Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Se vaan tässä on, että tonepotikalla mikään noista arvoista ei muutu. Tuon kaavan R ei ole potikan R - jos näin olisi, kävisi niin että kun tone lähestyy nollaa, lähestyisi tuon kaavan f ääretöntä.
 
Tähän tulikin jo hyviä vastauksia, mutta laitetaan vielä yksi. Tuohan on totta, että rajataajuudeta tulee ääretön (vaikka ei oikeasti äärettömäksi tulekaan, aina siellä on hitunen piirissä R:ää, vaikka signaallähteen lähtöimpedanssi oletettaisiin nollaksi...). Mutta niinkuin Gasser osuvasti ilmaisi: So? Tämähän meinaa sitä, että rajataajuus on niin hiivatin korkealla, ettei sillä ole just vaikutusta signaalin harmonisiinkaan. Elikkä signaali menee muuttumattomana läpi.
 
Kyllä se passiivinen tone siihen rajataajuuden muuttumiseen perustuu. Ei se RC-alipäästöä kummempi ole. Tän voi helposti labrata vaikka PSpicellä tms.

Aktiivisella suotimella rajataajuuden lähestyessä ääretöntä lopullisen rajataajuuden määrittää käytetty operaatiovahvistin. Jos tuo suodin aktiivisena toteutetaan, sen ulostuloimpedanssi on likimain nolla, koska kyseessä on operaatiovahvistimen Ro. Mutta tosiaan, mitä vikaa siinä on, että rajataajuus olisi ääretön? Tämän ongelman voi muutenkin korjata sarjavastuksella. Ja miksei potikka toimisi tuossa R:n paikalla?
 
E: Ja kun kyseessä on aktiivimikit, eikös ulostuloimpedanssi niilläkin ole alhainen juurikin bufferoinnin takia?

EDIT: Nyt selvisi mikä tuossa sinun käyrässä mättää. Se kuvaa jännitteen reaalikomponenttia eikä voimakkuutta...
...
Valitse sieltä graph table -tabista AC mag jos signaalin voimakkuus kiinnostaa.
 
Suurkiitos! Jotain tällaista arvelinkin kun en oikein osannut luottaa itseeni niitä asetuksia valitessani.
 
Aktiivimikit voidaan todella tulkita vain signaalilähteeksi. Koska ulostulo on ns. puskuroitu, ei tonen tai volumen käyttö muuta tai vaikuta mitenkään mikkien toimintaan tai taajuusvasteeseen.
 
EMG:n aktiivimikeillä koin treble-bleedin tarpeelliseksi, vaikkei sanomasi perusteella pitäisi. Johtuiko se sitten pelkästään vahvistimen luonteenmuutoksesta soittimen impedanssin kasvaessa?

EMG:n aktiivimikeillä koin treble-bleedin tarpeelliseksi, vaikkei sanomasi perusteella pitäisi. Johtuiko se sitten pelkästään vahvistimen luonteenmuutoksesta soittimen impedanssin kasvaessa?
 
Kyllähän kaikki mikkien perään kytketyt suotimet yms. vaikuttavat ihan normaalisti vahvistimelle saapuvaan signaaliin. Mutta mikkien jälkeen kytketyt suotimet eivät vaikuta itse mikkien toimintaan, toisin kuin passiivimikeillä, koska niiden ulostulo on puskuroitu ja täten kyseessä ovat kaksi toisistaan täysin riippumatonta astetta.

Tähän tulikin jo hyviä vastauksia, mutta laitetaan vielä yksi. Tuohan on totta, että rajataajuudeta tulee ääretön (vaikka ei oikeasti äärettömäksi tulekaan, aina siellä on hitunen piirissä R:ää, vaikka signaallähteen lähtöimpedanssi oletettaisiin nollaksi...). Mutta niinkuin Gasser osuvasti ilmaisi: So? Tämähän meinaa sitä, että rajataajuus on niin hiivatin korkealla, ettei sillä ole just vaikutusta signaalin harmonisiinkaan. Elikkä signaali menee muuttumattomana läpi.
 
Äh, se pointti ei ollut tuo ääretön, vaan se että se menee väärään suuntaan. Eli tonepotikan R:n pienentyessä rajataajuuden pitäisi laskea, mutta tuolla perusalipäästösuodatinkaavalla, jossa R on viivan alla, se nousee.

Äh, se pointti ei ollut tuo ääretön, vaan se että se menee väärään suuntaan. Eli tonepotikan R:n pienentyessä rajataajuuden pitäisi laskea, mutta tuolla perusalipäästösuodatinkaavalla, jossa R on viivan alla, se nousee.
 
Tässä puhutaan kahdesta eri kytkennästä. Gasser jo piirsikin ne tuossa vähän ylempänä.

Tässä puhutaan kahdesta eri kytkennästä. Gasser jo piirsikin ne tuossa vähän ylempänä.
 
Joo, ymmärrän, olenhan seurannut koko keskustelun alusta asti. Piti vain korjata tuo yksi kohta jonka ilmaisin näemmä huonosti.
 
E: Itsehän puhuin edelleen siitä teoriasta, eli tekisikö tuo vaihtoehtoinen kytkentätapa mitään uutta tähän. Kun dbv tuossa heitti sen alipäästösuodattimen kaavan, niin totesinpa vain että sellaisenaan se ei päde perustonepotikkaan.

Äh, se pointti ei ollut tuo ääretön, vaan se että se menee väärään suuntaan. Eli tonepotikan R:n pienentyessä rajataajuuden pitäisi laskea, mutta tuolla perusalipäästösuodatinkaavalla, jossa R on viivan alla, se nousee.
 
Nyt en ihan pysynyt kyydissä. Kuinka niin R:n pienentyessä rajataajuuden pitäisi laskea?
Eikös passiivisuotimella, olkoon se yli- tai alipäästö, rajataajuus ole taajuus, jolla resistiivinen ja reaktiivinen RC- ja RL-suotimilla, tai reaktiiviset komponentit RCL-suotimilla ole samansuuruiset?
 
RC Kaavapyörityksenä:
R = Xc
R = 1/(2*pii*f*C)
f = 1/(2*pii*R*C)
 
Voi olla etten vaan tosiaan pysy synkassa, tai voi olla että ollaan huomaamatta samaa mieltä... Niinkin on joskus käynyt :)
 
E: Hidas näppis näköjään täällä...

Nyt en ihan pysynyt kyydissä. Kuinka niin R:n pienentyessä rajataajuuden pitäisi laskea?
 
Huoh, puhuin siis edelleen perustonesta. Kun käännät sitä nollaan, niin ylätaajuudet häviävät. Jos oletetaan että siellä on vakiona pysyvä laskeva käyrä, jonka rajataajuus vain muuttuu, niin tuosta ylätaajuuksien vaimenemisesta voinee päätellä, että rajataajuuden on laskettava. Jos nyt siis oletetaan, että kyseessä on rajataajuuden, eikä käyrän jyrkkyyden muutos, niin kuin tuolla aiemmin pohdittiin, ja mihin kysymykseen tuo koko kaavan kommentointini perustui. Sttänääh. :)

Huoh, puhuin siis edelleen perustonesta. Kun käännät sitä nollaan, niin ylätaajuudet häviävät. Jos oletetaan että siellä on vakiona pysyvä laskeva käyrä, jonka rajataajuus vain muuttuu, niin tuosta ylätaajuuksien vaimenemisesta voinee päätellä, että rajataajuuden on laskettava. Jos nyt siis oletetaan, että kyseessä on rajataajuuden, eikä käyrän jyrkkyyden muutos, niin kuin tuolla aiemmin pohdittiin, ja mihin kysymykseen tuo koko kaavan kommentointini perustui. Sttänääh. :)
 
Mulla ei ole käytännön kokemusta, mutta teorian pohjalta tuntuu siltä että "perustone" toimii nimenomaan passiivimikin kanssa, se perustuu siihen kokonaisuuteen että on se induktanssi ja kapasitanssi ja sitä kapasitanssin vaikutusta säädetään. Jos saman piirin laittaa aktiivimikin perään tulos riippuu aktiivimikin lähtöimpedanssista ja tuskin on lähelläkään samaa kuin passivimikillä.
 
Minulle selvisi vasta myöhäisessä vaiheessa että sulla on aktiivimikit. Tuntuisi että siinä toimisi nimenomaan tuommoinen tavallinen rc-alipäästö. Mutta tuskin se mitenkään erityiseltä kuulostaisi.

Mulla ei ole käytännön kokemusta, mutta teorian pohjalta tuntuu siltä että "perustone" toimii nimenomaan passiivimikin kanssa, se perustuu siihen kokonaisuuteen että on se induktanssi ja kapasitanssi ja sitä kapasitanssin vaikutusta säädetään. Jos saman piirin laittaa aktiivimikin perään tulos riippuu aktiivimikin lähtöimpedanssista ja tuskin on lähelläkään samaa kuin passivimikillä.
 
Minulle selvisi vasta myöhäisessä vaiheessa että sulla on aktiivimikit. Tuntuisi että siinä toimisi nimenomaan tuommoinen tavallinen rc-alipäästö. Mutta tuskin se mitenkään erityiseltä kuulostaisi.
 
Niin siis mulla on passiivimikit, mutta keskustelun aloittajalla on aktiivit. Kai niissäkin toimii sama periaate, mutta pienestä lähtöimpedanssista johtuen potikan ja konkan pitäisi kaiketi olla paljon pienemmät. Tämäkin ihan mutulla heitettynä.

Niin siis mulla on passiivimikit, mutta keskustelun aloittajalla on aktiivit. Kai niissäkin toimii sama periaate, mutta pienestä lähtöimpedanssista johtuen potikan ja konkan pitäisi kaiketi olla paljon pienemmät. Tämäkin ihan mutulla heitettynä.
 
Aktiiveilla potikat ovat luokkaa 20...47kOhm, ihan niinkuin arvelit, mutta tonen konkka 100nF luokkaa. Konkan arvon taas sanelee just tuo tonepotikan koko. Joskus olen himmaillut tonen leikkaustaajuutta alemmas isommalla konkalla.

Aktiiveilla potikat ovat luokkaa 20...47kOhm, ihan niinkuin arvelit, mutta tonen konkka 100nF luokkaa. Konkan arvon taas sanelee just tuo tonepotikan koko. Joskus olen himmaillut tonen leikkaustaajuutta alemmas isommalla konkalla.
 
Äh, niin konkka tietysti isompi jotta reaktanssi pienenee. Jatkakaa.

Niin siis mulla on passiivimikit, mutta keskustelun aloittajalla on aktiivit. Kai niissäkin toimii sama periaate, mutta pienestä lähtöimpedanssista johtuen potikan ja konkan pitäisi kaiketi olla paljon pienemmät. Tämäkin ihan mutulla heitettynä.
 
Tai siis konkan isomman.
 
Ratkaiseva ero tuossa on passiivimikin induktanssin takia syntyvä LC-piiri joka tuo taajuusvasteeseen resonanssin ja lisää jyrkkyyttä, potikan asennosta riippuen.
 
Toinen juttu tuntuisi olevan, että passiivimikkien kanssa RC-alipäästön laittaminen vaikuttaa enemmän volyymiin, kun R on isompi.

Sotketaanpas taas vähän asioita, eli piirtelin tuommosen http://muusikoiden.net/dyn/users/50743.jpg tonehässäkän. Samoilla väreillä merkityt alueet ovat identtisiä keskenään, R on syöttävä lähde/lähteen Zout. Tää on ihan vaan yksinkertaistettu pikku esitys ilman induktanssi-ilmiöitä, ja nuo vastekäyrät suuntaa-antavia. En mä tällä mitään sen ihmeempää hae, mutta tuosta huomataan, että kun ulostulona käytetään pistettä a, niin potikan ja konkan välisellä järjestyksellä ei ole mitään väliä. (ns. perinteinen passiivi tone) Ja pistettä b käytettäessä sillä onkin aika hemmetin paljon väliä. (Vasemmanpuoleinen on säädettävän rajataajuuden omaava alipäästösuodatin ja oikeanpuoleinen taas sitten (huono) ylipäästösuodin/vaimennin) P:n arvo noissa sinisissä alueissa on kuviteltu olevan suht sama kuin R, P:n kasvaessa tästä käyrä tasoittuu. Tiijä kiinnostaako ketään, mutta tulipahan tehtyä.
 
Btw, kellään suositella jotain simppeliä multisim/5spice - tyylistä softaa ubuntulle?

Sotketaanpas taas vähän asioita, eli piirtelin tuommosen http://muusikoiden.net/dyn/users/50743.jpg tonehässäkän. Samoilla väreillä merkityt alueet ovat identtisiä keskenään, R on syöttävä lähde/lähteen Zout. Tää on ihan vaan yksinkertaistettu pikku esitys ilman induktanssi-ilmiöitä, ja nuo vastekäyrät suuntaa-antavia. En mä tällä mitään sen ihmeempää hae, mutta tuosta huomataan, että kun ulostulona käytetään pistettä a, niin potikan ja konkan välisellä järjestyksellä ei ole mitään väliä. (ns. perinteinen passiivi tone) Ja pistettä b käytettäessä sillä onkin aika hemmetin paljon väliä. (Vasemmanpuoleinen on säädettävän rajataajuuden omaava alipäästösuodatin ja oikeanpuoleinen taas sitten (huono) ylipäästösuodin/vaimennin) P:n arvo noissa sinisissä alueissa on kuviteltu olevan suht sama kuin R, P:n kasvaessa tästä käyrä tasoittuu. Tiijä kiinnostaako ketään, mutta tulipahan tehtyä.
 
Oikein havainnolliset kuvat, ja niitä katsoessa huomaa miten nuo ilmiöt voidaan ajatella ihan jännitteenjaon perusteella, kun kondensaattorin impedanssi pienenee taajuuden kasvaessa.

Gasser tuossa havainnollistikin nuo 2 vaihtoehtoa, joita ajattelin. Tai siis aiempaa ajattelin kokeilla ja tuo Klezbergin on se, mikä bassossani on tällä hetkellä. Ja käsittääkseni tossa klezbergin versiossa tuo R muuttaa tuota kulmaa eikä leikkaustaajuutta. Osaisitko Gasser sanoa, että minkä kokoinen potikka tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon kannattaisi laittaa, ettei se söisi volumea?

Ja käsittääkseni tossa klezbergin versiossa tuo R muuttaa tuota kulmaa eikä leikkaustaajuutta.
 
Niinkö? http://htoyryla.dyndns.org/music/kayra1.png
Rajataajuus määritellään yleensä taajuutena jolla taso on laskenut 3dB.
Kyllä se rajataajuus muuttuu tuossa paljonkin, varsinkin säädön alapäässä.
Alimmillaan se on reilusti alle kilohertsin, ylimmillään reilusti yli 5 kHz.
 
Jyrkkyys myös määritellään sen suoran osan mukaan, eikä sekään tuossa juuri muutu.
 
Käyrän kulku siinä mutkan kohdalla vaihtelee kyllä, jos sitä tarkoitat "jyrkkyydellä".
 
Osaisitko Gasser sanoa, että minkä kokoinen potikka tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon kannattaisi laittaa, ettei se söisi volumea?
 
Vaikken ole Gasser, niin veikkaisin että et voi valita sitä potikkaa tuolla lailla vapaasti, jos sen pitää toimia tonesäätönä myös. Jos sulla on passiivimikki, niin korkean impedanssitason takia potikan pitää olla tuota satojen kilo-ohmien luokkaa. Aktiivimikeillä tilanne on toinen.
 
EDIT: Sorry, sulla olikin aktiivimikit. Potikan pitää olla paljon pienempi kuin vahvistimen input-impedanssi. Ehkä jossain kilo-ohmien luokassa? Ja konkka sen mukaan vastaavasti isompi.

Joo mulla on näköjään käsitteet sekasin ja luen kaavioita väärin. :) Mutta siis pointtina ois saada toi koko hyppyri liikkumaan esm. välillä 500-10khz. Bassossahan ei ole kovin merkityksellisiä noi yli 10khz yli menevät.
 
Nyt ku tajusin ton kaavion, niin täytyy sanoa, että ei näytä toi tone vaikuttavan hirveesti siihen taajuusalueeseen, jolla basso soi, mut vaikutus on kyl korvalla tosi voimakas. Jännä juttu.
 
Edit: Niin ja tarkotus olis jättää se vanha tonepotikka kans paikalleen.

Nyt ku tajusin ton kaavion, niin täytyy sanoa, että ei näytä toi tone vaikuttavan hirveesti siihen taajuusalueeseen, jolla basso soi, mut vaikutus on kyl korvalla tosi voimakas. Jännä juttu.
 
Eihän sen sovikaan vaimentaa itse niitä perusääniä, vaan vasta niiden monikertoja joista äänenväri syntyy. Muutenhan ylöspäin mentäessä alkaisi soida hiljempaa.
 
Mutta noissa käppyröissä nuo arvot ovat tyypillisiä arvoja, joten käytännössä käyrä voi olla siirtynyt alemmas tai ylemmäs. Bassojen tonensäädöstä mulla ei ole mitään kokemusta.