Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Lisää taulukkotietoa. Kun tein omia kajareita keräsin netistä kaikista mahdollisista löytämistäni kaapeista mittoja ja tietoja joita käytin sitten referenssinä omissa suunnitelmissani. Tässä joitakin löytämistäni tilavuuksista:
 
Carvin 212E - 76,4 litraa (pienin)
Genz Benz Flex - 144,6 litraa
Rivera CS212 - 167,3 litraa (suurin)
Marshall 1936 - 139,5 litraa
Mesa Rectifier - 123,2 litraa
Orange - 154,4 litraa
Engl - 162 litraa
 
Keskimäärin 2x12 kaapeissa on ollut noin 120 litraa tilavuutta
 
Ja nää tilavuudet on netistä annetuista mitoista laskettu, eli ulkomitoista laskettu. Jälleen taas ihan suuntaa ja osviittaa antavaa tietoa eikä soivan kireetä faktaa.
 
Omista kajareistani en wanhoja suunnittelutaulukoita löytäny (nooo!!) mutta sisämitat on palttiarallaa 81x 50x 31 centtimetriä jolloin tilavuus olisi noin 126 litraa. Ulkomittoja on kyllä senttitolkulla enemmän...
 
E:
mutu että nyt näissä mun taulukoissa on jotain feilua. no nuo merkkilootien mitathan on ulkomittoja että eiköhän siellä sisällä ole huomattavasti vähemmän tilaa. joka tapauksessa omat kaappini on huomattavan kokoiset ollakseen 2x12

http://www.webervst.com/spkrcalc/p_p.htm
 
Tuolta löytyy myös Celestionin ämyreiden t-s parametreja. Pitää kuitenkin muistaa, että nuo parametrit ovat mitattu vain yhdestä kaiuttimesta. Eli mittauksen luotettavuus voi olla puutteellinen, tai sitten mitattu ämyri voi olla parametreiltään poikkeava. En osaa sanoa noiden elementtien tasalaatuisuudesta, mutta jotain osviittaa joko mittaustuloksien luotettavuudesta tai elementtien tasalaatuisuudesta antaa se, että Weberin sivuilla esim. G12M:lle on mitattu seuraavat arvot: fs 76, qts 0,76, vas 56 l. Toisaalla netissä joku on mitannut samalle mallille arvot: fs 92, qts 1,09, vas 37,66.
 
Näkisin, että moiset heitot mittaustuloksissa antavat muutaman eri toimintavaihtoehdon. Työläimpiä lienee se, että mittaa itse käyttämänsä elementin. Näin varsinkin, mikäli valmistaja ei anna t-s parametreja, mutta ei mittaamisesta ole haittaa, vaikka valmistajan parametrit olisivatkin tiedossa. Tällöin saa, sikäli kun on tarkka hommassa, varmasti sellaiset tulokset, jotka antavat suunnitteluun parhaan lähtökohdan. Ongelma tässä vaihtoehdossa on ehdottomasti se, että elementti voi mittausten myötä paljastua refleksikaappiin varsin huonosti sopivaksi, joten tämä toimintamalli on varteenotettava oikeastaan vain, jos sattuu löytymään ylimääräisiä elementtejä, joita haluaa kokeilla refleksikaapissa.
 
Toinen vaihtoehto on ostaa elementti, josta valmistaja antaa ts-parametrit ja suunnitella kaappi niiden perusteella.
 
Kolmas vaihtoehto on rakentaa tarpeeksi suuri kaappi ja säätää kaapin koko ja viritys kohdilleen korvatuntumalla - käytännössä kaappia täyttäen ja refleksiputken kokoa adjusteeraten. Sopii teoriasta piittaamattomille diy-miehille. Ja samaa metodia käyttävät parin tonnin hintaisten design -kaiuttimien rakentajatkin. Mm. seuraavan linkin kaiuttimen suunnittelussa on käytetty mainittua empiiristä suunnittelumetodia http://www.klangform-akustik.de/replikon.htm
 
Neljäs vaihtoehto, helpoin, on rakentaa 120 litrainen kaappi ja virittää se 60 hertsiin. Tuskin menee pahasti puihin.

DIT: vastattu jo...

Se asia mitä itse ihmettelen kitarakaapeissa on tuo perinteisten 12" (tai jopa 15") elementtien käyttö. Luulisi jo löytyvät parempia 6.5" - 8" elementtejä joista saisi paljon kompaktimpia kaappeja toistoalueesta tinkimättä (kunhan virittäisi elementin & kotelon sopivasti, tarpeen vaatiessa voisi käyttää jopa passiivisuotimia). Pieni kaappi 8" elementillä (alhainen Vas ja Qts) suljettuna ja jonkun mikkitelineen tms. päässä olisi aika kätevä.

Liki 120 euroa meni jo puihinkin... Huhhuh. Sais palkka tulla niin vois pistää kahvat ja elementit ja muut sälät tilaukseen...
 
http://www.uraltone.com/kauppa/product_info.php?products_id=1881
Ajattelin tollaset kahvat laittaa siihen, osaako kukaan sanoa tuon vaatiman kolon sädettä? 3,35 tuumaa näyttäisi olevan, jos en ihan väärin näe tosta hyvin epäselvästä kuvasta?
 
EDIT: Liimapuristimia ostamaan ->

Liki 120 euroa meni jo puihinkin... Huhhuh.
 
Jos saan kysyä, niin miten sait puihin kulumaan noin paljon?

Jos saan kysyä, niin miten sait puihin kulumaan noin paljon?
 
Puukeskuksesta oli noi levyt valmiiksi sahattuna reilu 100 euroa, sitten meni vielä rimoihin kympin verran. Ei huvittanut enää lähteä muualle etsimään halvempaa levyä, kun olin jo sinne ajanut. Äkkiä menee se voitettu rahamäärä bensaan.

Voin sanoa, että aika törkeää riistoa. :D
 
Puut olisi pitänyt maksaa n. 30-50€, sahattuna. Eri paikoissa näköjään eri hinnat...

Voin sanoa, että aika törkeää riistoa. :D
 
Puut olisi pitänyt maksaa n. 30-50€, sahattuna. Eri paikoissa näköjään eri hinnat...
 
Olis varmaan saanut halvemmalla kun olis vaivautunut vähän kauemmas lähtemään, mutta samapa tuo.
 
Niin osaako kukaan tuon kahvan mittoja sanoa? Tai siis saako joku tosta kuvasta selvää :)
 
Ja mistä ostan refleksiputket? Ja vedetäänkö ne vaan rautasahalla oikean mittaisiksi?

Ja mistä ostan refleksiputket?
 
Hifitsydeemejä myyvistä liikkeistä, Ljudialta, rautakaupasta tms. Biltemassakin on jotain.
 
Ja vedetäänkö ne vaan rautasahalla oikean mittaisiksi?
 
Vaikka. Riippuu materiaalista, mutta tuo tepsii useimpiin (pahvi ja muovi yleisimmät).

Se asia mitä itse ihmettelen kitarakaapeissa on tuo perinteisten 12" (tai jopa 15") elementtien käyttö. Luulisi jo löytyvät parempia 6.5" - 8" elementtejä joista saisi paljon kompaktimpia kaappeja toistoalueesta tinkimättä.
 
Jos löytyisi, niin varmaan moisia olisi rakennettukin. Kyllä noissa 12" elementeissä on "se" soundi ainakin mun mielestä mutta kompaktimpaa olisi kyllä kepeämpi roudailla sitten kun paljon pitää liikkua. Noi mun mörssärit nyt aika pitkälti jököttää himassa niin eipä tuon väliä.

Elementeiksi tuleekin 2kpl EVM12L. Mun pitää se toinen vielä metsästää jostain halvalla vaan =)
 
Iski silmään torilla tuo, ja siitä se ajatus sitten lähti. Eipähän tuu kartiosäröä.

Pieni kaappi 8" elementillä (alhainen Vas ja Qts) suljettuna ja jonkun mikkitelineen tms. päässä olisi aika kätevä.
 
Eikös Gallien-Krueger aikoinaan tehnyt mikkitelineen päähän kiinnitettäviä varsin tehokkaita kitaracomboja? Metallinen kotelo ja hyvin pienet, ehkä 2x5" elementit?

Mutta miten niistä pienistä oikeasti saataisiin paljon ilmanpainetta JA bassotoistoakin? Kai sellaisia ihan oikeasti ois rakennettu jo jos se onnistuisi noin vain...

Mutta miten niistä pienistä oikeasti saataisiin paljon ilmanpainetta JA bassotoistoakin? Kai sellaisia ihan oikeasti ois rakennettu jo jos se onnistuisi noin vain...
 
Juu eihän niistä hillitöntä hittiä tainnut tulla. Yksi kaveri oli semmoista kokeillut ja yllättävän hyväsoundiseksi havainnut. Mutta eihän pienet kartiot millään liikuta ilmaa yhtä leuhakkaasti kuin isommat.
 
http://www.elderly.com/vintage/items/130U-7575.htm
 
Tuommoinen vehje siis.

Mutta miten niistä pienistä oikeasti saataisiin paljon ilmanpainetta JA bassotoistoakin?
 
Iskunpituudella.
 
Tää, että kitarakaiuttimet ovat pinta-alaltaan suuria toistettavaan alueeseen nähden, jos siis hifikaiuttimiin vertaa, saattaa olla ihan vaan perinteistä johtuva juttu. Siis että ennen ei ollut pitkäiskuisia elementtejä ja ja jos haluttiin melua ja alapäätä, niin kartion tartti olla pinta-alaltaan suuri. En tiedä.
 
Kyllä meikäläisellä on ihan hyviä kokemuksia hifikaiuttimien käytöstä kitaran kanssa. Ongelma vaan tuppaa oleen siinä, että diskanttielementit kestää pirun huonosti säröä ja siksi esim. kotikäytössä on paha käyttää kitaran toistoon samoja pönttöjä kuin musiikin kuunteluun. Pitää kyhätä väliin joku alipäästösuodin tai vastaava.
 
Oon kanssa ajatellut rakentaa jonkinlaiset laajakaistapöntöt, kun niiden elementit ovat kuulemma särön sun muun suhteen melko kestäviä. Vois toimia musiikin kuuntelun lisäksi ihan hyvin myös tollasen 5 w se-vahvarin kanssa. Siks toisekseen niissä olis "keinokuormaominaisuus" valmiina, kun herkkyys on 10 db pienempi ku 12 tuumasissa kitaraämyreissä.
 
Onhan noissa kitaraämyreissä tietysti oma saundinsa...

Ongelma vaan tuppaa oleen siinä, että diskanttielementit kestää pirun huonosti säröä
 
Toinen on se että kitaraelementtien toistoalue päättyy sinne 5kHz paikkeille joten diskanttielementillä ei edes tee mitään. Moisen kautta kun toistaa särökitaraa niin se kuulostaa ainakin mun mielestä aivan järkkykamalalta yök. Akkari tarvii kokoaleen, sähkökitara ei.
 
ja siksi esim. kotikäytössä on paha käyttää kitaran toistoon samoja pönttöjä kuin musiikin kuunteluun. Pitää kyhätä väliin joku alipäästösuodin tai vastaava.
Mielestäni siis juuri soundin, ei diskanttielementtien kestävyyden vuoksi.
 
Vois toimia musiikin kuuntelun lisäksi ihan hyvin myös tollasen 5 w se-vahvarin
Miksi saman kajarin pitäisi pystyä edes molempiin?
 
kun herkkyys on 10 db pienempi ku 12 tuumasissa kitaraämyreissä.
niin, no, kotisoittoon jees. treeniksellähän sitä herkkyyttä kyllä tarvitaan. alunperinhän oli kyse siitä saataisko kitarameininkiä pienemmästä kajarista ja siihen tarvitaan myös niitä ilmanpaineita.
 
Onhan noissa kitaraämyreissä tietysti oma saundinsa...
tottakai. mutta silti, teknisesti, kyllähän nyt sellanen 100w kestävä ja 70-5000Hz toistava elementti luulisi olevan mahdollinen. onhan noita pieniä subbareitakin kotiteattereissa. voishan sitä maybe yrittää jostain subielementistä rakentaa kitarakajaria? toistoalueethan lienee samassa haarukassa?
 
siis jos tavoitteena on pieni loota josta iso mökä kitarasoundeille..
tää keskustelu sais olla oman otsikkonsa alla kyllä jo kun ei enää puhuta 2x12 -skåbesta. avaanpa uuden keskustelun kun on niin mielenkiintoinen aihe ;)

alunperinhän oli kyse siitä saataisko kitarameininkiä pienemmästä kajarista ja siihen tarvitaan myös niitä ilmanpaineita.
 
Mittailetko sä useinkin kitarasoundiasi ilmapuntarilla, kun noista ilmanpaineista niin kovasti höpiset? Soundaako matala- vai korkeapaine paremmalta?
 
Sori, takki... :)

no eihän ne lahkeet desibeleillä lepata... ;)

http://img517.imageshack.us/img517/9953/kaappi3qt9.jpg
 
Tollanen siitä nyt sitten tulee.