikä tähän vaikuttaa? Potikan arvo? Potikan merkki? Tyyppi? Entä voivatko potikat tulla vanhetessaan treble-syöpöiksi? Kyseessä on 20 vuotta vanha Gibson alkuperäisillä potikolla. Ja mikkeinä ovat Duncanin JB ja 59.
 
Ootko tarkistanu ton potikan arvon, että se tosiaan on 500k? Gibsonilla on käytetty volumena kyllä 300k potikkaakin, ja tonen paikalta saattaa löytyä jopa 100k potikka. Kannattaa mitata kaikki.

Kiitos hyvistä vastauksista. Taas tuli uutta tietoa.
 
Nyt on Gibsoni auki pöydällä ja tallahumpparin volumepotikkalle mittari näyttää n. 250k ja kaulahumpparille n. 270k.
 
Tonet ovat vajaa 500k molemmat.
 
Että näin. Tohon pitäis saada nyt 500k:n potikat volumelle, koskaa tuntuu että ne ois soveliaammat Duncaneille.
 
Laitetaanko tähän nyt sitten sellaset pitkäkantaiset vai normaalit lyhyt kantaiset potikat? Sähköt on koottu metallilevylle. Eli potikat on pultattu ensin metallilevyyn ja sitten vielä kitaran kanteen. Siksi heräsi epäilyt että tarviin pitkäkantaiset. Ei viitsisi kuitenkaan lähteä sen takia purkamaan ja taas kasaamaan juotoksia että vaan kurkkaa mitä tarvii ostaa. Tiedä taas milloin ehtii kaupoille ja soittopelikin täytyy olla.

Hmm, tätä topikkia selatessani mieleeni syttyi muutamia kysymyksiä joihin toivoisin saavani vastauksen...Ei vain pysty itse aina käsittämään:)
 
Miten teen itse tuon treble bleed -kytkennän? Jos joku olisi mukava ihminen ja piirtäisi vaikka jonkinlaisen kaavion tai taivuttaisi rautalangasta.
 
En myöskään tajunnut aivan tuon no load -potikan tarkoitusta. Eli mitenkä se nyt menikään....Luin tuon linkin läpi missä selitettiin no load -potikan teko mutta jäin hieman vajaaksi.

luin että "voiko potikoita syödä"...
 
anteeksi.

Miten teen itse tuon treble bleed -kytkennän? Jos joku olisi mukava ihminen ja piirtäisi vaikka jonkinlaisen kaavion tai taivuttaisi rautalangasta.
En nyt saa piirrettyä, mutta vaihtoehtoja on kaksi (kolme):
 
-Volumepotikan yksi korva on juotettu maihin. Juotat niiden kahden muun väliin 550pF kondensaattorin. Polko on hyvä.
-Samaisten kahden korvan väliin juotat 220Kohm vastuksen. Sitten toiseen korvaan juotat 1nF konkan, ja toiseen 33kohm vastuksen. Sitten 1nF konkan ja 33kohm vastuksien jalat yhteen.
 
Jälkimmäinen on reilusti tasaisempi toiminnaltaan.
 
En myöskään tajunnut aivan tuon no load -potikan tarkoitusta.
Vaikka potikka on täysillä, signaali pääsee hieman vuotamaan potikan ohitse maihin. No-load -potikassa ei pääse. Mulla on "stratossa" 250K no-load, ja se on ihan mainio kun saa vintagea ja kirkasta modernia hyvin helposti.

Tuossa on hyvä artikkeli treble bleed-modista kuvien kanssa:
 
http://www.bothner.co.za/articles/volumepot2.shtml
 
Itse laitoin omien humböökkereiden volumeihin (JB ja Jazz) tuon 1000pF -kondensaattorin (eli 0.001 mikrofaradia) napojen väliin ja kyllähän tuo volumen käyttökelpoisuutta paransi.

En nyt saa piirrettyä, mutta vaihtoehtoja on kaksi (kolme):
 
-Volumepotikan yksi korva on juotettu maihin. Juotat niiden kahden muun väliin 550pF kondensaattorin. Polko on hyvä.
-Samaisten kahden korvan väliin juotat 220Kohm vastuksen. Sitten toiseen korvaan juotat 1nF konkan, ja toiseen 33kohm vastuksen. Sitten 1nF konkan ja 33kohm vastuksien jalat yhteen.
 
Jälkimmäinen on reilusti tasaisempi toiminnaltaan.
 
Käytetäänpäs vanhaa aihetta.
Onko nämä arvot nyt nimenomaan stratoon? Olen tekemässä tota bleediä stratoon, jossa on Dimarzion Virtual Vintaget ja 500k potikat. Entä käykö Jemiin samat arvot?
 
EDIT: Dimarzion sivuilla suositeltiin 560pF konkkaa ja 300k ohmin vastusta....
Kumpi on parempi?

Käytetäänpäs vanhaa aihetta.
Onko nämä arvot nyt nimenomaan stratoon? Olen tekemässä tota bleediä stratoon, jossa on Dimarzion Virtual Vintaget ja 500k potikat. Entä käykö Jemiin samat arvot?
 
EDIT: Dimarzion sivuilla suositeltiin 560pF konkkaa ja 300k ohmin vastusta....
Kumpi on parempi?
 
Makuasioita, sanoi koira.
 
Normaaleissa kitarasähkökytkennöissä nyrkkisääntö on, että niin potikan kuin konkankin arvoa nostamalla saadaan enemmän kirkkautta. Pitäisi löytyä se balanssi, missä sointi on tarvittaessa kirkas, mutta ei vielä ohut.
 
Vaikka yksikelaisissa stratoissa on yleensä 250K potikat ja humbucker-kitaroissa 500K, niin esim Fender Jaguarissa jossa on yksikelaiset mikit on 1M eli 1000K potikat. Tää on varmaan yksi syy Jaguarin luonteenomaiseen nahkean-nasaaliin sointiin. Konkissa on ihan samoja eroja.
 
Millaista soundia kitarastasi tahdot? Mä suosittelisin kokeilemaan rauhassa, kunnes mieluisa yhdistelmä löytyy.

Niin, mutta kumpaa suosittelette? Tota mitä Aki suositteli vai sitä Dimarzion? En hirveesti viittis kokeilla eri vaihtoehtoja kun on aika homma aina ottaa plexi ja kielet irti ja sit taas kokeilla. Tarkoituksena on siis vaan saada se treble pysymään samana kun volaa kierretään kiinni. Aki puhui jotain, että toi missä on kolme osaa niin olis tasaisempi. Onko kokemuksia tosta Dimarzion versiosta?