Elektroniikka ja soitinrakennus ›

No niin, olen vaihtanut kaikki signaalitien sekä bias-vastusten rinnnalla olevat konkat. Muuten toimii hyvin, eli tehoa riittää ja soundikin on naseva, mutta aikamoista kohinaa tuo pitää. Käsittääkseni mitään kohinaa ei pitäisi kuulua jos volumet on nollilla. Kohina poistuu tyystin kun ottaa kakkos-etuasteputken pois jolloin luonnollisesti kitaran äänikin katoaa. Taas jos joku keksisi, mikä tuon kohinan aiheuttaja voisi olla...
 
Itse vaihtaisin vielä virtalähteen konkat. Tuskin kohinaan juuri auttaa mutta mahdollisiin hurinoihin kyllä.
 
Täysin kohinatonta vahvistinta tuskin on olemassakaan. Varsinkin "non-master-volume" tyylisissä kitaravahvareissa kohinaa on kuultavissa aina jonkin verran. Helpotusta asiaan voi hakea käyttämällä metallikalvovastuksia, suojattuja signaalijohtimia ja hipohipohifi putkia joissa an tunnetusti pienet kohinat. Ymmärtääkseni myös vanhetessaan putket alkavat kohista enemmän.

Itse vaihtaisin vielä virtalähteen konkat. Tuskin kohinaan juuri auttaa mutta mahdollisiin hurinoihin kyllä.
 
Täysin kohinatonta vahvistinta tuskin on olemassakaan. Varsinkin "non-master-volume" tyylisissä kitaravahvareissa kohinaa on kuultavissa aina jonkin verran. Helpotusta asiaan voi hakea käyttämällä metallikalvovastuksia, suojattuja signaalijohtimia ja hipohipohifi putkia joissa an tunnetusti pienet kohinat. Ymmärtääkseni myös vanhetessaan putket alkavat kohista enemmän.
 
Ainakin olisi elkopuoli sitten kunnossa,vahvistusketjua kun silmäilee tässä kyseisessä vahvarissa,tulee mieleen että vahvistus on aika rankka loppujen lopuksi,eli jos varsinaista vikaa ei löydy,se voi olla ominaisuus,,kytkennässä on yllättävän paljon vastuksia jos vertaa joihinkin esim saksalaisiin vastaaviin,
ja vastukset varsinkin hilapiirissä lisää aina jonkunverran termistä kohinaa,joka tietysti vahvistuu joka asteessa.

Eikös toi vahvistin ole alunperin tarkoitettu kuulutusvahvistimeksi, johon voi liittää radiovirittimen, nauhurin, levysoittimen ja kun mikki on päällä muut ohjelmalähteet vaimenee? Pystyiskö kitaran kytkemään kokeeksi tohon M:llä merkittyyn liittimeen (Kitaran volume pienelle!).

Eikös toi vahvistin ole alunperin tarkoitettu kuulutusvahvistimeksi, johon voi liittää radiovirittimen, nauhurin, levysoittimen ja kun mikki on päällä muut ohjelmalähteet vaimenee? Pystyiskö kitaran kytkemään kokeeksi tohon M:llä merkittyyn liittimeen (Kitaran volume pienelle!).
 
Itse asiassa tämä on varmaan tarkoitettu pieniin saleihin yleisvahvariksi,esim koulujen juhlasaleihin yms..
 
Jos katsot kytkentää, ,"M" eli Magnetofooni" liitäntä,menee 2:s putken 2:s osioon,jos haluat lisää vahvistus,tuuppaa kitara levysoitin sisäänmenoon,symboli liittimelle on "Q" toisinpäin.Jos haluat säädettävän sisäämenon,on "OI" III hyvä valinta.. :) Noista Mikki "I" ja "II" voi löytyä jo jopa säröä tai sitten vaimennusta
riippuen sovitus impedansseista..
 
Edit: Mikki III ja levariliitos on samaa piiriä,levarilla on sovitusvastus välissä kun taas mikkiliittimestä menee potikasta tehdylle säädettävälle jännitejakokytkennälle ja sieltä vastuksen kautta triodin hilalle.

Itse asiassa tämä on varmaan tarkoitettu pieniin saleihin yleisvahvariksi,esim koulujen juhlasaleihin yms..
 
Jos katsot kytkentää, ,"M" eli Magnetofooni" liitäntä,menee 2:s putken 2:s osioon,jos haluat lisää vahvistus,tuuppaa kitara levysoitin sisäänmenoon,symboli liittimelle on "Q" toisinpäin.Jos haluat säädettävän sisäämenon,on "OI" III hyvä valinta.. :) Noista Mikki "I" ja "II" voi löytyä jo jopa säröä tai sitten vaimennusta
riippuen sovitus impedansseista..
 
Edit: Mikki III ja levariliitos on samaa piiriä,levarilla on sovitusvastus välissä kun taas mikkiliittimestä menee potikasta tehdylle säädettävälle jännitejakokytkennälle ja sieltä vastuksen kautta triodin hilalle.
 
Jep, bingonumeroita tämän kautta on huudettu joskus 70-luvulla. Kun laittaa mikkiliittimestä (I tai II) sisään, niin volumea ei tarvi paljon raottaa, III-liittimestä lähtee luonnollisesti pienempi mökä. M-liittimestä en ole vielä kokeillut.
Nuo toisen ECC 808 anodi- ja katodivastukset eivät näytä olevan skeman mukaiset vaan toinen anodivastus on 100k ja toinen 300k ja katodivastukset ovat 2k2. Olen koittanut viritellä noita, mutta komponenttivarastoni on hieman vajavainen. Noita ECC 808 putkia minulla 3 kpl ja niitä ristiin vaihtelemalla hieman kohinat muuttuvat. Luulen, että uudet putket ja vastukset voisivat auttaa tässä asiassa. Tosin noiden putkien saatavuus hieman epäilyttää...

Kyllä noita putkia saa. Lähempänä taitaa olla Kimmo Salminen jolla näyttäis olevan myynnissä ECC85 20€ ja ECC808 38€. ECC808 taitaa olla harvinaisempi, koska hinnat on aika hurjia myös ulkomaiden putkikauppiailla. ECC808 tilalla pystyis käyttämään ECC83:sta , mutta pinnijärjestys on erilainen ja vaatii näinollen muutostöitä.

Jep, bingonumeroita tämän kautta on huudettu joskus 70-luvulla. Kun laittaa mikkiliittimestä (I tai II) sisään, niin volumea ei tarvi paljon raottaa, III-liittimestä lähtee luonnollisesti pienempi mökä. M-liittimestä en ole vielä kokeillut.
Nuo toisen ECC 808 anodi- ja katodivastukset eivät näytä olevan skeman mukaiset vaan toinen anodivastus on 100k ja toinen 300k ja katodivastukset ovat 2k2. Olen koittanut viritellä noita, mutta komponenttivarastoni on hieman vajavainen. Noita ECC 808 putkia minulla 3 kpl ja niitä ristiin vaihtelemalla hieman kohinat muuttuvat. Luulen, että uudet putket ja vastukset voisivat auttaa tässä asiassa. Tosin noiden putkien saatavuus hieman epäilyttää...
 
Köykkä lienee miettinyt kohinaa ja mikrofonisuutta kun on tuollaisen röörin valinnut.
 
http://frank.pocnet.net/sheets/124/e/ECC808.pdf
 
datalehti ECC808:iin

Ajattelin hieman pienentää tuon ECC808:n vahvistusta. Meneekö se ihan vain katodivastusta muuttamalla vai pitääkö sen olla tietyssä suhteessa anodivastukseen. Tai jos vielä muuta tulee mieleen tuosta säätämisestä, niin kaikki vinkit ovat tervetulleita.

Ajattelin hieman pienentää tuon ECC808:n vahvistusta. Meneekö se ihan vain katodivastusta muuttamalla vai pitääkö sen olla tietyssä suhteessa anodivastukseen. Tai jos vielä muuta tulee mieleen tuosta säätämisestä, niin kaikki vinkit ovat tervetulleita.
 
Jos on aikaa myöten vahvaria rukattu,sen vois palauttaa alkuperäiseen kuosiinsa.
 
Vahvistusta voi rukata siten,että mittaa ensin paljonko hilajännite on ilman signaalia,pitäisi löytyä jännitettä,negatiivista,ideana tällä on ettei putki johda lepotilassa,ja sittenkun signaalia joka taas on positiivis merkkistä,kumotaan negatiivista etujännitettä,ja putki alkaa heräilemään näiden vaihteluiden takia,ja aikaan saa anodivirrassa muutoksia..jne..jne.. eli tämä lyhyenä oppimääränä
periaatteesta miten putki futaa.. datalehdistä näkee ns.putkivakiot,eli käyrät miten
hilalla tapahtuvat muutokset vaikuttaa anodivirtaan,toiminnan pitää tapahtua käyrien lineaarisella osalla.
 
Mutta,ne muutetut vastukset vaikkapa palauttaa alkuperäisen arvoisiksi ja katsoo
mitä se aikaan saa..

Jos on aikaa myöten vahvaria rukattu,sen vois palauttaa alkuperäiseen kuosiinsa.
 
Vahvistusta voi rukata siten,että mittaa ensin paljonko hilajännite on ilman signaalia,pitäisi löytyä jännitettä,negatiivista,ideana tällä on ettei putki johda lepotilassa,ja sittenkun signaalia joka taas on positiivis merkkistä,kumotaan negatiivista etujännitettä,ja putki alkaa heräilemään näiden vaihteluiden takia,ja aikaan saa anodivirrassa muutoksia..jne..jne.. eli tämä lyhyenä oppimääränä
periaatteesta miten putki futaa.. datalehdistä näkee ns.putkivakiot,eli käyrät miten
hilalla tapahtuvat muutokset vaikuttaa anodivirtaan,toiminnan pitää tapahtua käyrien lineaarisella osalla.
 
Mutta,ne muutetut vastukset vaikkapa palauttaa alkuperäisen arvoisiksi ja katsoo
mitä se aikaan saa..
 
No nyt suhinat lähti kun suurensin katodivastuksia kunnes hilajännite saavutti n. -1,9V. En tiedä onko se kaikkien oppien mukaan mutta 'Voima' toimii mielestäni ihan hyvin...:)

Aika pienillä virroilla ja käyrien alareunoilla liikutaan. Kannattaisko kokeilla pienentää vastusarvoa ja hakea taso jolla kohina/suhina pysyy aisoissa, lähellä kuitenkin alkuperäistä arvoa.

No nyt suhinat lähti kun suurensin katodivastuksia kunnes hilajännite saavutti n. -1,9V. En tiedä onko se kaikkien oppien mukaan mutta 'Voima' toimii mielestäni ihan hyvin...:)
 
Sikäli kun katodivastuksia ei ole ohitettu konkilla niin vahvistus pieneni ja sitämyöten myös kohinat...

Sikäli kun katodivastuksia ei ole ohitettu konkilla niin vahvistus pieneni ja sitämyöten myös kohinat...
 
Samaa laskeskelin myös,eli siinä lienee perusongelmana ollut kohinoiden osalta
liian suuri vahvistus,,tätä po. vahvaria on saattanut joku ruuvata vuosien mittaan oikein urakalla,ja tuo -1,9V tuntuu vieläkin jotenkin oudon pieneltä etujännitteeltä
hilalla..

Samaa laskeskelin myös,eli siinä lienee perusongelmana ollut kohinoiden osalta
liian suuri vahvistus,,tätä po. vahvaria on saattanut joku ruuvata vuosien mittaan oikein urakalla,ja tuo -1,9V tuntuu vieläkin jotenkin oudon pieneltä etujännitteeltä
hilalla..
 
Kun noita putken käyriä katselee, niin mille käyrällä tuo kannattais suurinpiirtein tähdätä. Nyttemmin olen vastuksia kokeilemalla laittananut ne niin lähelle alkuperäisen kytkentäkaavion mukaisiksi, että suhina/kohina on vielä siedettävää... Kokeilemalla olen ollut huomaavinani, että kun vahvistusta pienentää, niin dynamiikka häviää. Onkohan tuo todellista vai kuvittelua...:/

Kun noita putken käyriä katselee, niin mille käyrällä tuo kannattais suurinpiirtein tähdätä. Nyttemmin olen vastuksia kokeilemalla laittananut ne niin lähelle alkuperäisen kytkentäkaavion mukaisiksi, että suhina/kohina on vielä siedettävää... Kokeilemalla olen ollut huomaavinani, että kun vahvistusta pienentää, niin dynamiikka häviää. Onkohan tuo todellista vai kuvittelua...:/
 
Niinhän siinä käy,dynamiikka ja vahvistus käsikädessä.
 
Se putkikäyrästö,,en nyt tiedä kannattaako orjallisesti seurata,se on viitteellinen
ja laitan tähän mitä ne tarkoittaa suureiden osalta:
 
Ia=anodivirta
alareunassa :0--->350 on anodijännite,käyrästö esittää eri jänniteillä ja hilajännitteillä (Ug) mitatut kippurat eli jos mittaat Voiman anodijännitteet putkikohtaisesti (ECC808) ja hilajännitteet,voi käppyrän avulla katsoa ns.jyrrkkyyskäyriä,eli miten vahvistus muuttuu eri variaatioilla.

Itselläni oli juuri voima projekti (puss-pull 15w) -1961? Ostin itse joskus kolkyt vuotta sitten vähän käytettynä. Kone on ollut siitä asti käyttämättömänä kaverin aitassa. Virran kun laitto päälle, niin rupes + puolen eka tehovastus kuumiaan ihan sikana. Vaihdoin sen ison mötikän eli 50/50/50 konkan tilalle kolme kappaletta 68/385. Sen jälkeen rupes kuumiaan - puolen vastaava vastus joten ne elkot joitten päät menee käämin päihin. Meni vaihtoon. Kun otti miinus puolelta irti ja mittas, niin vuosi kymmeniä voltteja. Tässä vaiheessa putket oli tietenkin pois. Tasasuuntaimen vaihdoin (vanhasta Philips stereosta, juppimallinen). Konkat 3750v!! 20000 nf tilalle 1.5k jotain vanhasta telkusta, ei vuotoja. Tuurilla. Sitten rupesin menemään kohti ecc 85 putkia, niin kaikki konkat vuosi vähän, kun otti miinuspään irti, niin oire ilmeni ei muuten. Minulla on Biltema-mittari jolla nämä mittasin, ehkä halvin(?). Kaikki konkat vuosi vähän, ihan kaikki. Isot eniten. Tökättiin kitara kiinni siinä vaiheessa, kun olin vaihtanut ne isot elkot. Signaali tuli läpi!! Juuri ja juuri. Kannusti kyllä jatkamaan. Ei taidolla. Paras A-ryhmä. Tässä köykkäläisessä on tietenkin eri kytkentä. Mutta perusjuttu on sama. Konkat vuotaa ja el 84 -putkien hiloille tulee jännite suhteessa katodiin. Vaihdoin kaikki konkat. Pistettiin kitara kiinni, kuulosti todella mahtavalta. Todella upea soundi. Täyteläinen, nopea, kermaa, vox:ia, hieman Henrix. Sustain on hyvä. Ei kuitenkaan kaikua, kun ei löydy potikkaa. Vaihda kaikki konkat tuurilla, ei tiedolla, ei taidolla. Ole kuitenkin varovainen, lyö lujaa kynsille. Tiesitkö muuten tämän, juppipellet ei tajua ettei ne tajua, nimittäin signaalitiellä puolijohde=puolisoundi.