Elektroniikka ja soitinrakennus ›

E.Q.
Edit: Jaa niin, mutta eihän niitä kieliä voisi kovin kireälle moottorilla vetää, eli lähinnä vapaat soinnut vaan saisi tuolla systeemillä.
Moottorit toimii välityksen kautta eli kielet saa aika kireelle vedettyä. :)
 
vrajala:
Ja mikäli tuolla sivuoon sivuilla esitelty vempain ei vaadi kielten näpräämistä virityksen aikana, perustuu sekin todennäköisesti kielen vetoon, joko suoraan vetojännitystä tai esim. tallapalaan kohdistuvaa painetta mittaamalla.
Mä uskon, että tuolla sivuilla oleva kitara perustuu vetoon/paineeseen. Jotenka veikkaanpa, että tuo on mahdollista.
 
Kiitos kommenteista ja saa antaa lisää omia mietteitänne.

kukkis:
Moottorit toimii välityksen kautta eli kielet saa aika kireelle vedettyä. :)
 
Saa ne varmaan sen moottorin puolesta kireälle vedettyä, mutta en usko, että kieli kestäisi esim. oktaavia ylemmäs kiristämistä kovin montaa kertaa. :)

Mä uskon, että tuolla sivuilla oleva kitara perustuu vetoon/paineeseen. Jotenka veikkaanpa, että tuo on mahdollista.
 
Minä taas olen melko varma, että tuo perustuu taajuusmittaukseen. Tässä yksi ote sivuston FAQista:
 
"How long does it take to tune my guitar with the Performer?
 
Including the time to strum the strings, it averages about 2 seconds to get in tune. "
 
Tuosta ja muutamasta muustakin seikasta minulle jäi sellainen kuva, että virityksen alkajaiseksi kieliä pitää näprätä. Pelkkään vetoon/paineeseen perustuva systeemi ei äkkiä ajatellen tätä vaatisi. Lisäksi FAQissa kysyttiin kapon vaikutusta. Vastaus oli, että systeemi "tietää" kapon paikan automaattisesti ja sitä myöten mahdollisissa viritysmuutoksissa kapon sijainti huomioidaan, eikä se vaikuta virityksen lopputulokseen. En ole kauhean hyvä näissä kielen jännitys/värähtelytaajuusjutuissa, mutta minun maalaisjärjelläni kielen jännitys ei (juurikaan) kasva, jos kapo laitetaan vaikka nauhalle 5. Jännitykseen perustuva systeemi ei siis voisi (juurikaan) mitenkään havaita kapoa. Taajuusmittaukselle sen sijaan kapon paikan tunnistus ei ole ongelma.
 
Että taajuusmittausta vain peliin :)
Vakiomikeillä voit virittää kielen kerrallaan: näpäys muut kielet dempattuina --> systeemi(si) mittaa taajuuden ja samalla säätää sitä haluttuun asetusarvoon.
Jos pitää säätää kaikki kielet yhtä aikaa, tarvitsee joka kielelle oman mikin. En tiedä kaupallisista ratkaisuista tällä saralla, mutta kerran tein kokeeksi yhden kielen mikin minikaiuttimen magneetista ja pienestä ruuvista. Ruuvi napapalaksi ja käämiä ympärille niin paljon kuin jaksaa ja mahtuu; kuumaliimalla hökötys kasaan. Passiivisena tuo ei paljoa hönkinyt, mutta tämän esivahvistimen kanssa toimi vaikka kuinka hyvin:
 
http://www.4qdtec.com/preamp.html --> intercom preamp
 
Taajuusmittaus taas onnistuu kätevästi esim. 555-piiristä tehdyllä monostabiililla, jota liipaistaan mitattavan kielen taajuudella --> ulos tulee taajuuteen verrannollinen PWM-signaali, jonka voi jatkojalostaa DC:ksi tai käyttää sellaisenaan.

En ole kauhean hyvä näissä kielen jännitys/värähtelytaajuusjutuissa, mutta minun maalaisjärjelläni kielen jännitys ei (juurikaan) kasva, jos kapo laitetaan vaikka nauhalle 5. Jännitykseen perustuva systeemi ei siis voisi (juurikaan) mitenkään havaita kapoa. Taajuusmittaukselle sen sijaan kapon paikan tunnistus ei ole ongelma.
 
Kielen jännitys (ja sen myötä normaalivoimaresultantti) kasvaa munkin järkeilyn perusteella jotakuinkin saman verran kuin barre-sointua otettaessa, eli ei paljoakaan.
 
Mutta jos kapon ollessa päällä alettaisiin satulan päästä tekemään kielen kiristykseen perustuen viritystä, menisi se jonkin verran pieleen, koska kapo aiheuttaa kitkaa ja tämä vaikeasti arvioitavissa oleva kitkavoima olisi tuolloin osana mitattavaa voimaa.

Joo kiitos noista ideoista 2N3904
 
Alkaan rakentamaan tässä kitaraprotoa(2kielinenkitara) millä testailen eri menetelmiä.

Taajuusmittaus taas onnistuu kätevästi esim. 555-piiristä tehdyllä monostabiililla, jota liipaistaan mitattavan kielen taajuudella --> ulos tulee taajuuteen verrannollinen PWM-signaali, jonka voi jatkojalostaa DC:ksi tai käyttää sellaisenaan.
 
Jos olet mikrokontrollerimiehiä, kannattaa itse asiassa unohtaa tuo 555 ja tehdä suora taajuusmittaus sillä uC:llä. Tai jaksonpituuden mittaus antaisi noilla taajuuksilla varmaankin tarkemman tuloksen nopeammin.

Jos olet mikrokontrollerimiehiä, kannattaa itse asiassa unohtaa tuo 555 ja tehdä suora taajuusmittaus sillä uC:llä. Tai jaksonpituuden mittaus antaisi noilla taajuuksilla varmaankin tarkemman tuloksen nopeammin.
 
joo oikeestaan kaikki toiminnot menee kontrollerin kautta lukuunottamatta moottoreita joihinka tulee omat omat driverpiirit.