‹ Omat : Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Miten saan käärittyä (pakattua) plugipiuhan mahdollisimman hyvin siten, että
 
a) se ei vahingoitu,
b) ei mene kierteelle,
c) näyttää hyvältä ja
d) on käytännöllinen ?
 
Eräs vanhempi (n. 20 vuotta bändissä soittanut) muusikko ja elektroniikan eritysosaaja näytti joskus, kuinka 6m ja sitä pitemmät piuhat kannattaa pistää "kahdeksikon muotoon", jotta piuha ei mene kierteelle. Ideana ilmeisesti on se että joka toinen kierros kumoaa edellisen kierroksen kierteen vastakierteellä.
 
Kahdeksikko ja sen muodostaminen kämmenen ja kyynärpään avulla jäi kyllä mieleeni, mutta loppusolmun tekeminen ei onnistu oikein koskaan. Jotenkin toinen pää tästä kahdeksikosta jää sellaiseksi sekasikiöksi, että sitä on epämielittyvää yrittää saada jälkeenpäin auki.
 
Ottaisin mielellään asiantuntevia neuvoja vastaan. Yritin etsiä ohjeita googlella, mutta ei oikein löytynyt apua. Ehkä jonkun mielestä piuhan oikeaoppinen kääriminen ja musiikki ei liity toisiinsa, mutta mielestäni ammattitaitoisen muusikon täytyy osata soittamisen lisäksi pitää hyvää huolta soittimistaan ja soitintarvikkeistaan.

Mä olen jostain oppinut sellaisen tavan, että piuha taitetaan keskeltä kaksinkerroin, mikä toistetaan tarvittavan monta kertaa, minkä jälkeen nippu laitetaan kevyesti solmuun. Ainakin siisti nippu tulee.

Minä en käytä tuota kyynärtaktiikkaa. Minulla on toinen systeemi. vaikea selittää mutta yritetään...
Otan molemmat plugipäät vasempaan käteen. Sitten haen oikealla kädellä sen puolenvälin taitekohdan oikealla kädellä ja laitan sen sinne vasempaan käteen mutta ei aivan niin ylös kuin plugipäät. Ne plugit jää plugien verran, tai vähän enemmän pitemmäksi ettei plugit sotkeudu sinne kieppiin. Jatkan sitten samalla tavalla ja otan sen neljän johdon nipun oikeaan käteen ja haen taas sen taitekohdan ja nostan ylös vasempaan käteen. Lopuksi koko paska solmulle keskeltä.
 
Niin, ja sittenhän asia on niin kuin paikallisen musiikkikaupan setä sanoi. Jos on yli metrin niin se on sekaisien. Jos on alle metrin niin se on hukassa...
 
Edit: siis sama systeemi kuin Päänahalla.

Kyynärpäätaktiikassa on se vika, että johtoon jää pahimmillaan kierroksen verran kierrettä jokaista vyyhdin kierrosta kohden.
 
Itse olen käyttänyt seuraavanlaista taktiikkaa muutaman metrin mittaisille johdoille. Pituuden paljon kasvaessa tulee sitten omia ongelmia.
 
Eli. Otan johtimen pään vasempaan kämmeneen, siten että plugin pää on pikkurillin puolella ja johdin lähtee peukalohangan puolelta. oikealla kädell otan sopivan matkan päästä (yhden kierroksen verran) johdosta kiinni etusormella ja peukalolla samalla pyöräyttäen johtoa sormien välissä noin kierroksen. Johtoon tulee se kiertämisen aiheuttama jännitys ja se pyrkii automaattisesti menemään kiepille. Nyt se kohta mistä oikealla kädellä on pidetty kiinni, siirretään sinne vasemman käden kämmenelle. otetaan uudestaan johtimesta kiinni samalta etäisyydeltä, mitä aiemmankin kierroksen aikana.
Ongelma tässä tyylissä on se, että jokainen sormilla tehty pyöräytys tekee sinne johdon loppuosaankin kiertämisestä aiheutuvan kierteen. Lyhyessä johdossa vapaa pää pääsee pyörimään, mutta pidemmällä johdolla loppupäähän alkaa muodostumaan helposti sykkyrää.
 
Vaikea selittää, toivottavasti joku ymmärsi

Versioita lisää:
 
Tämä toimii parhaiten yli 3m piuhoilla
-Otetaan toinen liitin käteen ja siitä vierestä toisella kädellä.
-pidetään liittimen vierestä kiinni ja vedetään toista kättä (minun tapauksessa oikeaa) about puoli metriä ja tuodaan kädet yhteen, niin että käsien etupuolelle tulee lenkki. Otetaan lenkki liitin-käteen.
-Toistetaan sama, mutta käännetään se liittimetön käsi 180 astetta, niin että lenkki tulee mahan puolelle.
(Tässä vaiheessa sinulla siis pitäsi olla toisessa kädessä liitin ja 2 johtoa, sekä kummallakin puolella pitäisi olla yksi lenkki johtoa)
-Tätä sitten jatketaan niin pitkään, että johtoa on n. 70-100 cm jäljellä.
-Taita lenkit toisiaan vasten, eli purista vaikka sillä toisella kädellä lenkit toisiinsa kiinni toisen liitinkäden alta (tässä vaiheessa siis pitäisi olla kädessä piuhapötkö, josta tulee n. metrin mittainen piuha yli)
-Taita se juuri kädessä ollut liitin piuhakasaan ja ala kierittämään sitä ylimääräistä piuhaa tasaisesti edeten kasan ympärille. Tähän auttaa jos ensimmäisen kierroksen jälkeen kiertää ikään kuin yhden kierroksen taakse päin ja sitten jatkaa taas eteen päin. Tämän jos tekee vain parilla kierroksella (liian vähällä johdolla) ja löyhästi, niin purkautumista voidaan havaita.
-Kun piuha alkaa loppumaan ja pötkön pää tulee vastaan, vetäise liitin pötkön läpi toiselle puolelle ja pujota parin edellisen lenkin alle/alta.
 
Nyt sinulla pitäisi olla pötkö, jonka ympärille on sidottu piuhaa. Liittimistä toinen pitäisi olla ympärille siduton piuhan alla ja toinen pitäisi sojottaa vain vähän niiden alla.
 
Huima graafinen esitys asiasta alapuolella :)
 
CXZZZ+D
 
Selitysosa lienee tarpeen:
C = pää lenkeistä, jotka painettiin yhteen...
X = ...alettiin kelaamaan ylijäämä johtoa ja se vetäistiin ensin ristiin...
Z = ...johtoa kelattiin ympärille...
D = ...se pujoitetaan lenkkien läpi...
+ = ...ja tökätään liitin johtojen alle.
 
Jos joku tästä saa selvää, niin palkitse itsesi ihmeessä banaanilla! ;)

Ei saatana... piuhat laitetaan siistille kelalle, ihan perus-ympyrää vaan sisäänpäin pyöritellen ja teipillä tms. kiinni. Jokainen mutka on turha taitos joka lyhentää piuhan ikää.

Aamen tolle Einherjar:n tyylille.
 
Joku joka sotkee mun piussit teippiklähmällä saa ne hyvin äkkiä syödäkseen ;-)

Joku joka sotkee mun piussit teippiklähmällä saa ne hyvin äkkiä syödäkseen ;-)
 
Sähköteippi on avainsana. Ei möhnää piuhoja.

Ei ainakaan kyynerpäätaktiikkaa, eikä tuota hemmetin makkaraa. Siisti kieppi ja löysä solmu, näin itseltäni on piuhat menneet nippuun parisenkymmentävuotta ja vahvistuksen hommaan olen saanut muutamiltakin maailmaakiertäviltä ulkomaaneläviltä. Nopeaa ja helppoa kun sen opettelee. Lyhyet piuhat kaksinkerroin ja taas ja taas ja keskeltä solmuun.

Eli. Otan johtimen pään vasempaan kämmeneen, siten että plugin pää on pikkurillin puolella ja johdin lähtee peukalohangan puolelta. oikealla kädell otan sopivan matkan päästä (yhden kierroksen verran) johdosta kiinni etusormella ja peukalolla samalla pyöräyttäen johtoa sormien välissä noin kierroksen. Johtoon tulee se kiertämisen aiheuttama jännitys ja se pyrkii automaattisesti menemään kiepille. Nyt se kohta mistä oikealla kädellä on pidetty kiinni, siirretään sinne vasemman käden kämmenelle. otetaan uudestaan johtimesta kiinni samalta etäisyydeltä, mitä aiemmankin kierroksen aikana.
 
Noin tein silloin kun vielä harrastin kiepille keräämistä. Pidin aina itsestään selvänä että vedetään ne jännitykset ennen lenkin tekemistä. Jäi sitten epäselväksi, että mikä siinä kieppaamisessa on niin pahaa. Kai se sitten vain tarkoittaa sellaista kieppaamista, jossa noin ei tehdä. Tai sitten ei. Mutta ei kai kukaan kiepitä ilman tuota pyöräytystä?

Noin tein silloin kun vielä harrastin kiepille keräämistä. Pidin aina itsestään selvänä että vedetään ne jännitykset ennen lenkin tekemistä. Jäi sitten epäselväksi, että mikä siinä kieppaamisessa on niin pahaa. Kai se sitten vain tarkoittaa sellaista kieppaamista, jossa noin ei tehdä. Tai sitten ei. Mutta ei kai kukaan kiepitä ilman tuota pyöräytystä?
 
Ongelmahan tuossa on pitkillä piuhoilla se, että kun se häntä ei pääse pyörimään vapaasti, sinne loppupäähän alkaa tulla sitä kierrettä ja kohta se (loppupää) on tuhannen solmulla itsensä kanssa. -> piuhan "häntää" joutuu ravistelemaan, jotta ne kierteet sieltä oikenesivat.
 
Lähinnä noita kyynärpäätaktiikan käyttäjiä ovat ne "avuliaat Aatut" jotka tulevat auttamaan piuhojen kasaamisessa.