Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Pelkällä tasonsäädöllä todella puhdasta boostia ja harkituilla taajuuskorjauksillakaan ei tullut pahempia pohjameluongelmia. Olen pitänyt EQ-säädöt yleensä +-1 välillä, joten toimin hyvinkin kohinattomalla alueella.
 
Täytyy sanoa, että oli kyllä itselläkin hymy herkässä tänään. Itsekin olen käyttänyt GE-7:aa lähinnä boostina ja täytyy sanoa että varsin messevä muutos äänessä jo pelkästään noiden opareiden vaihdolla!
 
Tuo olisi ollut mielenkiintoista testiä itsekin, mutta minulta löytyy vain yksi TL072.
 
Voin kyllä postittaa pari lisää jos haluat.

Mistäs minä olen jäänyt paitsi, eli miksi tuo ledi? Korvaamaan se vanha on/off, kenties?
 
Et ole jäänyt mistään paitsi. Tuo ledin vaihto tuntuu vaan olemaan yleinen tapa - Antamaan ikäänkuin leima, että pedaali on modattu. Itsekin olen aina pistänyt vihreän ledin vanhan tilalle (ei tarvitse vaihtaa etuvastuksen arvoa tuolla värillä), kun olen modaillut Bossejani. Eli kyllä, korvaamaan vanha on/off :>
 
Sellaisen havainnon tein, että näille(kin) opareille suositellaan tuota virtalähteen decouplausta, eli 100nF konkka V+ ja V- kiskojen väliin tai suoraan oparin 4- ja 8-kantojen väliin
 
Tuo kuulostaa kokeilemisen arvoiselta! Luulenpa, että se Kevinin konkka oli juuri tuohon tarkoitukseen.
 
Suositeltu maksimietäisyys kannoista enintään 5 senttiä
 
Tuota en oikein hahmota... Siis mikä etäisyys?
 
kolme oparia rinnankytkettynä ja vahvistettuna ei ilmeisesti ole paras mahdollinen ratkaisu.
 
Tuo MIT version piirilevy näyttää tosiaankin erilaiselta. Tuo schema ei täsmää MIT version kanssa. Katsastin muutamia vastusarvoja piirilevyltä ja ne eivät täsmää scheman kanssa. Ei noi oparit nyt ihan tuolla tavalla ole sijoiteltu kuin tuossa MIJ versiossa. Voisin yrittää ottaa jonkin sortin valokuvan, jahka saan digikameran käyttööni (jos kiinnostaa). Pitänee tutkia noita piirilevyn polkuja hieman tarkemmin...
 
Vaan loppuviimein, kun käännän kitarasta yksikelaisen päälle, se surina peittää tällaiset suhinat alleen ettei mitään väliä. Haha, nyt kun ei ole päässyt pitkiin aikoihin tekemään audio-modauksia oikeille hi-fi laitteille, taitaa vain tulla tällaisia "sivuoireita". ;)
 
Heh heh :)

No johan tuli hiljainen pedaali! Taustakohinan taso laski huomattavasti.
 
Ah, there...nyt kuulostaa paremmalle, kaiketi kirjaimellisestikin. Nuo TL072:t eivät näemmä sitten istu paikoilleen ihan noin vaan, ainakaan uudemmissa malleissa. Kiitän tarjouksesta lähettää pari TL072:sta lisää! Saan niitä kyllä paikallisesta putiikistakin suht vaivatta, kunhan taas sinne eksyn. Suunnitelmissa on ollut hankkia muutama niitäkin jokatapauksessa.
 
Itse lueskelin erittäin mielissäni testituloksiasi.
 
Kiitos, kuin myös...ja oli huomattavasti kuvaavampaa kuin testikommentoinnit pelkästään tyyliin; "Toimii."

Ja nyt sitten joudut tekemään tuon opari-modauksen tyttöystävällesikin? Osoitus onnistuneesta työstä, lisätilaus välittömästi. ;)
Kun Kevin on nyt lopettanut touhunsa, ja sinä modaat, vaihdat ledin ja custom-maalaat...mehän saamme pian oikein suomalaisen Snaipperin?
 
Itse aion tässä syksyn aikana vaihtaa pikkuhiljaa muitakin komponentteja omaan purkkiini, joten pääsen tekemään tuonkin vertailun jossain vaiheessa.
 
No sittenpä saadaan tarkempaa tuntumaa myös noiden passiivi-komponenttien vaikutukseen, josko nekin tekisivät havaittavaa eroa. Kyllähän esim. metallikalvoiset tarkkuusvastukset ovat meluttomampia kuin nämä tavallisemmat, mutta se ero ei varmaan ole tässä tapauksessa lähellekään samaa luokkaa kuin opareitten vaihdossa.
 
Jatkokysymys kuuluukin: minkäsorttista konkkamodailua teit omaasi?
 
Eli katselin kaaviosta tuon signaalin kulun ja vaihdoin sitten signaalitiestä kaikki elkot muoviin. Käytin mitä tahansa sattui hyllyistä löytymään, joten mitään hirveän tarkoituksellista juuri tiettyyn tyyppiin vaihtoa en tehnyt. Kerkojen tilalla olisi esimerkiksi kiva testata silver micaa, mutta saatavuus on huono näillä leveysasteilla, pitäisi tilata.

Modaamattomanakin se on varsin käyttökelpoinen laite. Vähän kun vielä vaihtelee vastuksia jne, niin voidaan puhua jo erittäin musikaalisesta pedaalista.
 
Näinpä. EQ on usein se "salainen" ase, joka niin helposti jätetään käyttämättä, vaikka auttaisi paljonkin soundin säätämisessä. Itse taidan olla kyllä jäävi puhumaan tästä, noita erilaisia härpöttimiä kun on jo jokunen kertynyt.
 

Suositeltu maksimietäisyys kannoista enintään 5 senttiä
Tuota en oikein hahmota... Siis mikä etäisyys?
 
Jotta tuo decouplaus (ammattilaiset, termi?) toimisi kunnolla, täytyy niiden konkkien olla fyysisesti mahdollisimman lähellä itse lastua. Jos IC on tavallinen, pelivaraa on jonkinverran...mutta esim. todella nopeilla opareilla konkat suositellaan kolvattavaksi suoraan piirijalkoihin/kantoihin kiinni.
 
Kun katsot vaikkapa seuraavalla sivulla olevia kuvia, näet noita konkkia kunkin oparin päissä:
 
http://www.delta-audio.com/Active%20filter%20one.htm
 

Tuo MIT version piirilevy näyttää tosiaankin erilaiselta. Tuo schema ei täsmää MIT version kanssa. Katsastin muutamia vastusarvoja piirilevyltä ja ne eivät täsmää scheman kanssa.
 
Jollei MIT-versiolle satu löytymään omaa schemaa, taidat joutua sitten mittaamaan kunkin osan, jotta saat sopivan tilalle. Itsekin mittaan kyllä aina sekä jokaisen poistuvan osan, että uuden arvot. Mutta uusien hankkimista varten olisi helpompaa tehdä listaa oikeasta schemasta.
 
Voisin yrittää ottaa jonkin sortin valokuvan, jahka saan digikameran käyttööni (jos kiinnostaa). Pitänee tutkia noita piirilevyn polkuja hieman tarkemmin...
 
Ota vaan kuvaa kun kerkeät, kyllä kiinnostaa. Itse pitäisi edistyä muutaman pedaalin koteloinnissakin taas. On roikkunut kolme kappaletta jo hyvän tovin ilman bokseja. Kun muuten mainitsit noista maaleista, niin olisiko hyvää vinkkiä tuollaiseksi Ibanezin vihreäksi? Taidan maalata TS-kloonini oikein perinneväreihin, jahka saan sen boksin jostain.

Ja nyt sitten joudut tekemään tuon opari-modauksen tyttöystävällesikin?
 
Juu, "asiakaskunta" lisääntyi heti yhdellä. Luulenpa että tuo modaus menee persneton puolelle.

mehän saamme pian oikein suomalaisen Snaipperin?
 
No niinpä taitaapi käydä. Ja kun Bossi on "selvitetty", niin sitten siirrytään MXR:n ekkuihin ;)
 
Kyllähän esim. metallikalvoiset tarkkuusvastukset ovat meluttomampia kuin nämä tavallisemmat, mutta se ero ei varmaan ole tässä tapauksessa lähellekään samaa luokkaa kuin opareitten vaihdossa.
 
Ero ei varmasti olekaan enää samaa luokkaa, kuin opareiden vaihdosta syntyvä ero. Pienikin muutos on tietenkin plussaa. Vastusten vaihto tarkempiin tuo myös toisen edun. Nimittäin - EQ:n taajuusvaste suorenee tarkempien vastusten myötä.
 
Eli katselin kaaviosta tuon signaalin kulun ja vaihdoin sitten signaalitiestä kaikki elkot muoviin.
 
Jos oikein innostun, niin saatanpa upgreidata kaikki komponentit (fettejä ja diodeja lukuunottamatta). Täytyy tietenkin muistaa, että signaali kulkee input -ja outputbufferin läpi, kuten myöskin osittain fetti ON/OFF kytkennän läpi ;)
 
Jotta tuo decouplaus (ammattilaiset, termi?) toimisi kunnolla, täytyy niiden konkkien olla fyysisesti mahdollisimman lähellä itse lastua.
 
Tuo onkin mielenkiintoinen tieto/ilmiö. Yritin perehtyä asiaan hieman enemmän. Löysin sanakirjan (http://rmk.hamk.fi/~laaksot1/elek/elesanasto.PDF), jonka mukaan 'decouple' sanasta johdetut suomennokset ovat:
 
decouple = kytkeä irti
decoupling condensator = erotuskondensaattori
 
Tuon konkan käytöllä pyritään minun tulkintani mukaan yksinkertaisesti ilmaistuna kohinan vähentämiseen. Seuraava lainaus (http://www.sipex.com/products/pdf/SP8024_5_6PB.pdf) selventää erotuskondensaattorin toimintaa astetta syvällisemmin:
 
Supply coupling is also very important. Good supply decoupling is important to ensure the high frequency performance of the system by eliminating supply lead inductance effects. The decoupling capacitor C1 should be as close to the part as possible.
 
Tuo erotuskonkka saattaisi siis vähentää ylempien liukujen kihinöitä. Tuo olisi kyllä todellakin testaamisen arvoinen juttu!
 
Löysin tällaisen hyvän 'hakuteoksen' myöskin, jossa on mm erilaisia oparikytkentöjä.
 
http://focus.ti.com/lit/an/sboa092a/sboa092a.pdf
 
"Turhat" teoriat on kitketty pois ja laskukaavatkin ovat 'maanläheisiä'. Varsin 'rattoisaa' iltalukemista syysiltojen varalle siis ;)
 
Kun katsot vaikkapa seuraavalla sivulla olevia kuvia, näet noita konkkia kunkin oparin päissä:
 
http://www.delta-audio.com/Active%20filter%20one.htm
 
Tuo on hyvä 'todiste' siitä, että ilmiöllä on sen verran vaikutusta, että piirisuunnittelussakin kannattaa varata muutama ylimääräinen konkka sitä varten. Pitänee varmasti jossain vaiheessa lisätä noita konkkiakin piiriin :)
 
Jollei MIT-versiolle satu löytymään omaa schemaa, taidat joutua sitten mittaamaan kunkin osan, jotta saat sopivan tilalle. Itsekin mittaan kyllä aina sekä jokaisen poistuvan osan, että uuden arvot. Mutta uusien hankkimista varten olisi helpompaa tehdä listaa oikeasta schemasta.
 
MIT version scheman piirtäminen ei herätä ainakaan tällä hetkellä innostusta minussa - Siihen menisi monta iltaa ja monta pannullista kahvia. Luulenpa, että nuo schemat ovat loppujen lopuksi todella lähellä toisiaan vaikkeivat nuo arvot täsmäävätkään. Katsastelen itse noita värikoodeja ym ensin 'silmämääräisesti', mutta kyllä se mittari on minullakin se viimeinen tuomari :)
 
Kun muuten mainitsit noista maaleista, niin olisiko hyvää vinkkiä tuollaiseksi Ibanezin vihreäksi? Taidan maalata TS-kloonini oikein perinneväreihin, jahka saan sen boksin jostain.
 
Mastonin 802 vihreä (spraymaali) näyttäisi olevan todella lähellä tuota tubescreamerin väriä (ainakin minun silmiini). Minulla ei ole kokemusta tuon maalin suihkuttelusta, mutta luulisin että sillä pääsee lähelle tuota alkuperäistä väriä. Noissa maali -ja lakkakerroksissa ei kannata todellakaan säästellä.

Ja kun Bossi on "selvitetty", niin sitten siirrytään MXR:n ekkuihin ;)
 
Hoho, näin jo mielessäni muutaman EQ-pajaa mainostavan lauseen...MXR:n 10-alueinen kiinnostaisi kyllä tsekata ihan muutenkin, vaikka GE-7 tulee varmaan olemaan se vakiopelini edelleenkin, sen mitä nyt EQ:a käytän.
 
Vastusten vaihto tarkempiin tuo myös toisen edun. Nimittäin - EQ:n taajuusvaste suorenee tarkempien vastusten myötä.
 
Näinkin voi olla, enpä ole tuota ajatellutkaan. Taajuussäätimet pakkaavat olemaan aika interaktiivisia näissä graafisissa EQ:ssa ja kovin tarkkoihin säätöihin ei pääse...ellei sitten säätäisi raja-arvot hyvinkin jyrkiksi, mutta sitten taas tulisi kuoppia kaistojen väliin. No, parametriset EQ:t ovat sitten tarkempiin sorvailuihin.
 
Jos oikein innostun, niin saatanpa upgreidata kaikki komponentit (fettejä ja diodeja lukuunottamatta). Täytyy tietenkin muistaa, että signaali kulkee input -ja outputbufferin läpi, kuten myöskin osittain fetti ON/OFF kytkennän läpi ;)
 
Joka palauttikin mieleen aiemman ketjun...näinhän se on. Sama upgreidaus on ollut mielessä itsellänikin, ei taitaisi enää montaa osaa olla jäljelläkään. Minä tosin ajattelin tyytyä pelkästään audio-puolen vaihtoihin, ja jättää nuo kytkentäpuolen osat rauhaan.
 
Audiokäyttöön sopivia minireleitä harkitsin kyllä fettien tilalle, mutta käytännön toteutukseen en ole vielä perehtynyt. Eipä sen puoleen, bypass-soundikin on mielestäni ihan asiallinen näissä pedaaleissa. Kaikki säätimet nollatasossa, en ole huomannut mitään eroa on/off-tilojen välillä....tosin pedaali kokonaan ohitettuna voisi olla sitten eri asia.
 

 
Tuo erotuskonkka saattaisi siis vähentää ylempien liukujen kihinöitä. Tuo olisi kyllä todellakin testaamisen arvoinen juttu!
 
Jeps, sitä olen testittelemässä parhaillaan. "Manuaalisesti" konkkaa sijoittelemalla en löytänyt eroja, mutta käsipelillä haku ei kyllä oikein toimikaan tässä tapauksessa. Konkat pakkaavat olemaan sen verran herkkiä komponentteja ja ilman kunnollista kontaktia kapasitanssitkin nousevat liiaksi, joten sitä vähääkään hyötyä ei luultavasti kuule. Ei vain haluttaisi kolvata turhaan paikoilleen, jos olisi mahdollista löytää "tehokkain" sijoitus ennen sitä.
 
"Turhat" teoriat on kitketty pois ja laskukaavatkin ovat 'maanläheisiä'. Varsin 'rattoisaa' iltalukemista syysiltojen varalle siis ;)
 
Kiitos linkeistä! Täytyypä tutustua noihinkin jossain vaiheessa.
 
Mastonin 802 vihreä (spraymaali) näyttäisi olevan todella lähellä tuota tubescreamerin väriä (ainakin minun silmiini).
 
Ja kiitos tästäkin. Itselläni on hieman vaikeuksia punaisten ja vihreiden kanssa, fyysisesti rajoittunut kun siinä mielessä olen. Hoho, se olisikin messeää kun maalaisin mielestäni oivallisesti jäljitellyn TS:n, ja lopputulos onkin punainen! No, ei se noin paha taida olla ja eihän siitä 1:1 kopsua tule muutenkaan, mutta kumminkin...

MXR:n 10-alueinen kiinnostaisi kyllä tsekata ihan muutenkin, vaikka GE-7 tulee varmaan olemaan se vakiopelini edelleenkin, sen mitä nyt EQ:a käytän.
 
Nuo MXR:n kaksi alinta liukua saattavat olla erittäin hyvä bonus fullstackin tms kanssa soittavalle metallimiehelle. Botneosastoa saa varmasti muotoiltua tarkemmin. Nuo MXR:n tarjoamat kaksi ylintä liukua saattavat tulla tarpeeseen muotoiltaessa esimerkiksi 'marsun' clean saundia ;) Tulikin mieleen, että tuon Bossin EQ:n pystyy tosiaankin räätälöimään omiin tarpeisiin sopivaksi, niinkuin tuossa ketjun alkupäässä oli puhetta.
 
Kyllä GE-7 tulee pysymään omassa arsenaalissanikin. Nuo seitsämän bandia riittäävät omiin käyttötarkoituksiini vallan mainiosti. MXR:n sisälle olisi silti kiva kurkata ja katsastaa millaisiin opari ym ratkaisuihin siinä ollaan päädytty.
 
Taajuussäätimet pakkaavat olemaan aika interaktiivisia näissä graafisissa EQ:ssa ja kovin tarkkoihin säätöihin ei pääse...
 
Tuokin on kyllä totta. Tarkoitin lineaarisuudella juuri sitä, että yksittäinen suodatin toimii tarkemmin sille suunnitellulla alueella, kun vastukset ovat tarkempia. Noista päällekkäin 'laskostumisista' on vaikea, ellei mahdoton päästä eroon. Päällekkäinlaskostuminen ei välttämättä ole huono asia ollenkaan. Tiettyjen taajuuksien pienehkö summautuminen saattaa "värittää" ääntä hyvällä tavalla.
 
Audiokäyttöön sopivia minireleitä harkitsin kyllä fettien tilalle
 
Minkä edun tuo relekäyttö toisi fetteihin verrattuna?
 
bypass-soundikin on mielestäni ihan asiallinen näissä pedaaleissa. Kaikki säätimet nollatasossa, en ole huomannut mitään eroa on/off-tilojen välillä....tosin pedaali kokonaan ohitettuna voisi olla sitten eri asia.
 
Bossille täytyy tosiaankin nostaa hattua hyvän bufferoinnin toteutuksesta. Lueskellessani tuossa Mikon antamassa linkissä (http://www.geofex.com/fxtech.htm) olevaa 'tubescreamer analyysia' ('uudelleenkotelointi' ketjun yhteydessä), oivalsin että nuo input bufferit ovat myöskin 'modattavissa':
 
Since complaints of "tone sucking" do not follow the TS9 and 808 around, apparently this is a high enough impedance to avoid loading guitar pickups too much like the common wah pedals do. Parenthetically, it's possible to avoid the "tone sucking" of the wah pedals by copying the TS series input buffer in front of them.
 
Tuo input-bufferipiirin toteutus näyttäisi olevan identtinen useiden pedaalivalmistajien pedaaleissa. Yksi ratkaisu 'tonen' syöntiin on siis myöskin se, että pistää esimerkiksi Bossin input bufferin sisään.
 
Ei vain haluttaisi kolvata turhaan paikoilleen, jos olisi mahdollista löytää "tehokkain" sijoitus ennen sitä.
 
Katsoin juuri MIJ version schemaa, ja kuinkas ollakaan - U1 on juuri se opari, joka vaikuttaa 1,6 kHZ:n ja 3,2 kHZ:n liukuihin. Erotuskonkan kolvaaminen muihin opareihin on luultavasti turhaa.
 
Mulla on vahva epäilys, että noi TL072:t eivät sovi MIJ-versioonkaan sellaisenaan. R1:sen arvoa tulee näemmä pienentää tuon scheman modausohjeen mukaan. Piiri saa/ottaa itse asiassa enemmän virtaa. Tuo on jollain tavalla ristiriidassa yliohjautumisteorian kanssa. En osaa nyt yhdistää palasia kohdalleen...
 
Hoho, se olisikin messeää kun maalaisin mielestäni oivallisesti jäljitellyn TS:n, ja lopputulos onkin punainen!
 
:)
 
Tuli vielä koteloinnista mieleen, että oletko katsonut Elfan sivuilta (http://www.elfa.se/fi/) koteloita? Siellä on juuri noita Andreaksenkin mainitsemia Eddystonen malleja. Hinnatkin näyttävät siedettäviltä, vaikka laskisi ALV:inkin mukaan. Kun tilaa useamman kotelon samalla kertaa, niin toimituskulutkin tulevat ihan siedettäväksi kappaletta kohden.
 
EDIT: Kuva MXR:n EQ:n piirilevystä: http://acapella.harmony-central.com … &highlight=AND+boss+ge7+AND+mod
 
Kuva Kevinin DIY-kitin komponenteista: http://acapella.harmony-central.com … 32&highlight=AND+sniper+AND+mod

Lienee väliraportin aika.
 
Katsoin juuri MIJ version schemaa, ja kuinkas ollakaan - U1 on juuri se opari, joka vaikuttaa 1,6 kHZ:n ja 3,2 kHZ:n liukuihin. Erotuskonkan kolvaaminen muihin opareihin on luultavasti turhaa.
 
Tätä olen kovasti tutkinut. Sijoittaminen menee vain hieman vaikeaksi, koska ainakaan MIJ-pedaaleissa sitä tilaa ei ole levyn alla riittävästi, ei mene pohja kiinni. Komponenttipuolella taas on jokaisen oparin päissä jumpperoinnit, juuri niissä ideaalisissa sijoituspaikoissa. Tokihan voisi laittaa erotuskonkan yhden jumpperin paikalle, ja viedä sen jumpperoinnin sitten piuhalla ohitse. Pitäisi vaan porata pari uutta reikää levyyn tuota konkkaa varten, tuonne jumpperointipisteiden väliin..."käsivaralta" testattuna en kyllä löytänyt minkäänlaista korvinkuultavaa parannusta, riippumatta minne koitin tuota erostuskonkkaa sijoittaa.
 
U4:n A-lohkossa ei näytä olevan negatiivisen takaisinkytkennän rinnalla mitään suotoja, joten sellaistakin testasin. Ensimmäinen arvo oli tuo erotuskonkkana testaamani 100nF, ja tulos todella radikaali, lähestulkoon kaikki metakka hävisi! Valitettavasti siinä ohessa leikkaantui myös suuri määrä läpipääsevää diskanttia, 1. asteen alipäästösuotimena kun tuossa toimii.
 
Sitten otin mallia B-lohkosta, johon modatussa versiossa on lisätty 270pF konkka. Vielä 200pF konkka laski melua aavistuksen, leikkaamatta yläpäätä huomattavasti. Nyt olen koettanut saada ymmärrystä suotimien laskukaavoihin, jotta saisin haarukoitua sopivaa arvoa...kun saisi tuon raiturin toimintakuntoon, olisi helpompaa vaihtaa muutamaa arvoa ja tallettaa näytteet analyysiä varten.
 
Korvakuulolta voisin mennä korkeampiin konkan arvoihin, mutta tässä kohtaa en oikein luota pelkästään omiin korviini, taitaa olla jo luonnollista "leikkausta" yläalueilla. Lisäksi kriittisellä alueella tulee vaikeuksia kertoa, lähtikö itse signaalista yläpäätä, vai poistuiko vain taustakohina.
 
Minkä edun tuo relekäyttö toisi fetteihin verrattuna?
 
Hehe, hyvä kysymys! Sellaisia olen nähnyt jossain suosittavan, transistori/fetti-kytkentöjen sijasta. Tämä oli vain yksi idea, eikä tällä erää mikään vakavasti harkittava vaihtoehto. Mutta kenties jossain vaiheessa ehtii tutustua tuohonkin paremmin...
 
R1:sen arvoa tulee näemmä pienentää tuon scheman modausohjeen mukaan. Piiri saa/ottaa itse asiassa enemmän virtaa. Tuo on jollain tavalla ristiriidassa yliohjautumisteorian kanssa. En osaa nyt yhdistää palasia kohdalleen...
 
Joo, nimenomaan tuota lisääntynyttä virranottoa varten sitä vastusta muutettiin. Minä otin koko R1:n pois, jotta sain normaaleilla 9V virtalähteillä toimivan pelin....vanhassa muodossaan kun vaati periaatteessa tuon ACA-adapterin (12V).
 
Tuli vielä koteloinnista mieleen, että oletko katsonut Elfan sivuilta (http://www.elfa.se/fi/) koteloita? Siellä on juuri noita Andreaksenkin mainitsemia Eddystonen malleja.
 
Elfa! Siinähän se, Maplinin, Farnellin, SPelektroniikan, PartCon ja ties minkä kataloogien jälkeen en olisi huomannut tuota tsekatakaan, vaan sieltähän löytyy vaikka mitä...kiitos vinkistä!
 
Kuva MXR:n EQ:n piirilevystä:
 
No niin, SMD:itä täynnä. Noita uudempia ei mennäkään sitten niin helposti muuttelemaan...vähemmän näplättävää, kenties hyvä niin, vaihteeksi. ;)

Kiitos raportista!
 
Pitäisi vaan porata pari uutta reikää levyyn tuota konkkaa varten, tuonne jumpperointipisteiden väliin...
 
Älä turhaan. Voin kolvata toisen GE-7:n U1:sen jalkoihin erotuskonkan kiinni ja tehdä A/B-testin. MIT versiossa kun tilaa näyttäisi olevan. Itsekin ajattelin, että 'pohjan' puolelle olisi kätevää kolvata ('likaamatta' itse oparia), mutta pohjalevy ei tosiaan taida mahtua kiinni... Hauska juttu muuten - Tuoksi erotuskonkaksi suositellaan keraamista konkkaa ;)
 
lähestulkoon kaikki metakka hävisi! Valitettavasti siinä ohessa leikkaantui myös suuri määrä läpipääsevää diskanttia, 1. asteen alipäästösuotimena kun tuossa toimii.
 
Tuohan mielenkiintoinen tieto on! "Gain" osion 'treblesuodatuksella' näyttäisi siis olevan suuri merkitys 'sihinöihin' myöskin.
 
Sitten otin mallia B-lohkosta, johon modatussa versiossa on lisätty 270pF konkka. Vielä 200pF konkka laski melua aavistuksen, leikkaamatta yläpäätä huomattavasti.
 
Arvaapas mitä - MIT version toisen SIL-piirin kuudennen ja seitsämännen jalan välissä on 10 kilon vastus ja sen rinnalla keraaminen konkka! ...jonka arvoa en pysty lukemaan... Ovat pojat ainakin jotain tainneet ottaa opikseen MIT-versiota suunnitellessa ;)
 
Tuosta tulikin mieleen - Mainitsit, että Kevin muutti modissaan jonkin konkka arvon. Olen saanut selville, että Kevinin 'DIY-kitin' konkka on 'monolyyttinen kondensaattori' (monolithic condensator). Tuo viittaisi vahvasti siihen, että kyseinen 'tarkkuuskonkka' olisi tarkoitettu tuon 10 kilon vastuksen rinnalle - Määrittämään tarkasti suodatettava ylärajataajuus. Arvailua tämäkin, mutta aion varmasti tweekkailla tuon konkan kanssa myöskin! (Jahka saan hommattua komponentit.)
 
Nyt olen koettanut saada ymmärrystä suotimien laskukaavoihin, jotta saisin haarukoitua sopivaa arvoa...
 
'Oparihakuteoksen' sivun 61 lopussa näyttäisi olevan yksi laskuesimerkki. En sitten tiedä onko se sovellettavissa tuohon yhteyteen. Mutta katsoppa sivua 62 - Low Noise, Double high frequency cut off! U5:seen sovelluttuna siis niin, että C20 x R28 = R31 x C. Tuon esikorostuspiirin R31:n rinnalle kun kytkisi C:n, niin saattaisi siis tapahtua jotain myöskin...
 
No niin, SMD:itä täynnä. Noita uudempia ei mennäkään sitten niin helposti muuttelemaan...vähemmän näplättävää, kenties hyvä niin, vaihteeksi. ;)
 
GAS ei siis ainakaan suuntaudu noihin MXR:n ekkuihin ;) Mieltä rauhoittava tieto on myöskin tämä, Kevinin sanoin:
 
Neither is as noisy as the Boss GE-7 stock. However the Sniper GE-7 is quieter. Especially if you are boosting frequencies. If added noise is not an issue then either of the MXR's will do nicely.

Älä turhaan. Voin kolvata toisen GE-7:n U1:sen jalkoihin erotuskonkan kiinni ja tehdä A/B-testin. MIT versiossa kun tilaa näyttäisi olevan.
 
Jos tuolleen voit tehdä, se olisi asiaa.
 
Hauska juttu muuten - Tuoksi erotuskonkaksi suositellaan keraamista konkkaa ;)
 
Näinpä juuri, nimenomaan tuollaisiin tarkoituksiin on näytetty oikein suositeltavan kerkoja, tai toisinaan esim. keraamista ja tantaalia rinnan.
 
Arvaapas mitä - MIT version toisen SIL-piirin kuudennen ja seitsämännen jalan välissä on 10 kilon vastus ja sen rinnalla keraaminen konkka!
 
Edistystä tuossa siis! Näille negatiivisen takaisinkytkennän suodoille (negative feedback) suositellaan kyllä joissain piireissä muovikonkkia...siis toisin kun noissa erotuskonkissa. Juuri luin jostain, että jos komponenttiparannuksia yrittää, nämä olisivat nimenomaan kriittisiä kohteita? Itse laitoin kerkon U4:ään, vertailuja en ole tehnyt. ;)
 
Mainitsit, että Kevin muutti modissaan jonkin konkka arvon.
 
Juu, jos oikein olen ymmärtänyt, Kevin muutti ainakin yhtä tai kahta noista taajuussäätimien konkista. Tarkoitus oli laskea alimman säätimen taajuus 100 hertsistä noin 80:een.
 
Sen lisäksi hän vaihtoi muitakin konkkia. Jossain tuohon DIY-kittiin liityen hän mainitsi, että pitääkseen paketin hinnan kohtuullisena, hän ei sisällyttänyt siihen kaikkia niitä komponentteja, mitä omassa modissaan käytti.
 
Tuo viittaisi vahvasti siihen, että kyseinen 'tarkkuuskonkka' olisi tarkoitettu tuon 10 kilon vastuksen rinnalle - Määrittämään tarkasti suodatettava ylärajataajuus.
 
Tämäkin on mahdollista. Jos ja kun DIY-paketissa on vain yksi konkka, on se varmaan ennemmin jokin tuollainen, kuin esim. signaalitien jonkin yksittäisen konkan upgreidaus...luultavasti enemmän vaikutusta noin. Jälkimmäisessä tapauksessa itse konkan arvon muuttaminen tekisi suuremman eron soundiin.
 
Tietenkin jos ja kun upgreidaa kaikki signaalitien komponentit, saattaisi sitä havaittavaa eroa tulla sitäkin kautta. Nämähän ovat sitten sitä suurta salatiedettä. :D Tuolla toisessa ketjussa on asiaa sivuten keskusteltu todella mielenkiintoisesti, ja paljon hyviä pointteja on tullut esiin...jos kohta alkuperäisestä aiheesta taidetaan olla kohta kaukana.
 
'Oparihakuteoksen' sivun 61 lopussa näyttäisi olevan yksi laskuesimerkki. En sitten tiedä onko se sovellettavissa tuohon yhteyteen.
 
Tämäkin on tutkinnassa. Tuo kaavio ei näytä ihan suoraan soveltuvan siihen mitä pähkään, mutta on hemmetin paljon yksinkertaisempi kuin ne mitä tähän mennessä olen yrittänyt ratkoa. Kerron jos saan jotain uutta selville.
 
Mitä itse fyysiseen modaukseen tulee, kohtasin harmittavan, mutta odotetun ongelman. Boksin jatkuva availu/sulkeminen ja piirilevyn toistuva liikuttelu sai viimein piirilevyn ja liukusäätimien välisen (jäykän) lattakaapelin murtumaan! Tällä erää on/off ledi toimii pätkien, mutta aiemmat vastaavat tapaukset antavat olettaa, että useampikin kontakti katkeaa piakkoin.
 
Täytyy katsella jostain tuollaista 15-linjaista lattaa, ja kolvata uusi paikoilleen. Tai sitten niin kuin tein Tube MP:n kanssa, tein kokonaan uudet piuhoitukset piirilevyjen välille. Tuon ledin saisi kyllä piuhoitettua erikseenkin, mutta jos useampia linjoja täytyy vetää, tulee lattakaapelilla siistimpi.
 
Kun tuota piiriä on tullut pyöriteltyä (heh), olen huomannut että sen suunnittelussa on kyllä muutama "mielenkiintoinen" ratkaisu. Esim. jännite tulee levyn laitaan, matkustaa puoliväliin ja menee sitten noille taajuussäätöopareilla/katkaisin-osiolle. Vasta sen jälkeen tulevat virtalähteen suodatus/tasaus konkat.
 
Itse (kitara)signaali tulee myös levyn laitaan, ja matkustaa sitten kokonaan toiselle puolelle, ensimmäiselle oparille. Yksinkertaisesti kääntämällä piiri toisinpäin, olisi signaalin vaeltelua saatu pienennettyä. Samoin suodatukset olisi mielestäni voinut sijoittaa heti patteri/adapteri-liittimien jälkeen. Näihin liittyen muuten, kunhan saan lisää komponentteja, vaihdan myös biasoinnin vastukset (voltage divider) tarkempiin.
 
Jos tilaa olisi enemmän, ohittaisin nuo virtapuolen elkot myös pienemmillä konkilla, vaan ahtaaksi pakkaa menemään. Tosin testeissä en ole havainnut mitään ylimääräistä jännitesyöttöjen melua, joten aika pilkunviilausta olisi.
 
Tähän mennessä tehtyjen modausten perusteella, itse opareitten vaihto parempiin ja niiden kunnollinen biasointi/suodatus näyttää tuovan suurimman edun. Seuraava iso ongelmakohde ovat mielestäni nuo taajuussäätimet, tai siis niiden toteutus.
 
Nämä graafiset EQ:t on vain tehty näin, joten asialle ei jälkikäteen voi juuri mitään, valitettavasti. Useampien liukureiden yhtäaikainen nosto/lasku aiheuttaa ylimääräistä kohinaa, joka täytynee vain hyväksyä. Eri EQ-valmistajilla näyttäisi olevan omia "patenttejaan", mutta kaavioita ei juuri netistä löydy.
 
Yksi valmistaja, Rane, täytyy kuitenkin kiitollisena mainita. Heillä on kattavan manuaali- ja schemalistauksen lisäksi saatavilla myös yleispätevää luettavaa koko audioalalta.
 
http://www.rane.com/library.html
 
Ranen Pro Audio Reference on todella kattava hakuteos audioalan termeistä. Jossakin oli koko pakettikin downloadattavana versiona, mutta tuolla on ainakin aakkostettuna sivustona:
 
http://www.rane.com/digi-dic.html
 

 
edit:päivitänpä tähän samaan yhteyteen...
 
Vaihdoin eilen kaikki taajuussäätöopareitten vastukset, olikos niitä 16 kpl. Ensitestitys oli aiheuttaa laakin, niin hiljaiseksi meni taustakohina. Meinaan, ei voi vaikuttaa pelkät vastukset niin paljon!
 
Ennen hoosiannaa ja hallelujaa tarkastelin tilannetta paremmin ja huomasin että peräti 6 liitosta oli poikki tuosta lattakaapelista. Väliaikaiset kytkennät paljastivat tutun tuhinan siellä taustalla, mutta nyt on edessä tuon latan korjaus. Kuorin jo piuhojen päät paljaaksi ja ymppään saman kaapelin kiinni, ainakin toistaiseksi. Onneksi tässä lattakaapelissa on sisällä ihan oikeaa, monisäikeistä johdinta. Aiemmat latat, joita olen onnistunut katkomaan, ovat olleet sellaisia ohuilla liuskoilla varustettuja...eivät tarvitse paljoa nitkuttelua hajotakseen.
 
Noiden liukupotikoiden päällä ollut vaahtomuovieriste/suoja on aikojen kuluessa kovettunut ja hapertunut, joten poistin sen kokonaan. Täytyy kehitellä jostain uutta eristettä, riittävän joustavaa, jotta sulkeutuu kunkin liukurin ympärille tiiviisti, muttei murene heti käytössä. Ehdotuksia kuulen mielelläni.
 
Vielä noihin liukupotikoihin liittyen; havaitsin että pelkästään Level-potikan rungosta on viety erikseen piuha yhteiselle maadoituspisteelle piirilevyllä. Taajuussäätöpotikoille voisi periaatteessa tehdä saman...lisätutkintaa aiheesta.

EQ taas täysin toimintakunnossa, vanha lattakaapeli korjattuna paikoillaan. Se Level-potikan maadoitus tarvitsee olla kytkettynä, muuten tulee liukurin säädöistä käsittelyääniä...muiden potikoiden osalta tilanne vielä auki.
 
Ulostulojakki on maadoitettu ainoastaan boksin rungon kautta, sisääntulossa on erillinen veto piirille, tämä tutkinnan alla.
 
Viimeöisissä testeissä varmistui kuitenkin aiemmin havaitsemani seikka, jonka ratkaisu olisi luultavasti loppusilaus näille häiriönpoistomodauksille. Kaikki taajuuspotikat maksimille, Level nollatasolla. Ylimmän taajuuden (6.4K) liukurin laskeminen LISÄÄ taustakohinaa. Siis täysin päinvastoin kuin muilla taajuusliukureilla. Ero muihin säätöihin: ylin taajuussäätö ei toimi opareilla, vaan menee suoraan vastuksen ja konkan läpi referenssijännitteelle. Olisipa mielenkiintoista ratkaista tämä mysteeri.

Näinpä juuri, nimenomaan tuollaisiin tarkoituksiin on näytetty oikein suositeltavan kerkoja, tai toisinaan esim. keraamista ja tantaalia rinnan.
 
Tein lisätutkintaa erotuskonkkaan liittyen. Vanhaa postiani lainaten:
 
Good supply decoupling is important to ensure the high frequency performance of the system by eliminating supply lead inductance effects.
 
Tulkitsin tuon niin, että sillä viitattaisiin korkeiden taajuuksien toistoon. Sillä ei kuitenkaan viitata yksistään korkeisiin taajuuksiin, vaan ylipäätään oparin ‘hyvään’ suoritukseen (high performance). Erotuskonkan tarkoitus lienee yksinkertaisesti estää se, ettei oparin tulot vahvista käyttöjännitteen 'rippeleitä'. Oparin tuloilla on ilmeisesti taipumus vahvistaa käyttöjännitenastoissa esiintyviä 'häiriöitä'. Lead inductance:lla viitataan siihen, että oparin jaloissa on induktanssia – En sitten tiedä, onko oparin jaloista syntyvä induntanssi vielä merkittävä audioalueella… Epäilen vahvasti. RF-puolella homma kääntyy kyllä päälaelleen. Konkista tulee keloja jne.
 
…by eliminating supply lead inductance effect. Nii-in. Viitataankohan tuolla sitten siihen, että käyttöjännitenastojen ‘rippelit’ siirtyvät jaloista syntyvän magneettikentän (induktanssi) myötä oparin tuloihin. Jos tulkitsin oikein, niin silloin todella mitätön magneettikenttä riittää siirtämään häiriöt oparin tuloihin…
 
Meillä muuten näyttäisi olevan eri valmistajan 'gyraattorit'. Mulla on Texas Instrumentsin ja sulla on Philipsin, eikö vain? Philipsin datalehti näyttää olevan yksityiskohtaisempi – En näe TI:n lehdykällä mainintaa 'supply decouplauksesta'.
 
(http://www.datasheetcatalog.com/datasheet/NE/NE5532.shtml)

 
Itse laitoin kerkon U4:ään, vertailuja en ole tehnyt. ;)
 
'Taitoin' 10 kilon vastuksen rinnalla olevaa kerkoa niin, että pystyin lukemaan kapasitanssiarvon – 470 pF. Ei johtopäätöksiä vielä ;)
 
Kysäisin paikallisen 'puodin' pitäjältä, että mitä 'monoloottisella kondensaattorilla' tarkoitetaan – Koneen tietokannan mukaan joidenkin kerkojen yhteydessä mainitaan kyseinen termi. Sillä halutaan ilmeisesti 'painottaa' että kerkon 'levyt' ovat tietynlaiset. Tarkempi info pääsi valitettavasti karkaamaan päästäni touhun tuoksinassa. Kuulisin mielelläni lisää tarinaa tuosta…
 
Tarkoitus oli laskea alimman säätimen taajuus 100 hertsistä noin 80:een.
 
Tuokin taitaa olla yleinen 'temppu' GE-7 modauksen yhteydessä. Guitargeek-foorumilla pyörivä IndyGuitarist on myöskin mainostanut kyseistä modia.
 
Mainitsit aiemmin, että harkitsit parin parametrisen kaistan lisäämistä pedaaliin, mutta että tilanpuute tuli rajoittavaksi tekijäksi – Poraa ulostulojakin viereen reikä toiselle jakille ja tuo ulkopuolisesta kotelosta parametriset kaistat GE-7:aan… Nyt kun olet koteloitakin hankkimassa ;)

Jälkimmäisessä tapauksessa itse konkan arvon muuttaminen tekisi suuremman eron soundiin.

270 pikon kerko odottaa kolvaamistaan. Yritän raportoida viimeistään perjantaina erotuskonkan ja 270 pikon konkan vaikutuksesta…

Kun tuota piiriä on tullut pyöriteltyä (heh), olen huomannut että sen suunnittelussa on kyllä muutama "mielenkiintoinen" ratkaisu. Esim. jännite tulee levyn laitaan, matkustaa puoliväliin ja menee sitten noille taajuussäätöopareilla/katkaisin-osiolle. Vasta sen jälkeen tulevat virtalähteen suodatus/tasaus konkat.
 
Varsin erikoinen ratkaisu. MIT-versiossa jännite tulee levyn laitaan puolivälin kohdalle. Siitä se viedään zeneriä ja elkoa sivuten ensimmäiselle gyraattorille. Voisi kuvitella, että MIJ-version gyraattorit saavat 'rippeliä' enemmänkin. Ja kun se elkon elektrolyysikin on jo toistakymmentä vuotta vanhaa… ;) Tuosta tulikin mieleen oiva nimitys - Vuosikertaelektrolyysi :D
 
Itse (kitara)signaali tulee myös levyn laitaan, ja matkustaa sitten kokonaan toiselle puolelle, ensimmäiselle oparille. Yksinkertaisesti kääntämällä piiri toisinpäin, olisi signaalin vaeltelua saatu pienennettyä.
 
Ei MIT-versionkaan 'johdotusta' voi mitenkään optimoiduksi sanoa. Aloin miettimään, että olisikohan "robotiikka" saneleva tekijä tuon suhteen. Komponentit luultavasti sijoitetaan automaation kannalta optimaalisimpiin paikkoihin. Signaalin tai "offboard" johdotusten suhteen se saattaa tarkoittaa aikamoista poukkoilua.
 
MIT-version piirilevyllä on muuten vain viisi ihmisen tekemää kolvausta ja nekin ovat kaikki "offboard" johdotuksia.
 
http://www.rane.com/library.html

Vaikuttaa todella asialliselta sivustolta. Tuossa yhden toisen ketjun tiimoilta sivuuttiinkin jo kyseistä sivustoa. Sanastokin näyttää olevan 'varsin' kattava. Kiitos linkistä!

Täytyy kehitellä jostain uutta eristettä, riittävän joustavaa, jotta sulkeutuu kunkin liukurin ympärille tiiviisti, muttei murene heti käytössä. Ehdotuksia kuulen mielelläni.
 
Mulle tulee mieleen yksi hyvä tiiviste tuohon tarkoitukseen… En saa nyt päähäni kyseisen 'tiivisteen' oikeaa nimeä, mutta ilmoitan heti jahka muistini alkaa toimimaan.

Se Level-potikan maadoitus tarvitsee olla kytkettynä, muuten tulee liukurin säädöistä käsittelyääniä…
 
Tällaista 'todistusaineistoa' kuulee mielellään. On meinaan joskus ollut debattia, että kannattaako potikan kolmatta jalkaa maadoittaa.
 
Ero muihin säätöihin: ylin taajuussäätö ei toimi opareilla, vaan menee suoraan vastuksen ja konkan läpi referenssijännitteelle. Olisipa mielenkiintoista ratkaista tämä mysteeri.
 
Kiinnitin huomiota samaan seikkaan. Olisi tosiaankin mielenkiintoista löytää ratkaisu tuohon…
 
EDIT: oikolukua

Väliraportti.
 
1) erotuskonkan vaikutus
 
Kummassakin GE-7:ssa on gyraattoreina tällä hetkellä siis TI:n NE5532:set. Ainut ero on se, että ekku #2:sessa on U1:sen neljännen ja kahdeksannen jalan välissä 100 nanon kerko (suoraan jalkoihin kolvattuna). MIT GE-7:ssa käyttöjännite tuodaan suodatuksen (elko) ja stabiloinnin (zeneri) kautta U1:selle – Toisin kuin MIJ versiossa siis. Ekku #2:sessa on siis ikäänkuin 'tuplasuojaus' käyttöjännitteen rippeleitä vastaan.
 
Käväisin viime yönä kämpillä tekemässä silmät ristissä A/B testin. Nostelin liukuja edestakaisin, mutten ollut kuulevinani kohinatasoissa mitään eroa. Ekkujen 'ominaiskohinat' kuulostivat kylläkin hieman toisistaan poikkeavilta, mutten kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota. Pistin sen komponenteissa esiintyvien toleranssien piikkiin.
 
Johtopäätökseni oli, että NE5532:sen tulot eivät vahvista häiriöitä niin herkästi kuin TL072:sen (TL072:sen tulot ovat herkemmät). Päättelin myös, että GE-7:n oma käyttöjännitteen suodatus on riittävän hyvä.
 
2) negatiivisen feedback loopin konkan vaikutus
 
Vaihdoin ekku #1:seen 10 kilon vastuksen rinnalla olevan kerkon (stock) 470 pikoisesta 270 pikoiseen. Jätin erotuskonkan ekku #2:seen. Käväisin 'uusin korvin' tekemässä A/B-testin. Testilaitteisto oli sama kuin edellä (Godin ja Princeton Chorus). Tällä kertaa käänsin kitaran tonepotikankin nollille, koska havaitsin senkin vaikuttavan hieman.
 
EKKU 1
 
Nostelin jokaista liukua yksi kerrallaan. Level-potikkaa pystyi nostamaan lähelle toista viivaa, ennenkuin kohina tuli havaittavaksi. Tässä vaiheessa kuuntelin tarkemmin – Eihän tuo olekaan itseasiassa kohinaa, vaan yksikelaisen mikin 'hurinaa'!. Nostin liukua hieman lähemmäksi toista viivaa ja vasta sitten kuulin "hurinan" alta pientä kohinaa.
 
Level takaisin 'nollaan'. Jokaisen taajuussäätimen yksinään, 3,2 kilon liukua lukuunottamatta, pystyi nostamaan toiselle viivalle, ilman että kohina tuli havaittavaksi. 3,2 kilon liuku alkoi kohisemaan ensimmäisen ja toisen viivan puolivälin tietämillä - Neljää ensimmäistä liukua pystyi nostamaan lähelle kolmatta viivaa, 1,6 kilon liun toiselle viivalle ja 6,4 kilon liun toisen viivan tietämille, ennenkuin kohina tuli havaittavaksi. Käänsin kitaran volumet päälle ja soitin muutaman 'linjan' riemuiten, että onpa puhdasta boostia.
 
EKKU 2
 
Ekku #2:sessa on siis 10 kilon vastuksen rinnalla "stock" 470 pikon kerko, sekä U1:sen käyttöjännitejalkojen yli erotuskonkka. 'Liukutestin' tulokset olivat mielestäni hyvin lähellä ekku #1:sen tuloksia. Ekku #1 oli mielestäni silti hieman hiljaisempi. Ei kuitenkaan mitenkään dramaattisesti. Ero oli paljon 'marginaalisempi' tuohon gyraattoritestiin verrattuna.
 
Tässä vaiheessa aloin kuulostelemaan ekku #2:sen kohinoita tarkemmin. Saattaa kuulostaa hullulta, mutta minun mielestäni kohina kuulosti karvan verran pehmeämmältä ekku #1:seen verrattuna – Ikäänkuin kohinan ylimpiä taajuuksia olisi piirun verran leikattu. Ero oli todella marginaalinen, mutta silti mielestäni havaittava. Tämä havainto antoi minun syytä olettaa, etten kolvannut erotuskonkkaa turhaan. Tiedä häntä sitten – Saatanpa kolvata erotuskonkan ekku #1:seenkin jossain vaiheessa ja tehdä A/B testin.
 
---
 
NEGATIIVISEN FEEDBACK LOOPIN KONKKA
 
Miten tuota negatiivisen feedbackloopin konkka-arvoa lähtisi sitten haravoimaan… 200 pF paransi 'lopputulosta' vielä hieman, mutta 100 nF olikin jo sitten aivan liian radikaali suodatus, kuten raportoit.
 
Kuudennen ja seitsämännen jalan välissä on siis rinnankytkettynä vastus ja konkka. Yritin selvitellä kyseisen konkan "syvempää" olemusta tarkemmin. Matalilla taajuuksilla konkkaa voi ajatella katkoksena, joten signaali menee lähes kokonaan vastuksen kautta. Taajuuden kasvaessa konkka alkaa päästämään signaalia lävitseen yhä enemmän ja enemmän - Mitä korkeampi taajuus, sitä enemmän signaali alkaa kulkemaan konkan kautta.
 
Kondensaattorin reaktanssin voi laskea kaavasta: X = 1 / (2 x pii x f x C)
Tuosta kun ratkaisee taajuudeen, niin saa: f = 1 / (2 x pii x C x X)
 
Alemmasta kaavasta voi ratkaista esimerkiksi millä taajuudella konkan reaktanssi on vaikkapa 10 kilon vastuksen suuruinen. R:n paikalle sijoitetaan siis 10000 ja C:n paikalle esim. 270 x 10^-12. Vastauksena saa siis, että millä taajuudella 270 pikon konkan reaktanssi on 10 kilon vastuksen suuruinen. Kaksi 10 kilon vastusta rinnakkain on yhtäkuin 5 kilon vastus. Kyseisessä tapauksessa vastaus on reilusti audioalueen yläpuolella. Tuo lasku ei kylläkään yksinään kerro vielä mitään.
 
Juju on siinä että kyseinen konkka tosiaankin muuttaa rinnankytkennän resistanssia taajuuden funktiona. Kyseinen resistanssi vaikuttaa suoraan alipäästösuodattimen (katso opariteoksen sivu 62) rajataajuuteen. Alipäästösuodattimen ylärajataajuus on laskettavissa kaavasta f = 1 / (2 x pii x R x C). C on nyt MIJ scheman C16 (10 uf) ja R on minun tulkintani mukaan R2 + feedbackloopin rinnankytkennän resistanssi.
 
Eli f = 1 / (2 x pii x C16 x (R2 + feedbackloopin rinnankytkennän resistanssi)). Tuosta R:n muodostumisesta olen hieman epävarma vielä. Minun tulkintani on että R muodostuu R2:sen ja rinnankytkennän summasta. Eli level potikka ei vaikuttaisi R:ään. Laskukoneeni paristot ovat valitettavasti finito, joten en pääse tarkastamaan tuleeko kaavasta järkeviä vastauksia. Varmistusta ja tarkennusta kaipailisin… Joka tapauksessa noita kolmea kaavaa soveltamalla voisi laskeskella numeerisia arvoja konkkatviikkailun tueksi.
 
Tässä yhteydessä mielenkiintoni kohdistuu myöskin U5a esikorostuspiirin suodattimeen (kuten jo aiemminkin mainitsin). Elikkä R31:n rinnalle kun hakisi sopivan konkka-arvon, niin esikorostuksessa syntyvät 'kohinat' saattaisi suodattua tehokkaammin…
 
---
 
Sanoit, että MIJ version gyraattorit saavat suodattamattoman käyttöjännitteen. Voisi kuvitella, että erotuskonkka parantaisi tilannetta. Missä datalehdessä muuten suositeltiin tuota 100 nanon konkkaa? Taisin lueskella Philipsin lehdykkää huolimattomasti, kun ei osunut silmiini…
 
Kun saan hommattua komponentit, niin vaihdan kaikki vastukset 1%:n metallikalvoiksi ja teen A/B testin - Musta lakattu GE-7 näyttää muuten todella tyylikkäältä :)
 
EDIT: pientä tarkentelua

2) negatiivisen feedback loopin konkan vaikutus
 
Vaihdoin ekku #1:seen 10 kilon vastuksen rinnalla olevan kerkon (stock) 470 pikoisesta 270 pikoiseen...
 
Ekku #2:sessa on siis 10 kilon vastuksen rinnalla "stock" 470 pikon kerko, sekä U1:sen käyttöjännitejalkojen yli erotuskonkka... ...Saattaa kuulostaa hullulta, mutta minun mielestäni (ekku #2:sen) kohina kuulosti karvan verran pehmeämmältä ekku #1:seen verrattuna
Ikäänkuin kohinan ylimpiä taajuuksia olisi piirun verran leikattu.
 
Tämän ilmiön aiheuttaa todennäköisesti tuo takaisinkytkentäsilmukan (feedback-loop) kondensaattori. Suurempiarvoinen kondensaattori leikkaa enemmän korkeita taajuuksia, joten kytkentä jossa kondensaattorin arvo on 470 pF kuulostaa "pehmeämmältä" kytkentään, jossa arvo on 270 pF, verrattuna. "Ikäänkuin kohinan ylimpiä taajuuksia olisi piirun verran leikattu" on luultavasti se mitä tapahtuu.
 
Minun käsittääkseni ne kondensaattorit joita suositellaan asennettavaksi lähelle operaatiovahvistinpiiriä eivät vaikuta niinkään kohinaan (noise) kun kohinalla tarkoitetaan tätä suhisevaa valkoista kohinaa, vaan nimenomaan virtalähteestä tuleviin hurinoihin ja muihin ylimääräisiin signaaleihin. Englannin kielessähän sana noise tarkoittaa hälyääntä, ei välttämättä pelkästään valkoista kohinaa (white noise).
Näiden kondensaattoreiden vaikutus alkaa vasta huomattavasti kuuloalueen ylittävillä taajuuksilla, mutta jos vahvistin alkaa itsestään värähtelemään muutaman megahertsin taajuudella, niin sitä ei pysty kuulemaan muuten kuin ehkä siitä että äänialueen signaalit alkavat omituisesti säröytyä, joten kondensaattoreista voi olla hyötyä myös matalammille taajuuksille.
 
NEGATIIVISEN FEEDBACK LOOPIN KONKKA
 
Miten tuota negatiivisen feedbackloopin konkka-arvoa lähtisi sitten haravoimaan
200 pF paransi 'lopputulosta' vielä hieman, mutta 100 nF olikin jo sitten aivan liian radikaali suodatus, kuten raportoit.
...Alipäästösuodattimen ylärajataajuus on laskettavissa kaavasta f = 1 / (2 x pii x R x C). C on nyt MIJ scheman C16 (10 uf) ja R on minun tulkintani mukaan R2 + feedbackloopin rinnankytkennän resistanssi.
 
Eli f = 1 / (2 x pii x C16 x (R2 + feedbackloopin rinnankytkennän resistanssi)). Tuosta R:n muodostumisesta olen hieman epävarma vielä...Varmistusta ja tarkennusta kaipailisin.
 
En ole noista kaavoista ihan varma, mutta mielestäni C16:n arvo ei vaikuta alipäästösuodattimen rajataajuuteen. Tässä tapauksessa operaatiovahvistinta käytetään ei-kääntävänä vahvistimena, joten alipäästösuotimen rajataajuuteen vaikuttaa takaisinkytkentäsilmukassa olevan kokonaisimpedanssin suhde R2:seen, ja koska level-potentiometri on kytketty kuin se on, niin myös osa potentiometrin resistanssista pitää laskea mukaan tuohon R2:seen.
 
Tässä yhteydessä mielenkiintoni kohdistuu myöskin U5a esikorostuspiirin suodattimeen (kuten jo aiemminkin mainitsin). Elikkä R31:n rinnalle kun hakisi sopivan konkka-arvon, niin esikorostuksessa syntyvät 'kohinat' saattaisi suodattua tehokkaammin
 
Kaivoin esiin toisessa ketjussa mainostamani simulaattorin ja suoritin muutaman simulaation.
2,2 nF näyttää olevan pienin arvo jolla jotain huomattavaa muutosta tapahtuu ja 6,8 nF näyttää olevan suurin arvo joka ei vaikuta kovin paljoa korkeiden äänien toistoon. Yli 6,8 nF kondensaattori todennäköisesti vähentää kohinaa enemmän mutta voi myös huomattavasti vaikuttaa korkeiden taajuuksien toistoon.
 
Kun katsoin tuota ensimmäisellä sivulla olevaa GE-7:n kytkentäkaaviota niin huomasin että gyraattoreissa on 82- ja 100 kilo-ohmin vastuksia(R16, R9 jne.). Jos gyraattoreihin vaihtaa vähäkohinaiset operaatiovahvistimet kuten NE5532, niin nuo vastukset todennäköisesti aiheuttavat enemmän kohinaa kuin itse operaatiovahvistin.
Jos noiden vastusten tilalle vaihtaisi esim. 22- tai 10 kilo-ohmin vastukset, pitäisi kohinoiden vähentyä entisestään.
Eräässä elektroniikkakirjassa oli esimerkki jossa sanottiin että yli 10 kilo-ohmin vastukset tuottavat enemmän kohinaa kuin NE5532 operaatiovahvistin, joten operaatiovahvistimen vähäkohinaisuuden tuoma etu menetetään.
 
Toisaalta tuossa gyraattorikytkennässä vastuksia ei voi suoraan vaihtaa pienemmäksi koska taajuusalueet muuttuvat samalla. Gyraattoreissa oli myös 470 kilo-ohmin vastuksia, jotka aiheuttavat vielä enemmän kohinaa, mutta niiden vaikutus ei välttämättä ole kovin suuri koska ne on kytketty operaatiovahvistimien ulostuloon ja kääntävään sisäänmenoon, joka on periaatteessa sama kuin maa.
 
Jos nuo 82- tai 100 kilo-ohmin vastukset aikoo vaihtaa pienemmiksi niin samalla täytyy vaihtaa myös gyraattoreissa olevat kondensaattorit. Kondensaattoreiden arvoja voi kätevästi kokeilla edellämainitulla simulaattorilla.

Kiitos perinpohjaisesta väliraportista, Placebo! Tutkin viestejä vielä tarkemmin ja kommentoin vaikkapa tähän samaan vastineeseen myöhemmin.
 
Löysin pari todella pientä 100nF konkkaa, joten voin tehdä decouplauksen piirilevyn alle...samalla löytyi polystyreenikonkkia, joita väitetään audioalalla erinomaisiksi. Niitä tosin ei kokonsa puolesta sijoitetakaan ihan mihin tahansa, mutta lisää myöhemmin. Tietoa erotuskonkista (ja niiden arvoista) hankin vertailemalla useista eri lähteistä, mutta yhtenä hyvänä selostuksena löytyy mm. Analog Devices Application Note, AN-202. Otsakkeena, "An IC Amplifier User’s Guide to Decoupling, Grounding, and Making Things Go Right for a Change".
 

 
edit: Ja Tommilta ilmestyi myös huomionarvoista asiaa, kiitoksia...
 
edit2: Lisää pähkäilyä...
 
Placebo, mainitsit nuo monoliittiset konkat tuolla aiemmin. Minun tietääkseni tuolla tarkoitetaan keraamisia konkkia, joissa on vain yksi eristekerros ja sitten nuo levyt laidoilla. Siis erotuksena ns. "stacked" kerkoihin, joissa on periaatteessa useita rinnakkaisia monoliitteja samoissa kuorissa.
 
Noita piirilevyn vetoja olen tutkinut ja miettinyt. Niin kuin aiemmin oli puhetta, saattaa siinä layoutissa olla vaikuttavana myös robotiikkakin. Bossin pedaaleissa on kyllä ollut, ellei ole vieläkin, yllättävän paljon käsityötäkin. Jossakin oli hyvä kuva-artikkeli tehtaalta, eikä se nyt ihan automaattiselta tai täysin liukuhihnatyöltä vaikuttanut.
 
Mutta enemmän tähän GE-7:ään liittyen, esimerkiksi tuo virtalähteen suodatuksen layout voisi olla parempikin, näissä MIJ-versioissa ainakin. Kolvasin sitäkin silmälläpitäen sitten kaksi 100nF:n erotuskonkkaa piirilevyn alle, laitimmaisten gyraattoriopareitten päihin. Mitään korvinkuultavaa eroa en kyllä häiriöetäisyyteen saanut, mutta eipä noista haittaakaan tuolla levyn alla ole, joten saavat jäädä.
 
Se mikä edelleenkin vaivaa kovasti, on tapa millä gyraattoreiden säädöt vaikuttavat kohinoihin ja käsittelyääniin. Enpä muista oliko tällaista ilmiötä ennen kuin tein mitään modeja: Kun mitkä tahansa kaksi gyraattorioparia on säädetty täysille (eli 4 liukua), aiheuttaa seuraavan (siis viidennen) liukurin nosto melkoisia häiriöröpsähtelyjä. Mutta, jos 6.4K liuku on ylhäällä, näitä häiriöitä ei tule!
 
Myös, jos 6.4K liuku on maksimileikkauksella, ja yksi gyraattoriopareista (2 liukua) täysillä, aiheuttaa seuraavan liukurin nosto näitä häiriöääniä. Eli vieläkin pahempi tilanne.
 
Jotenkin nuo gyraattorit ja tuo erillinen 6.4K säätö ovat kohtalonyhteydessä toisiinsa...no meneväthän kaikki taajuussäädöt rinnan tuonne U4:lle. Mutta tarkoitan, jotain referenssijännitteeseen tms. liittyvää kenties? Vai haukkaako systeemi tyhjää, tarvitsisiko lisäpotkua jännitepuolelle? Itse asiassa, tuotapa voisin koettaa testatakin, kun jonkinmoista säädettävää virtalähdettä löytyy.
 
Tokihan testiasetukseni ovat olleet tarkoituksellisestikin varsin radikaaleja, ja normaaleilla soittosäädöillä GE-7 kuulostaa ja käyttäytyy niin kuin tältä EQ:lta voisi odottaakin.
 
Mitä tulee tuohon pohjakohinan vähentämiseen edelleenkin, niin Tommin maininta vastusten skaalauksesta pienemmiksi on mielestäni asiallinen ehdotus sinällään. Vaatisi tosiaan laskentatouhuja säätää arvot kohdilleen, mutta opareista itsessään ei tuo häiriöetäisyys tässä vaiheessa ole varmaan kiinni.
 
Valitettavasti olen omat vastukseni jo vaihtanut, enkä ihan heti suunnittele niihin koskevani, mutta vastaisen varalle täytyy pitää mielessä.
 
Missäs Tommi muuten on tuo simulaattorilaskin, josta mainitsit?
 
Placebo, sinun testiraporttisi maininta tuosta EQ2:n paremman oloisesta soundista on pistänyt miettimään...luulenpa, että niinkuin Tommi sanoi, tuo 470pF konkka saattaisi vaikuttaa asiaan. Omassani on tosiaan 270pF konkka, joten siihen voisin koettaa itsekin isompaa arvoa. Lieneekö viimoisen päälle hifistelyä, mutta 330pF polystyreenikonkka löytyisi, josko koittaisi sillä ensin.
 
Tuollaisen polystyreenin laitoin koemielessä DS-1:n feedbackluuppiin, mutta mitään eroa en kuullut. No, itse asiassa tuntui, että selkeyttä/diskanttia tuli lisää, vaikka arvot pysyivät lähes samana...oliko peräti 15pF ero osien välillä. Voisi ajankuluksi vaihtaa vielä kerkon takaisin, jotta oliko sitä eroa oikeasti...eivät vaan nuo polystyreenit tykkää lämmittelystä paljoa, joten ei viitsisi turhaan "riskeerata", vaikka saahan niitä lisääkin...

Parannusehdotus tiedossa!
 
Tuo biasointi ja siihen mahdollisesti liittyvät häiriöt ovat siis askarruttaneet minua viime aikoina. RG:n vastine "noiseless bias" tuolla Aronin Stompbox foorumilla oli hyvinkin mielenkiintoinen näitä kohinoita ajatellen:
 
http://www.diystompboxes.com/sboxfo … 24215&highlight=grounding+noise
 
Eli tämän GE-7:n ollessa kyseessä, jännitteenjakajan (voltage divider) vastukset ovat R20 ja R23. RG:n ehdotuksen mukaan noiden vastusten risteyksestä vedettäisiin konkka maihin, esim. 10uF elko ja sen rinnalle niin haluttaessa 0.1uF konkka. Tuosta samasta risteyksestä (R20/R23) vedettäisiin sitten ylimääräisen vastuksen läpi se varsinainen puolitettu jännite itse piirille. Yllä olevan linkin teksti kuvaa miksi näin...
 
No, eipä muuta kuin testaamaan käytännössä. Tässä minun MIJ-versiossani nuo jännitteenjakajan vastukset eivät olleet vierekkäin tai edes järkevän etäisyyden päässä toisistaan (useita komponentteja välissä). Niinpä poistin R20:n kokonaan paikaltaan ja kolvasin sen toisen pään C17:n plussajalkaan. R23 on heti tuon samaisen C17:n vieressä, joten siitä jätin toisen puolen maihin ja nostin toisen jalan irti ja kolvasin kiinni R20:n vapaan jalan kanssa. Jännitteenjakaja valmis uudella paikallaan.
 
Tuohon risteykseen kolvasin sitten ylimääräisen vastuksen, arvoksi valitsin puhtaasti mutulla 3.3K. Tässä vaiheessa tuo paketti oli jo sellainen viritelmä, että jätin toistaiseksi suosiolla sen 10uF elkon pois tuosta hässäkästä. C17:n jalkojen väliin sain kyllä kolvattua yhden bypassin, 100nF konkan, mutta sillä ei ole varsinaisesti tekemistä tämän "noiseless bias" virityksen kanssa.
 
Joka tapauksessa, tuon extra-vastuksen vapaa jalka sitten itse piirille Vcc-liuskaan, siihen reikään mihin R23:n toinen pää aiemmin meni. Testaamaan...
 
Kohina pieneni. Se väheni sen verran, että ero kannattaa mainita. Aiemmilla modauksilla kohina tuli erottuville, kun kaikki taajuussäätimet olivat 1. ja 2. plussaviivan puolivälissä, olkoon sitten vaikka +1.5. Selvästi erottuvaksi kohinataso nousi n. +2.5-tasolla. Sama tapahtuu edelleenkin. Mutta nyt minun piti kääntää kitaravahvistimeni volume 3:sta 5:een, havaitakseni tämän selvästi! Kylläpä rasahti linjalta tullut kytkentähäiriö äänekkäästi, siinä kaiuttimen vieressä näitä kohinoita kuulostellessani... :D
 
Seuraavaksi kolvaan koko tuon jännitteenjakajavirityksen irti, lisään sen puuttuvan konkan tuohon pakettiin ja sovitan paremmin paikoilleen. Mutta jo tässä vaiheessa olen tyytyväinen edistykseen.
 
Enpä tiedä kuinka paljon asiaan vaikuttaa se, että tämä uusi versio jännitteenjakajasta on nyt fyysisesti yhtä pakettia, kun taas vanha versio oli levällään pitkin piiriä. Mutta näyttää toimivan jokatapauksessa.
 
Tämän viimeisimmän modauksen myötä hävisivät myös ne liukujen aiheuttamat häiriökohahdukset, joista edellisessä viestissäni mainitsin. Eli nyt on aivan sama kuinka monta liukua on ylhäällä, muiden siirtely ei aiheuta ylimääräisiä röpinöitä.
 
Tuo 6.4K liun asennon vaikutus kokonaiskohinaan on yhä se mysteeri....lisätutkintaa.

Tuo 6.4K liun asennon vaikutus kokonaiskohinaan on yhä se mysteeri....lisätutkintaa.
 
Ensimmäisellä sivulla olevaa kytkentäkaaviota tutkittuani voin ehdottaa kahta teoriaa:
 
1. 6.4 KHz potentiometrin keskijalassa kiinni oleva kondensaattori oikosulkee gyraattoreista tulevan kohinan maahan, jolloin se ei pääse operaatiovahvistimen (-) sisäänmenoon.
 
Kun kaikki taajuusalueet ovat maksimikorostuksella on jokainen gyraattori suoraan kytkettynä operaatiovahvistimen (-) sisäänmenoon, jolloin gyraattoreista tuleva kohina pääsee myös suoraan operaatiovahvistimeen. Mutta kun 6.4 KHz potentiometrin kondensaattori ja vastus ovat myös suoraan kytkettynä (-) sisäänmenoon, eli rinnan gyraattoreiden kanssa, niin gyraattoreiden kohina ajautuu kondensaattorin ja vastuksen läpi maahan.
 
Kun 6.4 KHz potentiometrin asentoa muuttaa tulee potentiometrin resistanssi sarjaan kondensaattorin ja vastuksen kanssa, jolloin gyraattoreiden kohina ei enää ajaudu maahan niin tehokkaasti vaan pääsee (-) sisäänmenoon.
 
2. Edellämainittu kondensaattori jotenkin päästää virtaa lävitseen, ja tämä vuotovirta aiheuttaa kohinaa operaatiovahvistimen (+) sisäänmenossa.
 
www.duncanamps.com osoitteessa kohdasta SPICE/Simulators? löytyy linkkejä joista voi ladata elektroniikkasimulaattoreita. Ehkä helppokäyttöisin on ohjelma nimeltä SIMetrix.

No niin, Duncanin sivuiltapa kaappasin tone stack laskurinkin taannoin, mutta enpä muistanutkaan näitä muita...kiitokset vinkistä.
 
Tuo gyraattoreiden/6.4K vuorovaikutus on tosiaan mietityttävä kohde.
 
Säätelyjen perusteella olen alkanut epäilemään seuraavaa: Kohinataso on sama (samantyylinen) joko Level-säätö täysillä TAI Level-nollassa, gyraattorit täysillä ja 6.4K alhaalla.
 
Tämä on saanut pähkäämään, josko Level-säädöllä ennen taajuuspiirejä on myöskin vaikutus tuohon ilmiöön 6.4K liukurin kanssa. Muuttuvia tekijöitä alkaa kuitenkin tulemaan yhtälöön liikaa, ainakaan minulle hahmottaa paremmin.
 
On tainnut tästä EQ:sta tulla eräänlainen haaste ja koetinkivi, ainakin itselleni, hehe. Se varsinainen suuri parannus on jo tapahtunut, nyt on jäänyt junnaamaan sinällään olemattomien häiriöiden kanssa. No, jospa tästä saisi hyötyä muitakin projekteja silmälläpitäen.

Aika mielenkiintoisen määrän tekstiä kysymykseni on poikinut. En ole pitkään aikaan käynyt lukemassa, enkä jaksa kaikkea lukeakaan, mutta näyttää jo melkein FAQilta. :)

Kyllä, aikaslailla tuumailuja on tästä aiheesta väännetty :)
Jossakin vaiheessa voisi tehdä sellaisen simppelin yhteenvedon, kunhan saa kaiken mahdollisen testattua ensin.
 
Tässäpä lisää. 6.4K säätö on siis 47nF konkka ja 820 ohmin vastus sarjassa, jotka menevät referenssijännitteelle. Gyraattoreissa on taas puolestaan ala- ja ylärajataajuuksien konkkien lisäksi referenssin puolella 82K tai 100K vastus. Lisäksi ne ovat maissa 470K vastuksen läpi, yhteys jota 6.4K säädöllä ei sellaisenaan ole.
 
Tämä sai minut aivoittelemaan, josko tuon ylimmän liukurin kohinaherkkyyttä saisi kompensoitua jäljittelemällä elektronisesti noita gyraattoreita. Ylimääräisellä oparilla olisi voinut tehdä täysin yhtäläisen toteutuksen, mutta sille ei tietenkään ole tilaa. Niinpä koetin ensin lisätä maapotentiaalin tuohon RC-filtteriin, sopivan vastuksen läpi tietenkin. Tämä ei tuottanut kuitenkaan tulosta, joten vuorossa oli se toinen puoli, referenssijännitteelle menevän vastuksen arvon skaalaus.
 
Niinkuin Tommi aiemmin mainitsi, vastukset kannattaisi skaalata mahdollisimman pieniksi, mikäli mielii pienentää niistä johtuvaa melua. Tässä tapauksessa 6.4K-säädön vastus on kuitenkin jo pieni, kun taas gyraattoreilla on referenssiä vasten 10 kertaa suuremmat vastukset. Niinpä laskin uudet filtteriarvot isomman vastuksen mukaan.
 
330pF/100K filtteriyhdistelmä toimi samantien, 6.4K liukurin häiriöt hävisivät! Sain asetella kaikki liut maksimille, eikä ylimmän liun siirtely muihin asentoihin nostanut enää kohinatasoa. Ylimmän taajuuden säätö ei kuitenkaan vaikuttanut kovinkaan selvästi itse signaaliin, vaikutti jotenkin vaisulta. Ajattelin josko olin mennyt liian ylös, joten skaalasin arvoihin 10nF/3.3K. Tässä vaiheessa pientä lisäkohinaa ilmestyi taas ylimmälle säätimelle, mutta säädön vaikutus itse signaaliin on edelleen pieni.
 
Tarkastus osoitti, että vanhan filtterin rajataajuus oli 4.1kHz, kun taas näillä uusilla arvoilla se oli 4.8kHz. Pienellä hienosäädöllä saan tuon kohdalleen, mutta täytyy lepuutella korvia välillä. No, onpahan tullut tuossa ohessa soitettua kitaraa aika reippaasti...
 
Täydensin myös jännitteenjakajaa, eli lisäsin 10uF elkon tuohon aiempaan "noiseless bias" viritykseeni. Tuosta ei tullut mitään havaittavaa eroa enää.
 
Tässä testien ohessa olen havainnut, että mikäli kaikki liukurit ovat täysillä, varsin ikävä tömähdys tulee läpi efektiä pois/päälle kytkiessä. Tämä kuuluu siis kun vahvistimessa on riittävästi volumea päällä. En muista enää oliko alkuperäisessä pedaalissa vastaavaa ilmiötä, mutta tuotakin täytyy tutkia...hoho, kun yhden saa valmiiksi, seuraava ilmaantuu.
 
edit: Tuo 6.4K liukurin taajuuskomponenttien testi on sitten ohi. En voi suositella muuttamaan niitä. Kaikilla isommilla vastusarvoilla liuun vaikutus soundiin oli olematon, vaikkakin esim. raiturille ajaessa sen erotti. Koetettuani useita vaihtoehtoja, olin takaisin vanhassa 47nF/820R-yhdistelmässä.
 
Mielenkiintoista kyllä, noilla arvoilla säätö ennemminkin avartaa ja ilmavoittaa soundia, kuin selkeästi buustaa tai leikkaa korkeampia taajuuksia. Siinä missä esim. 3.2K säätö vielä tekee selvän piikin taajuusvasteeseen, ylin säätö tuntuu jotenkin vain aukaisevan koko äänialuetta. Korkeammilla vastusarvoilla ylin säätö vaikutti kohdentuvan tarkemmin vain ja ainoastaan korkeille taajuuksille, mutta "efektiä" ei enää erottanut kunnolla.
 
Hoho, olisihan sitä voinut luottaa tietenkin sen verran alkuperäiseen suunnittelijatiimiinkin, vaan tulipahan testattua tätäkin. Nyt täytyy taas ihmetellä, mitä kautta tätä vielä voisi koettaa parannella, vai joko vähenevän paluun laki iskee nollat tauluun... ;)

Kiitos Tommi S ja Zepeteus! Paljon mielenkiintoisia asioita ja seikkoja olette tuoneet esiin. Palaan niihin paremmalla ajalla ja ajatuksella.
 
1. Passiivisten komponenttien (vastusten) vaikutus kohinaan
 
Vaihdoin KAIKKI pedaalissa olevat vastukset (49 kpl) 1%:n metallikalvovastuksiin. Vaihdoin kyseisen ekun feedback loopin konkan takaisin 470 pikoiseen A/B testin ajaksi.
 
Nostin taajuussäädinliukuja yksi kerrallaan. Pohjakohinat tulivat esiin samoilla paikkeilla kuin aikaisemminkin. Erona oli se, että metallikalvovastuksilla varustetun ekun kohinat olivat vaimentuneet hieman.
 
Nostin kaikki taajuussäädinliu-ut ensimmäisen viivan kohdalle (levelin ollessa nollassa). Tässä vaiheessa kohinan voimakkuuksissa oli jo merkittävä/suuri ero. Metallikalvovastuksilla varustettu ekku kohisi huomattavasti hiljemmin.
 
Nostin kaikki liu-ut ensimmäisen viivan kohdalle. Nyt kohinan voimakkuuksissa oli todella suuri ero. Metallikalvovastuksilla varustettu ekkukin kyllä kohisi, mutta se kohisi merkittävästi hiljemmin kuin “stock” vastuksilla varustettu ekku.
 
Nostin pelkkää level-liukua (taajuussäädinliukujen ollessa nollassa). Tässä oli tapahtunut merkittävä muutos – Metallikalvovastuksilla varustettu ekku kohisi huomattavasti hiljemmin kuin “stock” vastuksilla varustettu ekku. Pohjakohinan tasokin oli laskenut hieman.
 
JOHTOPÄÄTÖS: Vastuksilla on huomattava vaikutus GE-7:n kohinaan. Yksittäistä taajuussäädintä säädettäessä eroa on ehkä vaikeampi havaita, mutta kun useampi liuku on samanaikaisesti ylhäällä, ero tulee merkittäväksi. Suurin muutos oli tapahtunut level-säätimessä – Vastusten vaihto hiljensi level-säädöstä syntyvän kohinan voimakkuutta merkittävästi ja laski myöskin pohjakohinan tasoa hieman.
 
2. Feedback-loopin konkka
 
Aiemmin esittämäni laskukaava (f = 1 / (2 x pii x C16 x (R2 + feedbackloopin rinnankytkennän resistanssi))) on väärä.
 
Tuon U4B:n voi yksinkertaisesti ajatella Millerin integraattoriksi. Alipäästösuodattimen rajataajuuteen vaikuttavat siis vain R26 ja sen rinnalle kytketty konkka. Kyseisellä rinnankytkennällä on olemassa myös toinen funktio – Seuraava ote on Sedra/Smith Microelectronic Circuits (4th edition) kirjan sivulta 76:
 
The problem of infinite or very high dc gain of the integrator (equal to the open-loop gain of the op amp) is solved by connecting a resistor R1 in parallel with the integrator capacitor C. Resistor R1 closes the feedback loop at dc and provides the integrator with a finite dc gain of –R1/R. Unfortunately, though, the resulting integrator is no longer ideal. The reader can show that R1 gives the intergator transfer-function a 3-dB frequency at 1/R1C. Thus, the integrator now behaves exactly as an STC low-pass network. To minimize the imperfection in integrator function introduced by R1, we select as large an R1 as possible.
 
Jos nyt laskee rajataajuuksia muutamilla konkka-arvoilla, vastauksiksi tulee:
 
270 pF -> 1/(2 x pii x 10000 + 270E-12) = 58,9 kHz
470 pF -> 33,9 kHz
560 pF -> 28,4 kHz
1 nF -> 15,9 kHz
2,2 nF -> 7,2 kHz
6,8 nF -> 2,3 kHz
100 nF -> 159 Hz
 
MIJ-version low noise modin 270 pikon konkka ja MIT-version 470 pikon konkka eivät siis luo audioalueelle yltävää suodatinta. Konkkien vaikutusta kohinaan täytyy (kyseisissä tapauksissa) ajatella siis oparin sisäisten ominaisuuksien tms kautta. Oma tietämykseni loppuu tähän. Joku muu voisi täydentää ja täsmentää.
 
Kyseistä konkka-arvoa kasvattamalla voi kuitenkin tuoda rajataajuutta (ja sitä kautta myöskin kohinaa) alemmas, kuten Tommi S aiemmin jo mainitsi. Itse päädyin 560 pikon kerkoon (muita arvoja en ole vielä testannut). Vaan enpä uskalla sanoa millä tavoin kohina muuttui, koska A/B testiäkään en voi enää vastusten vaihdon myötä suorittaa. Luulenpa, että 1 nanon konkka toisi helpommin havaittavan eron. Kyseinen suodatin ei luultavasti laske kovinkaan jyrkästi, joten Tommi S:n ehdottama 2,2 nanon konkkakin saattaisi tulla vielä kysymykseen.

Vanhojen IC:en poisto vaatii kyllä välillä hieman työtä. Jos vanhoja piirejä ei halua säilyttää, helpoimmalla pääsee kun napsii selkeästi jalat poikki ja kolvaa sitten kannanpätkät irti samalla pihdeillä vetäen.
 
Hommaa tinaimuri tai tinaimulankaa, ota ensin enimmät tinat pois, sitte ruuvari
IC:n ja piirilevyn väliin (ja ehkä vähän kolvia vielä avuksi, jos tinat ei ihan kunnolla lähteneet) - johan lähtee siististi.