Elektroniikka ja soitinrakennus ›

miksaa: Jossain vaiheessa se kaulakin pitää tehdä sen ensimmäisen kerran.
 
Toki asiaa voi ja usein kannattaa näinkin lähestyä. Lopputulos ei välttämättä ole haluttu, mutta kyllä sieltä soittokelpoinen kaula vielä putkahtaa, yritysten ja erheiden kautta.

Kaulahan se on missä yleensä ne kömmähdykset tulee mutta ei senkään tekeminen ole niin vaikeaa kuin voisi kuvitella. Kannattaa vaikka lukea jotain aiheeseen liittyvää kirjaallisuutta niin kuin itse tein ja tätä kautta päässä hommaan sisään.

JOKUKUKA ?: Kaulahan se on missä yleensä ne kömmähdykset tulee mutta ei senkään tekeminen ole niin vaikeaa kuin voisi kuvitella. Kannattaa vaikka lukea jotain aiheeseen liittyvää kirjaallisuutta niin kuin itse tein ja tätä kautta päässä hommaan sisään.
 
Niin, ja valmiin nauhoitetun otelaudan kannattaa laittaa eka rakennelmaan niin yli puolet murheista on takanapäin.

Juuri näin.

->Kaulan väkertäminen on mielestäni kitaranrakennuksen mukavinta hommaa. Siis siinä kun rungon tekeminen on yhtä hiomista, niin kaulan veisto on puutöitä parhaimmillaan. Stressaavin ja tarkin osuus on tietysti nauhojen merkkaus ja sahaus, jos ei ole jigiä ja melkein suosittelen hankkimaan valmiiksi sahatun, jos ei jigiä ole. Meinaan että harmittaa, jos sitten valmiissa kitarassa on nauhojen paikoissa jotain sanomista. Siinä vaiheessa motivaatio alkaa korjailemaan nauhojen paikkoja voi olla aika vähissä.