Elektroniikka ja soitinrakennus ›

kojones: Mielenkiintoisesti asetettu putki :D
Mikä se on tyypiltään?
 
taitaa olla ex putki.

poppamies: taitaa olla ex putki.
 
Yllättävää kyllä, vahvistin alkoi pelaamaan ihan vain putkien paikoilleenlaittamisella. Philips Miniwatt ECC83 ei ollut moksiskaan. Samoin tuo Pisan tornia ylinäyttelevä EL86. Kaveri väittää kivenkovaan että ei siellä kukaan ole sisällä käynyt, lakkasi vain toimimasta yllättäen. 8o|
 
Ihan oikeata huoltoa tarvitsi pohjahurina, joka asettui kiristämällä piirilevyn maadoitusrivat, vahvistamalla juotoksia ja renklaamalla päättäreitä kannoissaan. Bias oli kohdallaan.
 
60-luvulla tehtiin kestäviä vahvistimia.

Aki: ...60-luvulla tehtiin kestäviä vahvistimia.
 
Kuinkahan moni 2010-luvun vahvistin on edelleen käytössä 50 vuoden päästä...

uusiipe: Kuinkahan moni 2010-luvun vahvistin on edelleen käytössä 50 vuoden päästä...
 
Ei yksikään. Me ollaan silloin humanoideja ja kitaran soittaminen on telepaattinen tapahtuma.

Yritin vähän hakutoiminnolla muttei onnannut. Eli mistä erottaa ulkonäöllisesti Lin ja Log-potikan jos molemmat on muuten samanarvoisia? Eikös sillä ole väliä kuitenkin että menee log ja lin oikeaan "osoitteeseen" kun alkaa kolvailemaan.

kaljataiteilija: Yritin vähän hakutoiminnolla muttei onnannut. Eli mistä erottaa ulkonäöllisesti Lin ja Log-potikan jos molemmat on muuten samanarvoisia? Eikös sillä ole väliä kuitenkin että menee log ja lin oikeaan "osoitteeseen" kun alkaa kolvailemaan.
 
Ainakin uusissa potikoissa käsittääkseni aina A (niinku audio) on logaritminen, B lineaarinen.
 
Selviää myös yleismittarilla. Lineaarinen potikka näyttää keskiasennossa puolet potikan resistanssista (mitattuna keskimmäisen ja reunimmaisen juotoskorvakkeen väliltä), logaritminen n. 10% tai 90% riippuen kummasta päästä mitataan.

Moridin: Ainakin uusissa potikoissa käsittääkseni aina A (niinku audio) on logaritminen, B lineaarinen.
 
Selviää myös yleismittarilla. Lineaarinen potikka näyttää keskiasennossa puolet potikan resistanssista (mitattuna keskimmäisen ja reunimmaisen juotoskorvakkeen väliltä), logaritminen n. 10% tai 90% riippuen kummasta päästä mitataan.
 
Jeps kiits. Käsitinkö oikein että Log on gainille ja volumelle tarkoitettu...?

Moridin: logaritminen n. 10% tai 90% riippuen kummasta päästä mitataan.
 
Mikä myös tarkoittaa että logaritminen kannattaa laittaa oikein päin.

kaljataiteilija: Jeps kiits. Käsitinkö oikein että Log on gainille ja volumelle tarkoitettu...?
 
Juuri näin.
 
Klezberg: Mikä myös tarkoittaa että logaritminen kannattaa laittaa oikein päin.
 
No joo, mut potikat on jo ihan muistakin syistä käytännöllistä laittaa oikeinpäin. Erityisesti volapotikat. :)
 
Mut mulla olis vuorostani kysymys. Kaverilla on tollanen Laney Klipp 100, ja siinä on pääteputkien anodijännite yli 600 volttia. Nykyiset EL34:t ei taida tykätä siitä ihan hirveesti, ja vaihdoin juuri tuohonkin nuppiin mustaksi kärventyneen putkenkannan. Pudotanko nyt sit tota anodijännitettä vaan sopivalla vastuksella heti ekojen suotokonkkien jälkeen?
 
Vai onko tuo 600 volttia edes ongelma? Laitoin suojahilalle kilon vastukset alkuperäisten 470-ohmisten tilalle, mutta enpä tajunnut mitata jännitettä. EL34:n maksimijännite suojahilallehan on 500 volttia, kun anodijännitettä pitäis kestää jopa 800V.

Moridin:
Mut mulla olis vuorostani kysymys. Kaverilla on tollanen Laney Klipp 100, ja siinä on pääteputkien anodijännite yli 600 volttia. Nykyiset EL34:t ei taida tykätä siitä ihan hirveesti, ja vaihdoin juuri tuohonkin nuppiin mustaksi kärventyneen putkenkannan. Pudotanko nyt sit tota anodijännitettä vaan sopivalla vastuksella heti ekojen suotokonkkien jälkeen?
 
Vai onko tuo 600 volttia edes ongelma? Laitoin suojahilalle kilon vastukset alkuperäisten 470-ohmisten tilalle, mutta enpä tajunnut mitata jännitettä. EL34:n maksimijännite suojahilallehan on 500 volttia, kun anodijännitettä pitäis kestää jopa 800V.
 
Mulla on myös Klipp ja vaihdoin myös suojahilat isompiin - muistaakseni 1k5. Kummassakaan ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia sen koommin. Putkina Svetlanan C-leimattua. Parille Supergroupille sama operaatio suoritettu, eikä ongelmia ole tullut laisinkaan.
 
Noista potikoista vielä sen verran, että ymmärtääkseni jenkit merkkaavat ne päinvastoin, kuin eurooppalaiset. Varmin tapa on mittarilla tarkastaa.

Moridin: anodijännite yli 600 volttia. Nykyiset EL34:t ei taida tykätä siitä ihan hirveesti
 
Tämmöistä löytyi:
 
"I think the JJ KT77 is rated for 800v plate and screen; might be a good choice."
 
"The E34L and the JJ KT77 are the only EL34 type tubes that I have found that will stand up to the 700 plus plate volts"
 
Mulla oli noi KT77:t kerran, ja soundimaailma oli mun vahvistimessa kyllä ihan tuttua EL34:sta.

Aki: Tämmöistä löytyi:
 
"I think the JJ KT77 is rated for 800v plate and screen; might be a good choice."
 
"The E34L and the JJ KT77 are the only EL34 type tubes that I have found that will stand up to the 700 plus plate volts"
 
Mulla oli noi KT77:t kerran, ja soundimaailma oli mun vahvistimessa kyllä ihan tuttua EL34:sta.
 
Höh, siin on just uudet JJ:t sisällä. Ne tavalliset EL34:t. Pitää toivoo että kestää.
 
EDIT: Kyllähän toi JJ lupaa EL34:llekin 800V anodijännitteenkestoa, mut suojahilalle kylläkin vaan 450V. Pitää hakee nuppi kaverilta takas ja kattoo vielä mitä siel suojahilalla näkyy.

Aki: Yllättävää kyllä, vahvistin alkoi pelaamaan ihan vain putkien paikoilleenlaittamisella. Philips Miniwatt ECC83 ei ollut moksiskaan. Samoin tuo Pisan tornia ylinäyttelevä EL86. Kaveri väittää kivenkovaan että ei siellä kukaan ole sisällä käynyt, lakkasi vain toimimasta yllättäen. 8o|
 
Ihan oikeata huoltoa tarvitsi pohjahurina, joka asettui kiristämällä piirilevyn maadoitusrivat, vahvistamalla juotoksia ja renklaamalla päättäreitä kannoissaan. Bias oli kohdallaan.
 
60-luvulla tehtiin kestäviä vahvistimia.
 
Hmm.. ja ihanko toimii tuon vanhoissa putkitöllöissä käytetyn triodi-pentodin PCF80 kanssa ? ;-)

blaekie: Hmm.. ja ihanko toimii tuon vanhoissa putkitöllöissä käytetyn triodi-pentodin PCF80 kanssa ? ;-)
 
Se onkin vähän mysteeri, mun löytämä skema väittää ettei laitteessa ole kuin kaksi ECC83:sta ja kaksi EL86:sta, mutta siinä se PCF80 vain jököttää. Ja hyvin toimii.

Aki: Se onkin vähän mysteeri, mun löytämä skema väittää ettei laitteessa ole kuin kaksi ECC83:sta ja kaksi EL86:sta, mutta siinä se PCF80 vain jököttää. Ja hyvin toimii.
 
Tuleeko PCF:n hehkut samasta lähteestä kuin 6,3 volttisten?

Aki: Tämmöistä löytyi:
 
"I think the JJ KT77 is rated for 800v plate and screen; might be a good choice."
 
"The E34L and the JJ KT77 are the only EL34 type tubes that I have found that will stand up to the 700 plus plate volts"
 
Mulla oli noi KT77:t kerran, ja soundimaailma oli mun vahvistimessa kyllä ihan tuttua EL34:sta.
 
Mulla oli jcm800:ssa noi JJ E34L tuubit ja ne hajosi nopeasti. Uraltone ei myöskään niitä enää suosittele ja tuttu korjaaja oli samoilla linjoilla. Kaverilla oli mystisiä ongelmia wanhan Orangen kanssa (sulake paloi joskus) se kävi korjaajilla, mutta vikaa ei ilmennyt. JJ:t meni vaihtoon ja ongelma poistui. Ei enää mulle JJ:tä.
 
Tosin nyt kun muistelen, niin 100w Supergroupissa JJ:t löytyy, mutta tosiaan ne tavalliset muistaakseni.

Zeeboo: Tuleeko PCF:n hehkut samasta lähteestä kuin 6,3 volttisten?
 
Käsittääkseni tulee, sarjana, koska toisen pääteputken kontaktihäikkä katkaisee kaikilta putkilta hehkun.

Yhdellä kirpparilla on His Master's Voice torvigramofoni. Lapussa lukee, että olisi kunnossa, mutta äänirasiaa ei näy missään. Voiko se olla "piilossa" jossakin esim. kopan sisällä tms? Kirpparin myyjä veikkasi, että joku oli sen pöllinyt.

Hei,
 
nyt tulisi yksi kysymys josta on varmaan jo ennenkin puhuttu.
 
Minun soitin naksahtelee aina kun koskee kieliin (tai muihin metalliosiin). Maadoitukset on kunnossa, pistorasia maadoitettu ja mittarilla vielä mitattu kaikki juotokset.
 
Tämä ilmeisesti johtuu jostain sähkövirran muutoksista kun itse toimin maadoittimena.
 
Se merkille pantavaa on, että napsuminen katoaa kokonaan (tai ainakin lähes kokonaan) kun tone on nollissa.
 
Olisiko tähän joku selkeä keino jolla tätä naksahtamistä pienentäisi. (Muutakin kun irroittaa tallan maadoisut johto). Aika häiritsevä ääni kuitenkin kovalla volumella.

tässä näin rämblänny mielessä paljon erilaisia elektroniikka konfiguraatioita, yrittäny löytää semmosta mikä sopis omaan soittoon parhaiten. Ennen mulla oli yks vola, yks tone ja kolmeasentoinen mikkikytkin. MIkkien vaihdon yhteydessä kuitenkin laitoin muuten saman mutta kytkimen tilalla on blendi. En tähänkään ole aivan tyytyväinen kyllä. Nyt onkin mielessä tämmönen, että etumikki (jonka volumeen ei tarvitse biisien aikana koskea ensinkään) menisi normisti volan ja tonen kautta, mutta sitten tallamikki (jota tietyissä kohdissa en halua kuuluvan) menisi jonkun 2-asentoisen kytkimen, jolla sen saisi suljettua kokonaan, kautta. En nimittäin tuota pelkkää tallamikkiä käytä ikinä. Näin ollen saisi näppärästi vaimennettua tallan ja laitettua takasin päälle, ilman että tarvii räveltää blendiä just keskelle tai että mikkikytkimessä olisi vaaraa luiskahtaa pelkän tallan puolelle.
 
Vissiin vähän samanlaisella kytkiksellä kun olisi normi humpparin puolitus, jos vedän mikit sarjaan. Olen kuitenkin niin urvelo näissä elektroniikka asioissa, että avittakaas vähän. Kiitos.
 
Niin, ja kyseessä basso jossa singlecoil mikit.