Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Mittasit siis pelkkien vastusten arvoja eri audiotaajuusalueilla. Tulokset ovat hyvin loogisia, eli vastusten impedanssi on vakio koko taajuusalueella niinkuin pitääkin . Tuo diskantin vaimeneminen resistiivistä keinokuormaa käytettäessa johtuu nimenomaan siitä, että kaiuttimen impedanssi ei ole vakio, vaan kasvaa taajuuden kasvaessa.
 
Näin ollen korkeammista taajuuksista suurempi osa muuttuu resistiivisessä keinokuormassa lämmöksi kuin matalammista.

No pitihän se sitten kaiuttimen kanssa mitata, tai kahdenkin eri kaiuttimen: Celestionin G12T-75 ja G12H-30. Harmillista kyllä, tämä testi todisti minun olleen väärässä edellisen lausuntoni osalta. Jätin taajuusvastekuvaan myös testin tulokset resistiivisellä kuormalla: https://dl.dropboxusercontent.com/u … easurements/Amplitude_response2.png
 
Tosiaankin kaiuttimen kanssa vaimennus vaihtelee taajuuden mukaan. Vaimennus on kaiuttimen kanssa myös pienempi kuin resistiivisellä kuormalla lähes koko taajuusalueella. 500Hz paikkeilla tulee notkahdus, jossa vaimennus saattaa olla jopa suurempi kuin resistiivisellä kuormalla. Yläpään vaimennus pienenee enemmän suurempaa vaimennusastetta käytettäessä.
 
Myös kaiuttimien välillä näyttäisi olevan hieman eroa. G12H:n kassa alapää vaimenee tehokkaammin, kun mennään .n 50Hz alapuolelle. Muuten vaimennusero kaiuttimien välillä pysyy alle desibelin.
 
Testissä käytettyjen kaiuttimien taajuusvasteet:
G12T-75: http://celestion.com/images/products/15/graph.gif
G12H-30: http://celestion.com/images/products/17/graph.gif

Saastari: en mitannut vastusarvoja. Mittasin oskilloskoopilla jännitettä keinokuorman sisääntulolta ja ulostulolta. Näistä oskilloskooppi laski RMS-arvon. Jännitteen RMS-arvojen avulla laskin vaimennuksen kaavalla:
20*log(Vout/Vin)
 
Kaiuttimen kanssahan tämä ei mene täysin, sillä sisään- ja ulostuloimpedanssit ovat kuitenkin vähän erisuuruiset taajuudesta riippuen. Tai sisääntuloimpedanssihan on varsin vakio bridged T -kykennässä, mutta ulostuloimpedanssi, eli kaiuttimen impedanssi tunnetusti elää taajuuden funktiona. Kaiuttimen virtaahan tuossa pitäisi mitata samalla, jotta saataisiin vaimennus laskettua oikeasti tehoina.
 
EDIT: Noniin, mittasin sitten kaiuttimien impedanssit testissä käytetyillä taajuuksilla, korjailen kuvaajat myöhemmin näiden perusteella:
https://dl.dropboxusercontent.com/u … /Speaker_impedance_vs_frequency.png

Noniin, nyt alkaisi olla suurinpiirtein tieteellisesti oikeita tuloksia. Eli nyt on kaiuttimen impedanssi eri taajuuksilla otettu huomioon mittauksissa. Eli siellähän tosiaan vaimenee, niinkuin pitäisikin teorian mukaan.
 
Eli tässä on todellinen taajuusvaste:
https://dl.dropboxusercontent.com/u … easurements/Amplitude_response3.png
 
EDIT: Laskuissa on oletettu, että keinokuorman sisääntuloimpedanssi on aina 8 ohmia. Tämäkin vaihtelee kyllä, mutta sen verran vähän, että se on käytännössä merkityksetön. Z on kaiuttimen impedanssi:
Pin = Vin^2/8ohm
Pout = Vout^2/Z
Vaimennos = 10*log(Pout/Pin)

Anteeksi ilmaisuni epätarkkuus edellisessä viestissäni.
 
Käsittääkseni ideaalinen keinokuorma olisi sellainen jonka impedanssikäyrä olisi samanlainen kuin käytettävällä kaiuttimella. Resistiivisten keinokuormien diskantin syömistä on eri kytkennöissä korvattu yksinkertaisilla suodinkytkennöillä.
 
Itse olen tehnyt yhden Bridged-T-tyyppisen kuorman ja pari Tube-Townin PoS 100-tyypistä kuormaa. Jälkimmäinen toimii mielestäni paremmin suurilla vaimennuksilla. Ohessa linkki (kytkentä on juurikin tuo "obsolete"
 
https://www.tube-town.net/cms/?DIY/Amp-Tools/PoS_%28engl%29

Käsittääkseni ideaalinen keinokuorma olisi sellainen jonka impedanssikäyrä olisi samanlainen kuin käytettävällä kaiuttimella. Resistiivisten keinokuormien diskantin syömistä on eri kytkennöissä korvattu yksinkertaisilla suodinkytkennöillä.
 
Näin juurikin. Tuossa viimeisimmässä kuvaajassa juurikin näkyy, että tuo bridged T ei ole ideaalinen keinokuorma. Itsekin toki lisäsin tuohon pari erikokoista kondensaattoria palauttamaan yläpäätä.
 
Kiitos vinkistä, voisin kokeilla rakennella vaikka tuollasien obsolten, ja tehdä vaikka sillä samat mittaukset. Sitten olisi muutakin kuin mutua aiheest, sitäkin nimittäin riittää keinokuormien osalta ;)

Oikeastaan pitäisi puhua kahdesta eri kytkennästä. Toinen on pelkkä keinokuorma ja toinen kaiutinsimulaattori. Edellisellä kuorma voi olla resistiivinen mutta jälkimmäisellä vain jos simuloitavassa kaiutinelementissäkin kuorma on resistiivinen. Jollain transistorivahvistimella esim. jolla on lähtöimpedanssi pieni ei kaiuttimen impedanssi juuri vaikuta toistoon muuten kuin että mitä pienempi impedanssi niin sitä suurempi teho. Putkivahvistimessa taas lähtöimpedanssi on tavallaan liian suuri kaiutinelementille, jolloin toisto alkaa vaimentua kun kuormitusimpedanssi laskee. Eli siis resistiivisellä kuormalla oikeasti mikään taajuus ei vaimene, mutta oikealla elementillä impedanssin kasvaminen nostaa lähtöjännitettä. Sen vuoksi putkivahvistimen taajuusvaste lähentelee kaiuttimen impedanssikäyrää. Toki siihen sitten ynnäytyy elementin taajuusvaste akustisesti. Molemmat pitäisi ottaa huomioon jos haluaa samanlaisen saundin.