Elektroniikka ja soitinrakennus ›

On se nyt kuitenkin vähän eri juttu puhua ainakin osin verovaroilla ylläpidetystä koulutuksesta ja yksityisistä yrityksistä.
 
Nookei... Suljen suuni.

Tuttu haki tonne ja muistaakseni hakijoita oli sinä vuonna n.90-120 ja 14 sinne piti ottaa. Tuttu oli sijalla 8:n ja kas, sinä vuonna karsittiin sisääntuliljat 7:ään.. heeh..

Työllisyystilannehan Suomessa soitinrakennusalalla on aikas hutera, ellei tosiaan pistä omaa firmaa pystyyn ja osaa sitä hommaa. Ulkomailla on töitä ja osahan aikas paljo jatkaa koulun jälkeen jossain musiikkialan hommissa. Työllistymisprosenttia en osaa sanoa.
Amatöörejähän sitä tän koulun jälkeenkin vielä ollaan. Tästä se vasta opettelu alkaa.

Itse tuonne haen myös lukion jälkeen, ja olen 95% varma että pääsen. Yks tuon koulun käynyt kaveri sanoi että kyllä ihan varmana pääsen, vielä varmemmin sen jälkeen kun hän on kehunut minua opettajakunnalle.
 
Just joo...
 
Ihanko oikeesti uskot tuohon?

Just joo...
 
Ihanko oikeesti uskot tuohon?
 
Eiku leikisti.

Yks tuon koulun käynyt kaveri sanoi että kyllä ihan varmana pääsen, vielä varmemmin sen jälkeen kun hän on kehunut minua opettajakunnalle.
 
Vaikka se sun kaveris julistais sut jumalaks niin ei ne maikat pelkästään kehujen perusteella sua sinne opiskelemaan ota... Eiköhän ne päätä sen sillä perusteella miten pärjäät pääsykokeissa ja haastattelussa.

Onhan tämä keskustelu mennyt vähän överiksi.... mutta mielenkiintoista olisi kuulla millaiset ne pääsykokeet on ja miten paljon ja millaisia soittimia tuolla opiskeleva saa opintojensa aikana väsättyä. Täällä kun liikkuu näköjään väkeä joilla on omakohtaistakin kokemusta ko. koulusta. Juu, ja en ole itse hakemassa, mutta mielenkiinnosta vaan kyselen.

Eiku leikisti.
 
No sitten ei mitään.
Mä jo ajattelinkin että voiko joku tosissaan olla noin hölmö ja tuoda sen vielä julki.

No sitten ei mitään.
Mä jo ajattelinkin että voiko joku tosissaan olla noin hölmö ja tuoda sen vielä julki.
 
No jos joku nyt sattui luulemaan että olen sitä mieltä ettei pääsykokeilla ja haastattelulla ole mitään väliä, kunhan vain tuntee ihmisiä, niin se ei ollut se idea...
 
Ihan miten vaan. Menen muualle joutumaan väärinymmärretyksi.

Itse tuonne haen myös lukion jälkeen, ja olen 95% varma että pääsen. Yks tuon koulun käynyt kaveri sanoi että kyllä ihan varmana pääsen, vielä varmemmin sen jälkeen kun hän on kehunut minua opettajakunnalle.
 
Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon. Jos mikään ylläolevista ei täsmää suhun, niin ei kannata elätellä turhia toiveita. Ne joilla on "suhteita" pääsee aina ennen kaikkia muita.
 
Vielä kerran:
 
a) Ei kannata menettää mainettaan ennenkuin sen on edes saanut hankittua. Nämä piirit ovat loppujenlopuksi aika pieniä, eikä tuollainen "Spedeily" omilla mahdollisuuksillaan muihin verrattuna todellakaan ainakaan hyvää mainetta kasvata.
 
b) Nimi jää helposti ihmisten mieliin, etenkin negatiivisessa mielessä. Ja luulen/uskon että tätä palstaa lukee myös kyseisen oppilaitoksen henkilökunta.
 
c) jos elämänuransa ja koulutuspaikkansa petaa "suhteilla" niin jonain päivänä se koko totuus tulee eteen, kun on aina ihmisiä jotka ovat oikeasti älykkäämpiä, pätevämpiä, osaavampia ja fiksumpia. Ja nämä ihmiset pärjäävät ihan omilla avuillaan, eivät niillä suhteillaan.
 
Ja vinkki loppuun.
 
Käy koulusi, hoida hommasi hyvin ja anna tekojesi puhua puolestaan. Sen olen oppinut että arvostus täytyy tulla muiden suunnasta ennenkuin sillä on jotain painoarvoa. Liittyy niin soittamiseen kuin muuhunkin osaamiseen.
 
Näitä mäsoitansitäjatätämennentullen- tyyppejä ja Muusikoiden Netistä elämänkokemuksensa ja kaiken viisautensa saaneita ja sen viisauden kaikille jakavia kyllä löytyy ihan tarpeeksi.

c) jos elämänuransa ja koulutuspaikkansa petaa "suhteilla" niin jonain päivänä se koko totuus tulee eteen, kun on aina ihmisiä jotka ovat oikeasti älykkäämpiä, pätevämpiä, osaavampia ja fiksumpia. Ja nämä ihmiset pärjäävät ihan omilla avuillaan, eivät niillä suhteillaan.
 
Ensimmäisen vuoden opiskelijabileet ovat opiskelun tärkein anti tulevaa työuraa varten. Siellä opit tuntemaan ne ihmiset, jotka palkkaavat sinut töihin, jotka sinä palkkaat töihin ja joiden kanssa teet töitä - joko samassa tai yhteistyöyrityksessä. Itse opiskelu on pakkopulla, joka vain on syötävä.
 
Oikeasti älykkäät, pätevät ja osaavammat ihmiset ovat työttömyysputkessa sikäli kun heillä ei ole suhteita. Jos he ovatkin töissä, niin he eivät yleensä etene urallaan, koska ovat monesti liian ylpeitä tekemään sitä mitä uralla edistyminen vaatii. Edistyminen työuralla on suoraan verrannollista taitoon nuolla oikeita perseitä, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.

Vielä kerran:
 
a) Ei kannata menettää mainettaan ennenkuin sen on edes saanut hankittua. Nämä piirit ovat loppujenlopuksi aika pieniä, eikä tuollainen "Spedeily" omilla mahdollisuuksillaan muihin verrattuna todellakaan ainakaan hyvää mainetta kasvata.
 
b) Nimi jää helposti ihmisten mieliin, etenkin negatiivisessa mielessä. Ja luulen/uskon että tätä palstaa lukee myös kyseisen oppilaitoksen henkilökunta.
 
c) jos elämänuransa ja koulutuspaikkansa petaa "suhteilla" niin jonain päivänä se koko totuus tulee eteen, kun on aina ihmisiä jotka ovat oikeasti älykkäämpiä, pätevämpiä, osaavampia ja fiksumpia. Ja nämä ihmiset pärjäävät ihan omilla avuillaan, eivät niillä suhteillaan.
 
Ja vinkki loppuun.
 
Käy koulusi, hoida hommasi hyvin ja anna tekojesi puhua puolestaan. Sen olen oppinut että arvostus täytyy tulla muiden suunnasta ennenkuin sillä on jotain painoarvoa. Liittyy niin soittamiseen kuin muuhunkin osaamiseen.
 
Näitä mäsoitansitäjatätämennentullen- tyyppejä ja Muusikoiden Netistä elämänkokemuksensa ja kaiken viisautensa saaneita ja sen viisauden kaikille jakavia kyllä löytyy ihan tarpeeksi.
 
Häpeän jo. Käännä vielä puukkoa haavassa lisää...
 
Edit: Vielä vaikkapa semmonen juttu, että oikean elämän omaavana ihmisenä mua ei juurikaan harmita jos menetän kasvoni m.netissä.
 
Nyt kun "vanha ja viisas" on ärähtäny "nuorelle ja tyhmälle" pojanklopille, ni vanhalla ja viisaalla onkin sitte taas hyvä mieli "kun tuli taas niitä nulikoita ojennettua"? Miksi alennut, kun olet niin paljon vanhempi ja viisaampi?

Kuriositeettinä mainittakoon että tää palsta on aika hyvin onnistunut pysymään erossa henkilöiden välisistä skismoista, vaikka välillä ollaan sikliä väännettykin palstan nimen mukaisista asioista. Toivottavasti homma ei ny sitten karkaa käsistä ja jätettäisiin ruo ränät paremmin niille sopiville palstoille.
 
Tämä on nöyrä mielipiteeni. Häpi häpi tsoi tsoi! ;o)

Kuriositeettinä mainittakoon että tää palsta on aika hyvin onnistunut pysymään erossa henkilöiden välisistä skismoista, vaikka välillä ollaan sikliä väännettykin palstan nimen mukaisista asioista. Toivottavasti homma ei ny sitten karkaa käsistä ja jätettäisiin ruo ränät paremmin niille sopiville palstoille.
 
Tämä on nöyrä mielipiteeni. Häpi häpi tsoi tsoi! ;o)
 
Juu, minähän olenkin jo puoliksi nurkassa häntä koipien välissä. Hyvä vaan että täällä ei ole sitä aina välillä kitarapalstalla aistittavaa ns. "vittuilua", tulee itsekin äkäiseksi kun lukee toisten äkäisiä kirjotuksia. En tykkää tuosta ns. "vittuilusta" itsekään, mutta joskus sanat vaan (ja sen myötä sormet) ovat ajatusta nopeampia... Nonii, nyt loppu ränät. Minä en ainakaan kommentoi enää mitään tähän keskusteluun. Jaa että lupaanko? No kyllä lupaan. :)

Ratkaseeks tuol keskiarvo hirveesti ku oon aika lattee ollu nois lukio opinnois??

Jos täällä saa vielä asiaan palata niin voisiko joku ystävällinen siel kertoa että minkälaiset olisivat pääsykokeet? Ei tuolla virallisilla sivuilla sanottu... Ja minkälaisia soittimia siellä keretään kyhätä opiskeluajassa? Tarvitseeko olla kästyö/rakennus/puutyöimmeisiä?

Lisäksi näiden sähköisten kielisoittimien kyhääminen on sen verran yksinkertaista, että normaalijärkinen ihminen omaksuu asiat kirjastossa, netissä ja työväenopiston kursseilla huomattavasti nopeammin kuin kolmessa vuodessa.
 
Mulla meni alle kaksi opintoviikkoa (>80 tuntia) telen tekemiseen. Saman verran tunteja saa käytettyä jonkun alan englanninkielisen teoksen perinpohjaiseen omaksumiseen ja netissä hyörimiseen.
 
Pystytkö sä nyt sitten tekemään vaikkapa minulle sellaisen kitaran minkä haluan?
 
Entäpä luuletko, että onnistuisit elättämään itsesi myymällä tekemiäsi kitaroita?

Pystytkö sä nyt sitten tekemään vaikkapa minulle sellaisen kitaran minkä haluan?
 
Mikä sulla on pointti? Meikäläinen on tehnyt elämässään yhden soittimen, käyttänyt siihen pari hassua työviikkoa ja nyt pitäisi olla valmis soitinrakentaja? En ole väittänyt mitään tuon suuntaista. Totesin sähkökitaroiden/bassojen kyhäämisen olevan sen verran yksinkertaista, että niiden valmistuksen oppii huomattavan nopeasti; nopeammin kuin kolmessa vuodessa (muttei ehkä kuitenkaan kahdessa työviikossa). Ei vaikka kaverini lupasi keskeneräisestä telestäni seitsemänsataa rahaa, ja kun sen suostunut myymään, pyysi minua rakentamaan itselleen soittimen speksien mukaan. Lupasin harkita parin vuoden päästä, kunhan olen saanut tehtyä ensin itselleni pari Karahkaa(tm).
 
Entäpä luuletko, että onnistuisit elättämään itsesi myymällä tekemiäsi kitaroita?
 
Suomessahan niin helvetin monet elättävät itsensä soitinrakennuksella... Ja kuinka moni heistäkään on mitään soitinrakennuskouluja käynyt?
 
Ei mun ollut tarkoitus dissata soitinrakennuskoulua. Sanoinpahan vaan omien kokemusten valossa sen mitä ajattelin. Se on vaan hivenen eri asia käydä koulua ja saada maisterin paperit kuin käydä koulua ja saada soitinrakentajan paperit. Ensimmäisillä pääsee töihin vaikkei osaisi mitään. Toiset eivät ole minkään arvoiset, vaan osaaminen ratkaisee. Koulutus ei takaa osaamista eikä TaiKista valmistu taiteilijoita.

Lisäksi näiden sähköisten kielisoittimien kyhääminen on sen verran yksinkertaista, että normaalijärkinen ihminen omaksuu asiat kirjastossa, netissä ja työväenopiston kursseilla huomattavasti nopeammin kuin kolmessa vuodessa.

 
Sain vaan tuosta tekstistä toisenlaisen käsityksen... pahoittelen väärin käsitystä.

Kai se tuommoisessakin opiskelussa se jonnimoinen pointti on se todistus valmistumisesta, tällaiseksi se maailma on mennyt. Itselläni on haitari siellä harmonikanrakennuslinjalla korjattavana , kovasti motivoituneen ja musikaalisen oloista porukkaa opettajaa myöten.
Suomessakin on n. 100 000 aktiivia harmonikansoiton harrastajaa, ja monella on useampikin peli, kyllähän noitakin täytyy korjata ja huoltaa. Useimmiten nää alan soittoharrastajat on jopa valmiita laittamaan rahaakin harrastukseensa. Näin ei aina ole vrt. esim.sähkökitarat