Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Näin kuluttajana välillä ihmettelee sitä, että kuinka kauan kitaroita voi nykytahdilla Suomen markkinoille ylipäätään upota ja että aletaanko jo olemaan tilanteessa, että jengi vaihtelee ennemminkin kitaroita keskenään kuin ostaa uusia, oli ne sitten kaukoidän tusinatavaraa tai yksilöllisiä kotimaisia kustomeja. Kun katselee mnetin Toriakin niin kun jopa laadukasta merkkitavaraakin on tarjolla runsaasti uuteen verrattuna parhaimmillaan tonnitolkulla halvelmmalla niin alkaa epäilyttää, että porukan mielenkiinto maksaa uudesta laatukitarasta uuden hintaa tulee vain pienenemään tulevaisuudessa, mikä on kyllä syytä ottaa huomioon kitarabisnestä suunniteltaessa ja siitä puhuttaessa.

Moi.
 
PIM: Näin kuluttajana välillä ihmettelee sitä, että kuinka kauan kitaroita voi nykytahdilla Suomen markkinoille ylipäätään upota ja että aletaanko jo olemaan tilanteessa, että jengi vaihtelee ennemminkin kitaroita keskenään kuin ostaa uusia, oli ne sitten kaukoidän tusinatavaraa tai yksilöllisiä kotimaisia kustomeja. Kun katselee mnetin Toriakin niin kun jopa laadukasta merkkitavaraakin on tarjolla runsaasti uuteen verrattuna parhaimmillaan tonnitolkulla halvelmmalla niin alkaa epäilyttää, että porukan mielenkiinto maksaa uudesta laatukitarasta uuden hintaa tulee vain pienenemään tulevaisuudessa, mikä on kyllä syytä ottaa huomioon kitarabisnestä suunniteltaessa ja siitä puhuttaessa.
 
"Ikuisesti".
 
Ihmetyksesi perustuu kaiketi niihin yleisiin olettamuksiin että sitämukaa kun vanhoja kitaristeja siirtyy Henkan ja kumppaneiden kanssa soittelemaan autuaammille stageille, syntyy tismalleen samanverran takaisin, sekä olettamukseen 1 soittaja = 1 instrumentti.
 
Ainakaan oman kokemuksen mukaan näin ei ole.
 
Kaikenmaailman Talentit ja Idolikset ja Popstarsit ja mitä noita nyt on, kirvoittavat pienen mielen kitaran(kin) varteen. Kun lamasuitsutuksesta huolimatta ja kaukoidän suosiollisella avustuksella, useimmilla on varaa edes jonkinlaiseen instrumenttiin, on aloituskynnys matalalla. Tai ainakin matalamalla kuin 80 luvulla kun itse aloittelimme.
 
Eli veikkaisin että yhtä plektran nurkkaan heittänyttä kitaristia kohden putkahtaa vähintään 10 tilalle.
Täytyy myös muistaa että buumi alkoi Suomessa todenteolla vasta 70-80 lukujen taitteessa Kekkoslovakiameiningin hiljalleen väistyessä, ei noita kitaransoittoa harrastavia heeboja bänditolkulla manan majoille siirry vielä vuosiin. Ainakaan ikänsä puolesta. Työtapaturmat erikseen ;).
 
Mitä tuohon kitaroiden määrään sitten tulee, itsellä luku on about sama kuin harrastusvuodet. Projektit ja soittopelit siis yhteenlaskettuna. Joskus tulee osteltua/tehtyä enemmän, joskus vähemmän, mutta aina siellä takaraivossa kummittelee se-joku-tietty-keppi joka olisi kiva saada/tehdä. Ja kun nuo vanhatkin on kivoja... myytyä tulee vähemmän kuin ostettua... noidankehä/keräilyharrastus, kuinka kukin asian katsoo... on valmis.
 
Eihän Suomen markkinat toki pohjattomia ole, ja jos joku tosissaan pääsisi iskemään vaikkapa alle 500€ laadukkaita täyscustomi-instrumentteja kehiin, selvä markkinoiden kyllästyminenhän siitä olisi seurauksena. Vähäksi aikaa ainakin.
 
Bisnespohjalta tuo 500€/keppi ei olisi mikän mahdottomuus, ongelmana (ONNENA) on vain se että yksittäisinstrumenttien massavalmistus ei ole millään indikaattorilla bisnestä. Joten tahot joilla oikeasti olisi moiseen pääoma eivät siihen ryhdy.
Missään. Ainakaan vielä. Senkin ajan vielä luultavasti näemme, toivottavasti ilahduttava nykytrendi käsityön arvostukseen kantaa sinne asti.
 
T:Samuli

Sami Koivisto: Kannattaisi Kricen todellakin ottaa selvää, mitä Suomessa käsityöläisellä jää käteen kaikkien vähennyksien jälkeen ja mistä tässä käsityössä on kyse.
 
Minusta vähennyksellä on tarkoitettu sitä, että voi vähentää jotakin veroista eli verolasku pienenee. Mutta et varmaan tarkoittanut sitä. En silti usko, että käsityöläisellä olisi merkittävästi kovempi verotus kuin muillakaan. Kaikkihan riippuu siitä miten paljon sitä voittoa tulee per kustannukset. Edelleen joillakin tuntuu olevan ainoa vaihtoehto mahdollisimman halvalla kiinasta. Huvittaa sekin, että koneellinen työstö nähdään jotenkin epäeettisenä. Mitä väliä sillä on jos lopputulos on hyvä? Peruspalikoista koottu custom-kitara jossakin 1500-2000 euron hintaluokassa olisi varmasti hyvä myyntiartikkeli, se voisi kilpailla hyvin juuri niiden laadukkaiden tehdaskitaroiden kanssa tuossa hintaluokassa nimenomaan custom-ominaisuuksien vuoksi. Esimerkiksi itse olen käytännössä ilman itselleni sopivaa kitaraa, koska tehdasvalmistajat tekevät aivan kaikki sillä samalla tyylillä kitaroita ja laittavat helkkarin volumepotikan niin lähelle tallamikkiä (strato-mallisissa kitaroissa).

Krice: Peruspalikoista koottu custom-kitara jossakin 1500-2000 euron hintaluokassa olisi varmasti hyvä myyntiartikkeli, se voisi kilpailla hyvin juuri niiden laadukkaiden tehdaskitaroiden kanssa tuossa hintaluokassa nimenomaan custom-ominaisuuksien vuoksi. Esimerkiksi itse olen käytännössä ilman itselleni sopivaa kitaraa, koska tehdasvalmistajat tekevät aivan kaikki sillä samalla tyylillä kitaroita ja laittavat helkkarin volumepotikan niin lähelle tallamikkiä (strato-mallisissa kitaroissa).
 
Uskoisin, että tuohon hintahaarukkaan saat kotimaisiltakin soitinrakentajilta kriteeriesi mukaisen kitaran. Ongelma ratkaistu?
Marko

Krice: Minusta vähennyksellä on tarkoitettu sitä, että voi vähentää jotakin veroista eli verolasku pienenee. Mutta et varmaan tarkoittanut sitä. En silti usko, että käsityöläisellä olisi merkittävästi kovempi verotus kuin muillakaan. Kaikkihan riippuu siitä miten paljon sitä voittoa tulee per kustannukset. Edelleen joillakin tuntuu olevan ainoa vaihtoehto mahdollisimman halvalla kiinasta. Huvittaa sekin, että koneellinen työstö nähdään jotenkin epäeettisenä. Mitä väliä sillä on jos lopputulos on hyvä? Peruspalikoista koottu custom-kitara jossakin 1500-2000 euron hintaluokassa olisi varmasti hyvä myyntiartikkeli, se voisi kilpailla hyvin juuri niiden laadukkaiden tehdaskitaroiden kanssa tuossa hintaluokassa nimenomaan custom-ominaisuuksien vuoksi. Esimerkiksi itse olen käytännössä ilman itselleni sopivaa kitaraa, koska tehdasvalmistajat tekevät aivan kaikki sillä samalla tyylillä kitaroita ja laittavat helkkarin volumepotikan niin lähelle tallamikkiä (strato-mallisissa kitaroissa).
 
En tainnut sanoa verovähennykset. Eli sitä en tarkoittanut. Vähennyslasku on - merkkinen eli jostain summasta otetaan jotain pois. Ei toki käsityöläisellä ole sen kovempi verotus, kun muillakaan. Nyt kun nyt tarkastellaan kitaran hintaa ja mikä osa siitä jää käsityöläiselle palkkana, niin kyllä siinä iso valtion viikate vie suurimman osan summasta. Vähennellän myös osat+tarvikkeet ja tämän jälkeen voidaan tarkastella käteen jäävää summaa.
Kyllähän minäkin käytän koneita. Ilman koneitahan homma olisi lähes mahdottomuus. Ei puukolla ja lusikalla näitä hommia tehdä.
Ja kuten MPU sanoi: Ongelma ratkaistu.
 
Sami Koivisto
www.koivistoguitars.com

Anteeksi jo nyt että osallistun tähän off-topic maratoniin, mutta tämän on mielestäni hyödyllinen keskustelu ja oikean käsityön arvostuksen silmien avaaja omalla laillaan.
 
Omasta taustasta sen verran että olen tehnyt elämässäni tähän mennessä 2,5 kitaraa. Yhden yläasteella eli täyden suden, yhden Ikaalisten kesäkurssilla (eli aikas siedettävän hyvänkin) ja yksi valmistuu kesällä.
 
Olen työelämäntaustani johdosta se ikävä globali kapitalistikonna jonka elanto on kusettaa kansainvälisen vaihdantatalouden pelisääntöjen puitteissa rahnaa toisilta pois ja sitä taustaa vasten tämä basisti1971:sen kirjoitus osuu täysin naulan kantaan. Ongelma ei ole valmistus. Ongelma on myynti. Kuka myy nuo kaikki alla kuvatun koneen valmistamat kitarat. Niitä tulee tuutista aika monta päivässä. Taas tuli yks mihin näitä pannaan?
 
t. Mikko
 
basisti1971: Moi.
 
Herraa tai herran tuotantoa sen kummemmin tuntematta, 1000€ ei ole mahdoton saavutettava, ei edes Suomessa. Tarkkaanhan toki on jokainen osa-alue laskettava, "sormenjäljet" minimoitava ja luotettava menekkiin, mutta ainakin omien laskelmien mukaan kohtuudella tehtävissä.
 
Esim. tuolla mun vielä projektiasteella olevalla Biessen jyrsinkoneella syntyisi kivuttomasti 2-4 samanlaista bodyä yhtäaikaa. Enemmänkin modaamalla työstöpäitä. Kauloja tulisi vähintään se kaksi kerralla. Sopivalla kiinnitystavalla ja erikoisterillä vaikka lähes puuvalmiiksi asti. Työaika vajaa 10 minuuttia per ajo, indeksoiduilla aihioilla asetusaika sekunteja alipainepöydälle, ajon aikana kun indeksoi seuraavat lankut ja ottaa ohjelman valmiiksi jos muoto tai detaljit vaihtuu jne. Monenmonta tulee uunista ulos tunnissa.
Eikä tuo ko. kone mikään kammokallis ole, halvin tuotantokunnossa oleva on ollut viime vuosina rapiat 9K€ (Sveduissa) ja kallein 20K€ (Tavaritsien pesässä). Painaa kyllä sitten 8 tonnia, pari metriä korkeutta, vajaa 5 pitkä, ja alkuperäisessä kuosissaan tahtoo 3*63A fjondaa. Eli ei välttämättä ihan autotallipajakokoa.
 
T:Samuli

mikkojii: Ongelma ei ole valmistus. Ongelma on myynti. Kuka myy nuo kaikki alla kuvatun koneen valmistamat kitarat. Niitä tulee tuutista aika monta päivässä. Taas tuli yks mihin näitä pannaan?
 
t. Mikko
 
Erittäin hyviä pointteja.. ;)
Ja ei se pelkästään ole se "raaka myynti", ennen kuin sinne asti edes päästään, täytyy jollakin konstilla se markkinaosuus valloittaa. Tämän päivän soitinmarkkinoilla se on todella vaikeaa. hintakilpailuun ei ole mahdollisuutta noitten halvan työvoiman, ja halpojen kiinteitten kustannusten maitten tuotantoa vastaan. Laadulla juurikaan ei voi kustannusten pelossa myöskään noita em. maita nokittaa, kyllä se "peruslaatu" tänä päivänä tuollakin on aikas kohdillaan.
Aloitteleva soitinmestari ei sitten oikein voi sillä brändilläkään saada hyötyä, koskapa sitä ei tunneta.
Ei yksikään valmistaja pitkään tuu juttuun sillä, että niitä soittimia vaan "tekemisen ilosta" tuuppaa ulos sinne oman varaston täytteeksi. Ei, oli sitten iso tahi pieni valmistaja, kyllä ne erittäin pitkälti sitä valmistusta pyörittää ennakkotilausten pohjalta.
 
En tässä lopuks malta millään olla sanomatta seuraavaa:
Krice, montakos vuotta sä olet jo tuota "stratomallista" Krice-signaturea täällä parkunut, vaikka sulle on vinkattu lukuisia paikkoja, mistä sellasen saat?
Warmothilta tilaat sen 24,75" skaalan strat-kaulan, samasta paikasta vaikka sitten rungon, jossa ei ole top-load elektroniikkajyrsintää, vaan kilkkeet tulee takaa.
Ilman kannen reikiä otat, ja sitten mittaat erittäin tarkasti sen volapotikan paikan - voila!
Älä enää ötväile, jo heti se unelmien Krice-SpecialCustom signature tilaa!
 
kettu

fox: Erittäin hyviä pointteja.. ;)
Älä enää ötväile, jo heti se unelmien Krice-SpecialCustom signature tilaa!
kettu
 
Jos se maksaa liikaa eikä osu " järkevään" hintaluokkaan?
Marko

fox: täytyy jollakin konstilla se markkinaosuus valloittaa. Tämän päivän soitinmarkkinoilla se on todella vaikeaa.
 
Ilmaisena vinkkinä voin kertoa, että aika monet ihmiset etsivät todellisia vaihtoehtoja perusmalleille. Esimerkkinä nyt kerrottakoon 7/8-runkoinen stratocaster-malli 24,75"-mensuurilla. Eli todellisia vaihtoehtoja, ei sitä helkkarin samaa täysin 1:1 Fender-kloonia, koska niitä on jo miljoonia kappaleita markkinoilla. Varsinkin jos on sen verran design-taitoa, että osaa kehitellä oman kitaramallin niin sellainen on aina myyntivaltti verrattuna 1:1 klooneihin, mikäli malli on hyvä (esteettisesti ja myös soittamisen kannalta).
 
Suhtaudun Warmothiin hyvin innottomasti, ei oikein nappaa alkaa rakentelemaan kitaraa melkein kokonaan itse.

Krice: Ilmaisena vinkkinä voin kertoa, että aika monet ihmiset etsivät todellisia vaihtoehtoja perusmalleille. Esimerkkinä nyt kerrottakoon 7/8-runkoinen stratocaster-malli 24,75"-mensuurilla. Eli todellisia vaihtoehtoja, ei sitä helkkarin samaa täysin 1:1 Fender-kloonia, koska niitä on jo miljoonia kappaleita markkinoilla. Varsinkin jos on sen verran design-taitoa, että osaa kehitellä oman kitaramallin niin sellainen on aina myyntivaltti verrattuna 1:1 klooneihin, mikäli malli on hyvä (esteettisesti ja myös soittamisen kannalta).
 
Hyvä, että vinkki oli ilmainen.. ;)
Mutta enhän minä tuolla tiedolla mittään tee, ja sen puoleen, en oikein tällä istumalla usko, että "aika moni" tuollasta haluaa, nimittäin jos noin olisi, olisi taatusti moinen ollut jo jollakulla tehtävänä. Kyllä ne tukkurit herkästi esittävät toiveita valmistajan suuntaan, jos todella moiselle mallille olis kysyntää..
 
Suhtaudun Warmothiin hyvin innottomasti, ei oikein nappaa alkaa rakentelemaan kitaraa melkein kokonaan itse.
 
Samalla tunteen palolla ja sinnikkyydellä, pitkäjänteisesti. =)
Kyllä sieltä saa ihan pintakäsiteltynäkin noita runkoja ja kauloja. Ilmaisiahan ne ei ole, mutta hei, jos selkeästi tietää mitä siltä soittimelta tahtoo, niin se on jo minun mielestä se peruskriteeri jolla jo kannattaa lähteä vaikka sitten kotimaisella custom-pajalla teettämään. Jos siis ei halua Warmothia.

basisti1971:
Ihmetyksesi perustuu kaiketi niihin yleisiin olettamuksiin että sitämukaa kun vanhoja kitaristeja siirtyy Henkan ja kumppaneiden kanssa soittelemaan autuaammille stageille, syntyy tismalleen samanverran takaisin, sekä olettamukseen 1 soittaja = 1 instrumentti.

 
Ai mää ja mun 15 kitaraani?-) Itse asiassa taitaa kitaransoiton suosio olla vähenevää nuorison keskuudessa takavuosiin verrattuna jos Techno-HipHop genren suosiosta uskaltaa jotain päätellä.
 
Mutta ihan oikeasti, eikö ketään kitaroiden myynnistä elantonsa saavaa yhtään askarruta tämä kysymys, vai painaako kaikki vaan pää punasena uutta luuttua markkinoille? Jossain vaiheessahan kysynnän on pakko laskea kun kitarapuulla pirtin lämmityskään ei taida olla kovassa kurssissa.
 
Torilla näyttäisi olevan 842 sähkökitaramyynti-ilmoitusta ja 90 ostoilmoitusta. Kyllä tuo luku minusta vähän jo viittaisi siihen, että ihmiset haluavat ennemminkin eroon kitaroista kuin niitä lisää jos kymmentä myynti-ilmoitusta kohden on yksi ostoilmoitus. Ei sillä että todellakaan haluaisin että kysyntä olisi laskussa, vaan ennemminkin vaan pelkään, että jos/kun haluan joskus omistani eroon se tulee tod. näk. olemaan työn ja tuskan takana.

Moi.
 
Krice: Peruspalikoista koottu custom-kitara jossakin 1500-2000 euron hintaluokassa olisi varmasti hyvä myyntiartikkeli, se voisi kilpailla hyvin juuri niiden laadukkaiden tehdaskitaroiden kanssa tuossa hintaluokassa nimenomaan custom-ominaisuuksien vuoksi.
 
Eipä taida kovinkaan montaa heeboa löytyä jotka peruspalikoista kasattua keppiä tuohon hintaan ostaisi.
 
Hivenen kyllä ihmetyttää kun Warmoth on kirosana, vaikka tekevät noita haluamiasi peruspalikoita, ja teetettynäkin tuo unelmakitarasi varmasti mahtuisi hintahaarukkaasi. Saisit haluamallasi automaattikoneella tehdyn Custom kitaran haluamallasi kovalla hinnalla.
 
Njet ponimai sanois tavariz.
 
mikkojii: Ongelma ei ole valmistus. Ongelma on myynti. Kuka myy nuo kaikki alla kuvatun koneen valmistamat kitarat. Niitä tulee tuutista aika monta päivässä. Taas tuli yks mihin näitä pannaan?
 
t. Mikko
 
:D
 
Kiva kun edes joku sisäisti, valmistus ei todellakaan ole kuin murto-osa artesaanin itsensäelättämisessä.
 
Jos nyt tuossa mun maalailemassa skenaariossa, indeksointikoloja lankkuihin porailevasta ja kappaletta vaihtavasta koneap.. eh, työläisestä, voi nimitystä artesaani käyttää. Mielestäni ei voi.
 
Pukkappa pihalle 1000 linoa vaikka kuinka hienosta orkkiksesta tai sama määrä porsliinikippoja eikä mene millään kaupaksi. 10 sarja menee oletettavasti heti.
 
Eihän kukaan nimettä kykene yksinkertaisimmastakaan CNC jyrsimestä päivässä pihalle sylkeytyvää kitaramäärää Suomessa myymään, vaikka tahti olisi keskimäärin "vain" 1 tai 2 kpl. päivässä. Unohtamatta toki pintakäsittelyyn ja hardwaren asentamiseen uppoavaa aikaa.
 
Sarjatyönä kitara/päivä (eli 20/kk) on laskennallisesti yhdeltä jannulta ihan mahdollisuuksien rajoissa, mutta siitä on sitten luovuus, sielu ja käsityönteon mielekkyys koko lailla kaukana. Eivätkä varmasti ole helposti myytäviä moiset "peruspalikkakitarat".
Millään hinnalla. Koska Aasialaiset moisia syytävät kuitenkin AINA halvemmalla.
 
PIM: Ai mää ja mun 15 kitaraani?-)
 
Vajaa 30 vuotta harrastaneena... ;)
 
PIM: Mutta ihan oikeasti, eikö ketään kitaroiden myynnistä elantonsa saavaa yhtään askarruta tämä kysymys, vai painaako kaikki vaan pää punasena uutta luuttua markkinoille?
 
Takuulla askarruttaa, päivin-öin, mutta usein varmasti jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä kuten mulla kävi, ja 19 kahdestakymmenestä varmaan tuossa vaiheessa toteaa harrastamisen olevan kivempaa ja kannattavampaa. Sekä henkisesti että taloudellisesti.
 
Taasen tässä hatunnosto, kiitos ja kumarrus niille jotka silti jaksavat.
 
Tietääkseni 90% käsintehdyistä kitaroista tehdään yhä vanhan kaavan mukaan: Ennakkotilaus ja ainakin osittainen ennakkomaksu. Kitaroita elääkseen tekevät voinevat valottaa prosenttia tarkemmin jos meni pahasti pieleen.
 
PIM: Torilla näyttäisi olevan 842 sähkökitaramyynti-ilmoitusta ja 90 ostoilmoitusta. Kyllä tuo luku minusta vähän jo viittaisi siihen, että ihmiset haluavat ennemminkin eroon kitaroista kuin niitä lisää jos kymmentä myynti-ilmoitusta kohden on yksi ostoilmoitus.
 
Kaikki kun uskovat että lama tästä vielä syvenee, haluavat "tarpeettomista" tavaroistaan eroon. Instrumentithan siinä ekoina lähtevät, kumminkin monella ainoita "helposti" rahaksi muutettavia.
 
PIM: Ei sillä että todellakaan haluaisin että kysyntä olisi laskussa, vaan ennemminkin vaan pelkään, että jos/kun haluan joskus omistani eroon se tulee tod. näk. olemaan työn ja tuskan takana.
 
Laatukepeille ja/tai vintagevärkeille on aina kysyntää, lama tai ei lama. Enkä nyt puhu DNA:n mainoskamppanjoista ;).
 
Ottaa tietty aikansa jos on jotakin erikoisempaa tarjolla.
 
T:Samuli

Ei taida Kricen unelma särkyä kovasta yrityksestä huolimatta. Realiteetti eli todellisuus ja ne pienet Kiinalaiset ovat vastassa, mutta mies ei myönnä olevansa väärässä. Asia on melko helppo ymmärtää ja siksi tuntuukin että hänellä on vain tarve provosoida tai sitten olla oikeassa ja saada se viimeinen sana asiassa.
 

 
-Sami

Krice: Suhtaudun Warmothiin hyvin innottomasti, ei oikein nappaa alkaa rakentelemaan kitaraa melkein kokonaan itse.
 
Siis osien kiinnitteleminen valmiiksi rakennettuun, maalattuun ja lakattuun kitaraan on siis mielestäsi "melkein kokonaan itse" rakentamista?

basisti1971:
 
Vajaa 30 vuotta harrastaneena... ;)

 
Juniori.
 
34 vuotta ekan Landolan ostosta..;)

Moi.
 
PIM: Juniori.
 
34 vuotta ekan Landolan ostosta..;)
 
:D, toki olen märkäkorva, mutta viittasin lähinnä tuohon aiempaan "harrastusvuodet = kitaroiden/bassojen lukumäärä" kommenttiini ;).
 
TI-paarman pureman saaneena jo toukkana, en tosin ostanut paria ensimmäistä kitaraani valmiina, vaan ostin osat ja tein itse. Edellisen tekeleen osat sitten aina uusiokäytettiin seuraavaan, parannettuun versioon. Ja vaikka sitten viimein Arian LP tulikin ostettua, polte rakenteluun säilyi.
 
Totuuden nimissä on kyllä tässä mainittava että parit ekat olivat lähestulkoon täysiä susia, kun ei ollut oikein mitään alan kirjallisuutta saatavilla. Mm. se ensimmäinen perusasia skaalasta, eritoten valmista otelautaa käytettäessä, oli totaalisen pimennossa ja varsin vekkulivireinen kitarahan siitä oli seurauksena. Ikää oli siis kypsät 13/14 vuotta tossa kohtaa :). Intoa oli moninverroin enemmän kuin ymmärrystä.
 
T:Samuli

PIM: Juniori.
 
34 vuotta ekan Landolan ostosta..;)
 
Täällä näköjään on siirrytty "ikäkortin" peluuseen.. =)
No, siit sen enempiä. Täytyy todeta ihan ensittäin, että en ihan oo selvillä tämän hetkisestä kotimaisten "kitaramaakareiden" tilanteesta, ainakaan kaikkien.. Joskus, kauan sitten, jotain yhteistyötä ja "yhteisprojekteja" joittenkin kanssa harrastin, lähinnä mulla oli tuo oma "ala" eli kitaraelektroniikan puoli.
Eräskin kaveri ja yhteistyökumppani tuolloin joutui lopettelemaan, kun yksinkertasesti ei ollut oikein taloudellisesti järkeä hommia jatkaa. "vieraat ei maksa ja kavereilta ei kehtaa pyytää!" oli yks sanonta tuohon aikaan.
Kysyntä/tarjonta ja sen valmiin kitaran hinnoittelu tuossa kontekstissa on varmaan tänä päivänäkin juur SE ongelma. Vaikka se tuote olis kuinka hyvä tahansa, ja kalliilla tehty parhaista puista, sekä varustettu parhailla saatavilla olevilla osilla, niin tavallaan "nimettömänä" siitä on kohtuullisen tuskallista saada ehkä edes "omiaan pois", puhumattakaan siitä, että se yrittäjä pääsis tilinpäätöksellisesti edes hyvään "vanhemman ammattimiehen" (kunnallisella puolella!) vuosiansiotasoon. Puhumattakaan siitä, että pystyis tuolla liikevoittomarginaalilla sitä omaa yritystänsä kehittämään. Pakkohan siinä on hankkia raaka-aineet, osat, uusia koneita ym. sekä vastata toimitilojen vuokrista, sähköistä ym. "ylläpitokuluista".
Ettei se sentään ihan niin yksoikoista ole kun täällä annetaan ymmärtää. Voihan olla, en nimittäin omista palantir-kiveä enkä ole hyvä ennustamaan, että tuo 7/8 "Strato" lyhyellä skaalalla olis juuri sellainen hittituote, josta lohkeais onnea ja vaurautta pitkälläkin aikajaksolla. Kuka tietää. Ainakin jo vuosia on kyseisellä kepillä ollut kovaa kysyntää, vaikkakaan se mahdollinen asiakaspohja äkkiseltään tuollasen kitaramallin osalta ei hirvittävän laajalta vaikuta, pelkään..