Elektroniikka ja soitinrakennus ›

NitroJeesus: Miksi piirilevyyn tulee mekaanista rasitusta?
 
No ajattelen asiaa ilman asiantuntemusta näin: Pedaalit ovat suht kovassa käytössä
verrattuna moneen muuhun elektroniseen vempeleeseen. Ne ovat lattialla ja niitä käytetään polkemalla. Jatkuva roudaus ja taatut kolhut varmasti altistavat tärinälle puhumattakaan lattialle tippumisesta. Harrastajien vehkeet nyt vaan tuppaavat olemaan kovalla käytöllä. Montakohan vahvistinta tässäkin maassa on korjattu kun kaljat ovat kaatuneet sisälle. Sitäpaitsi käsittääkseni piirilevyn kuparit pitäsi aina jotenkin suojata hapettumista vastaan.
 
Edit: Niin ja hyvien kitaravehkeiden käyttöaika on todella paljon pidempi kuin muun kuluttajaelektroniikan. Ei ne turhaan niitä 35 vuotta vanhoja Tubescreamereita myy tuolla kovaan hintaan.
 
Suosittelen kantoja trankuille niin ei tarvi murehtia lämmöistä. :)
Hyvä idea, miksi en tätä ole aikaisemmin ajatellut vaikka kuitenkin olen IC:lle aina tunnollisesti kannat laittanut.

Solex: No ajattelen asiaa ilman asiantuntemusta näin: Pedaalit ovat suht kovassa käytössä verrattuna moneen muuhun elektroniseen vempeleeseen.Ne ovat lattialla ja niitä käytetään polkemalla. Jatkuva roudaus ja taatut kolhut varmasti altistavat tärinälle puhumattakaan lattialle tippumisesta. Harrastajien vehkeet nyt vaan tuppaavat olemaan kovalla käytöllä. Montakohan vahvistinta tässäkin maassa on korjattu kun kaljat ovat kaatuneet sisälle.
 
Kyllä, verrattuna moneen muuhun kuluttajaluokan vempeleeseen, pedaalit ovat kovalla koetuksella. Kyseessä on suunnitteluvirhe jossain kohdassa, mikäli mekaaninen rasitus rikkoo piirilevyt tai laitteen muutoin. Hyvin ne piirilevyt kestävät sateliiteissa, armeijalaitteissa, lentokoneissa ja ties missä vempeleissä joita ei voi mitenkään verrata treenikämppä tai baariolosuhteisiin. Näkemättä kuvia tai muutakaan infoa, sanoisin että sinulla on mekaaninen suunnittelu huonoa tai heikkolaatuista.
 
Juotoksista vielä sen verran, että juotostina ei ole liimaa. Kun komponentin asentaa piirilevylle, pitää siihen saada myös jonkinlainen mekaaninen tuki (jalat taivutetaan kuparinauhan suuntaan). Ja mitä isompi komponentti sitä tärkeämpää se mekaaninen tuki on. Yleensä käyttävät jotain liimaa. Samoin ylipitkät komponenttien jalat tulee katkaista sopivaan mittaan ennen juotosta, sillä juotoksen jälkeen niiden poikkinipsauttelu rasittaa ja voi rikkoa juotoksen. Minä en ole koskaan saanut pii-trankkua rikki juotosvaiheessa, germaniumit ovat arempia. Imusukan käyttöä auttaa fluxi. Jos kuparivedot irtoavat levystä, grillaat levyä liikaa tai käyttämäsi piirilevymateriaali on huonolaatuista. Tai ehkä tinaimunauhasi on huonolaatuista? Vaihtoehtoja piisaa...
 
Piirilevyvahvistimen korjaus kaljasta/lonkkusta on muuten ihan "helppoa": Piirilevy irti ja sitten kunnollinen vesipesu. Vanhoja aitoja p2p koneita (siis 30-40 luvun) radioita olen ottanut mukaani suihkuunkin... Vanhoja tweed, BF ja SF fenkkuja tosin ei kannata pestä näin, sillä niissä käytetty piirilevymateriaali (jonka nimi ei nyt aamutuimaan muistu mieleen) imee kosteutta.
 
Sitäpaitsi käsittääkseni piirilevyn kuparit pitäsi aina jotenkin suojata hapettumista vastaan.
 
Kemiallinen tinaus: http://www.ebay.co.uk/itm/LIQUID-TI … ultDomain_3&hash=item4ae5a777a1
 
Edit: Niin ja hyvien kitaravehkeiden käyttöaika on todella paljon pidempi kuin muun kuluttajaelektroniikan. Ei ne turhaan niitä 35 vuotta vanhoja Tubescreamereita myy tuolla kovaan hintaan.
 
Njaa... Vain ne ehjäksi jääneet ovat myynnissä. TS on kuitenkin ehkä maailman eniten myyty kitarapoljin, joten kyllä niitäkin on vuosien saatossa rutkasti hajonnut.

Solex: Millä tavalla pystyisin mittaamaan transistorin toiminnan piirilevyltä?
 
Transistorit täytyy yleensä mitata niin että piiri on päällä. Mittaa kanta-, kollektori- ja emitterijännite ja päättele siitä toimiiko se kuten pitää.
 
En oo kyllä ikinä saanu transistoria rikki juottamalla normaalisti. En edes SOT23-pakkauksissa, enkä uunissa tai puhaltimella juottamalla.

Onko yksikelaisten kitaramikkien käämityksen kierrosmäärällä jokin perussääntö ?

Tuli hankittua Alesis V25 midikontrolleri. Siinä on ainoastaan USB-ulostulo ja taitaa olla niin, että sillä saa aikaan ääntä aikaan vain mukana tulleen Ableton ohjelmaan tai jonkun muun vastaavan ohjelman kanssa.
Nyt Alesis on kytkettu windows 8 PC:hen mutta haluaisin käyttää kontrolleria liitämällä sen vanhahkoon Roland Sound Canvas syntikkamoduliin. Siinä on midi-sisäänmenona DIN-liitin.
Mahtaako olla mitään tarkoitukseen sopivaa adapteria yms. vimpainta, jolla tämä onnistuisi ? Huomioon ottaen, että Alesis maksoi noin 70 eur niin jotain halpaa pitäisi keksiä.

Riäväbasisti: Onko yksikelaisten kitaramikkien käämityksen kierrosmäärällä jokin perussääntö ?
 
Kun haluttu DC-resistanssi on saavutettu, käämintä lopetetaan.

Riäväbasisti: Onko yksikelaisten kitaramikkien käämityksen kierrosmäärällä jokin perussääntö ?
 
Ei siinä sen kummempia "sääntöjä" ole. Kelarungon (eli bobbinin), johon se käämilanka kietastaan, muodolla on merkitystä. Matala ja leveä kelarunko (esmerkiks P-90 tyyppinen) tuottaa enemmän keskialuepainotteista, kun taas kapea ja korkeampi (se Strato-mallinen) sitten poimii paremmin ylä-keskialuetta. Kierroksista sen verran, että esimerkiks Strato-mikeissä oli seuraavasti kierroksia: 1954 vuoden mikissä n. 8300, sitten uudemmissa, vaikkapa vuoden 1978, 7600 kierrosta. Noita voit käyttää vaikka suuntaa antavina. Lanka noissa on 42 AWG, eristekerros vanhoissa paksumpi formvar, uudemmissa ohuempi lakka.

SirElwood: Kun haluttu DC-resistanssi on saavutettu, käämintä lopetetaan.
 
Tietty tämäkin.. ;) Vaan jos ei oikein oo selvillä, mitä siltä mikiltä haluaa. Ja noi mun antamat kierrosmäärät, jos ei oo Strato-mikin tapaista kelarunkoa, niin eipä oikein mahdu 8000 kiekkaa ihan kaikkiin humbukkerityyppisiin kelarunkoihin, on lopetettava kieputtaminen aikasemmin... :)

Kiitoksia, ei muuta sitten kuin kieputtelemaan käämilankaa.
Purkasin muuten erään akustiseen kitaran aukkoon tarkoitetun tarvikemikin, ei mielestäni käämivyyhti kovin kaksiselta näyttänyt, ei ainakaan 7000 kierrosta ?
Vaikuttaako kierrosten lukumäärä mikin herkkyyteen vai äänen laatuun/sävyyn?

Riäväbasisti:...Vaikuttaako kierrosten lukumäärä mikin herkkyyteen vai äänen laatuun/sävyyn?
 
Enemmän kierroksia, isompi lähtöjännite ja tummempi soundi. Noinniiku näppisääntönä.

Riäväbasisti:
Vaikuttaako kierrosten lukumäärä mikin herkkyyteen vai äänen laatuun/sävyyn?
 
Niinku Zeeboo sanoi.. Totta kai moni muukin vaikuttaa noissa mikeissä. Vaikkapa magneetin materiaali, vahvuus ym. seikat. Jos se niin kovin helppoa olis, ei nuo "erikoistuneet jälkiasennusmikkejä valmistavat" firmat kovin kauaa porskuttelis.. ;)
Eikä se DC-vastus yksistään mitään kerro, toki sitä voi ihan tavallisten magneettimikkien osalta myös pitää sellaisena "näppisääntönä" eli suuri DC-vastus - tehoisa mikki. Poikkeuksiahan tästä säännöstä on. Tietenkin.
Magneettijutussa sitten tulee vastaan se, että mitä kovempi magneettivuo, sillä on haitallisiakin ominaisuuksia. Pyrkii "pysäyttämään" sen kielen liikkeen joku todella stydi magneettipuikko.

DC-resistanssi kertoo mikkien voimakkuudesta VAIN jos vertailtavat mikit on käämitty yhtä paksulla langalla. DC-resistanssia käytetään, koska se nyt on ainoa helposti mitattava suure.
 
mikin tehoon vaikuttaa kierrosten lukumäärä (ja tietty magneetin ominaisuudet).
 
jos käämit kahdella eri paksuisella langalla saman määrän kierroksia niin teho pitäs olla about sama mutta resistanssi eri (koska elektronit ei "mahdu kulkemaan" niin hyvin ohuemmassa langassa).
 
tietty saundi määräytyy myös kelan muodon mukaan ja sekin vaikuttaa siihen miten me koetaan mikin tehokkuus...

Riäväbasisti: Onko yksikelaisten kitaramikkien käämityksen kierrosmäärällä jokin perussääntö ?
 
Eikös noita aikanaan käämitty tyyliin kela täyteen ? Hajontaa seuraa yksilöiden välillä mutta mojo lisääntyy :)

SirElwood:
Njaa... Vain ne ehjäksi jääneet ovat myynnissä. TS on kuitenkin ehkä maailman eniten myyty kitarapoljin, joten kyllä niitäkin on vuosien saatossa rutkasti hajonnut.
 
Kiitos hyvistä vinkeistä!
 
En ota kantaa kestävyyteen vaan tarkoitan, että toisinkuin nykyaikaisen kuluttajaelektroniikan (kuka oikeasti haluaa käyttää esim. samaa puhelinta 35 vuotta), hyvän pedaalin on toivottavaa kestää mahdollisimman pitkään.

Mulla on vahvistin, jonka sisääntuloherkkyys on 300mV. Sitä ajaa J201 fetti, joka ei oikein jaksa ajaa noin matalaimpedanssista kuormaa, fetille tulee kyllä riittävästi signaalia ja jopa tommoi 0.5 gain tuosta asteesta riittäisi. Saisko tuosta fetistä source followerin vai pitääkö viritellä jotain bufferia väliin?
 
E: 2N5458 auttoi vähän, muttei lähellekään tarpeeksi.
E2: Kunnolla biasoituna auttoi vähän enemmän, tuli jo 4,5W ulos, enää reilut kymmenen wattia hukassa

kojones: Mulla on vahvistin, jonka sisääntuloherkkyys on 300mV. Sitä ajaa J201 fetti, joka ei oikein jaksa ajaa noin matalaimpedanssista kuormaa, fetille tulee kyllä riittävästi signaalia ja jopa tommoi 0.5 gain tuosta asteesta riittäisi. Saisko tuosta fetistä source followerin vai pitääkö viritellä jotain bufferia väliin?
 
E: 2N5458 auttoi vähän, muttei lähellekään tarpeeksi.
E2: Kunnolla biasoituna auttoi vähän enemmän, tuli jo 4,5W ulos, enää reilut kymmenen wattia hukassa
 
Mikä on kuormaimpedanssi? JFET source followerin lähtöimpendassi on 1/gm, kun taas common source -vahvistimen lähtöimpedanssi on drain-vastus.

tommiot: Mikä on kuormaimpedanssi?
 
Kun en tiedä ja missään ei kerrota. Tommonen kaiutinlähdön perään laitettavaksi tarkoitettu boosterivahvistin kyseessä, joten se on todennäköisesti aika matala.
 
JFET source followerin lähtöimpendassi on 1/gm, kun taas common source -vahvistimen lähtöimpedanssi on drain-vastus.
 
Okei. Täytynee kokeilla vielä PN4392 ennen kuin lähtee muuttamaan kytkentää isommin.

kojones: Kun en tiedä ja missään ei kerrota. Tommonen kaiutinlähdön perään laitettavaksi tarkoitettu boosterivahvistin kyseessä, joten se on todennäköisesti aika matala.
 
Nii sä ajat sitä vahvistinta erillisellä JFET-kytkennällä vai se on siel sisällä? Jos tarttet enemmän neuvoi niin piirrä joku blokkikaavio oleellisilla parametreillä, mä en nyt ihan hahmota kokonaisuutta =)
 
Okei. Täytynee kokeilla vielä PN4392 ennen kuin lähtee muuttamaan kytkentää isommin.
 
Jollain oparilla sitä kannattais varmaan ajaa. Tai sit BJT:llä.

Sattuisiko joku tietämään M.nettiläistä, jolla olisi kykyä ja mielenkiintoa rakennella pientä (about 20x60x6cm) simppeliä projektia jonkinlaisesta metallilevystä?

Tartteis hieman jelppiä kokoaaltotasasuuntauspiirin komponenttien valinnassa. Tasasuunnattava jännite on 9VAC, maksimivirta 2A, josta pitäisi saada 9VDC. Pari sanaa itse piiristä; tasasuuntaussilta on tarkoitus hankkia omana komponenttinaan erillisten diodien sijaan, tämän perään tulisi suotokonkka sekä regulaattori jännitettä tasaamaan. Virrantarve on aika lähelle tuo 2A. Ulostulojännitteen ei tarvitse olla säädettävä vaan kiinteä 9VDC on riittävä.
 
Seuraaviin seikkoihin kaipaisin kommentteja: Tasasuuntaussillan jännite- ja virrankesto, suotokonkan kapasitanssi sekä jännitteenkesto, regulaattorin tyyppi ja mahdollinen jäähdytyselementin tarve.