Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Sen verran pitää vielä mainita että isot paperiarkit kutistuvat jo yhden kopioinnin aikana, ja sitten jos otetaan kopion kopioita jne..
 
Nyt on kuitenkin niin, että piirrustusten ääriviivat tulee yli kun laitan kitaran siihen päälle.

Nyt on kuitenkin niin, että piirrustusten ääriviivat tulee yli kun laitan kitaran siihen päälle.
 
Sun kitaras on kutistunut valossa!

.. tai jos se onkin joku 3/4 kokoinen juniorilespa? ;)

.. tai jos se onkin joku 3/4 kokoinen juniorilespa? ;)
 
Tämä arpa ei voita.

Sen verran pitää vielä mainita että isot paperiarkit kutistuvat jo yhden kopioinnin aikana, ja sitten jos otetaan kopion kopioita jne.. Ja jos kuitujen suunnat paperissa saattavat vaikuttaa siihen että paperi kutistuu nimen omaan yhteen suuntaan...
 
Näin on paperin sisältämän veden takiakin. Ja lasertulostin käy kuumana jolloin paperissa tapahtuu...
Hyvin huomioitu kuitujen suunnan vaikutus.
Eli kandee mitata printti vielä uudestaan.
 
T:kirjapainosta...

Lucifer -> Jos ehdit/viitsit niin olisi nasta tietää onko noissa eroavaisuuksia.
 
Ok. Eli vertailussa Mustosen piirtämä Lester ja Ruokankaan "57 Lester.
 
Rungon mitat (Mustonen vs. Ruokangas):
Pituus 432 vs 441 (perästä otelaudan alkuun 350 vs. 360)
Leveydet 320, 181, 232 vs. 331, 186, 236
Kokonaispaksuus: 48, 57 vs. 50, 62
Kannen osuus: 7, 16 vs. 5, 17
 
Kaulan mitat:
Leveys 43, 55 vs. 43, 57 (jälkimmäinen luku otelaudan päästä)
Paksuus: 20, 25 vs. 21, 23 (jälkimmäinen luku n. 12 nauhalta)
 
Kaulan kulma:
4 astetta vs. 4,5

Lavan kulma:
17 astetta vs. 17,5
 
Jos muuta tulee mieleen, kysykää.
 
DIT: kun noita vertaili lasipöydän päällä päällekäin, niin erot rungon muodoissa olivat aika marginaalisia. Lähinnä se, että '57 -malli on pidempi, käy selväksi. En sitten tiedä johtuuko paperin kutistumisesta vai mistä, mutta leveydessä ei ollut yhtä suuria eroja mitä mittojen perusteella pitäisi olla.

Olipas eroja! Varsinkin tuo rungon pituusero oli aika huiman oloinen. Tehkää tuollainen pidempi! :o)
 
Kaulan mitat:
Leveys 43, 55 vs. 43, 57 (jälkimmäinen luku otelaudan päästä)
 
Tuossa otelaudassa nuo millitkin alkavat tuntumaan aika isoilta. Mua on "koulutettu" notta LP:n otelaudan leveys päässä olisi 56mm joka passaisikin aika hyvin noiden väliin - yhdessä 'black beaty' -piirustuksessa tosin näin myös 57mm otelaudan.
 
Itse olen sitä mieltä että mieluummin vähän leveämpi kuin liian kapea, täytyy kuitenkin muistaa että tune-o-maticin kielten leveys on mitä on, ja mikäs sen veemäisempää kuin huomata ettei meinaa valmiissa kitarassa kielet pysyä otelaudan päällä tai ovat ainakin liian reunassa.
 
Paksuus: 20, 25 vs. 21, 23 (jälkimmäinen luku n. 12 nauhalta)
 
Wanhan liiton '59 LP:n kaula on mun käsityksen mukaan enemmän jotain 22mm ja 24-25mm. Tuo 20mm viittaa kyllä enemmän jonnekin '60-profiiliin. Mutta toisaalta Gibsonin '60-profiilissa ei taatusti ole 12. nauhalla 25mm kaula!
 
Gypsyhän vois seuraavan kerran kieliä vaihtaessa mitata kaulan paksuudet, noin ikään kuin ihan mielenkiinnosta. '57:han pitäisi olla se paksuin kaula, olisi kiva tietää paljon se sitten on.
 
Lavan kulma:
17 astetta vs. 17,5
 
Jotain tuommoistahan ne lienee olleet, mutta kun olen lavan kulmasta soitinrakentajan kanssa keskustellut niin suosittelee kyllä kovasti tekemään ennemmin jotain 13-15 asteista kaulaa, alkaa se vireen kanssa kinastelu kuulemma just pahenemaan kun mennään tuonne 17 asteeseen. Tiedä sitten... Itse olen tehnyt 13 ja 14 asteiset, ensin mainittuhan jo soikin. En mä näe syytä miksi sen olisi pitänyt jyrkempi olla, tässä asiassa en ainakaan itse niin puritaani ole.

-> Nuo mitat ovat siis tekijän piirustuksiin merkkaamia mittoja, eivät minun mittaamia mittoja (lukuunottamatta '57 rungon kapeinta kohtaa ja "yläosan" leveyttä sekä pituuksia otelaudan alkuun/kaulataskuun).
 
Ajattelin tarkentaa, sikäli kun on niin, että esim. nuo kaulan paksuudet eivät pidä paikkaansa.
 
Lavan kulmasta samat ajatukset. Koch muistaakseni suosittaa 15:sta astetta ja mieluummin vähemmän kuin enemmän. Itse sahasin kulman pariin kaulaan epämääräisesti suhteella 4:1, eli neljän yksikön matkalla 1 yksikkö puuta poikki. Hyviltä vaikuttavat kulmat, soittokunnossa eivät kaulat vielä ole.
 
DIT: Jos jotain huomioita vielä noista piirustuksista tekisi, niin sen lisäksi, että vuoden '57 malli on kaikin puolin muhkeampi, myös kansi on voimakkaammin muotoiltu, eli siis kaarevampi. Asia, joka varmasti oli kaikkien Lester intoilijoiden tiedossa...

Sen verran mitä äkkiä tossa mittasin, niin ainakaan mustosen piirrustuksiin merkitty leveys 320 ei pidä paikkaansa, kuva on ennemminkin ~327.
 
Ja noista ruokankaan piirrustuksista sen verran, että ei mulla saman kokonen oo sitten millään.
 
Täytyy katella noita kaulahommia sitten vaikka just kieltenvaihdossa.

Kattokaas muuten tätä 70-luvun lopun Lerpsukkaa - alkaa löytymään syyt miksi löytyy erilaisia mittoja ja muotoja! Tuohan alkaa näyttämään jo amfisoundin Les Paulilta.
http://cgi.ebay.de/ws/eBayISAPI.dll … =46648&item=3769286942&rd=1

Kattokaas muuten tätä 70-luvun lopun Lerpsukkaa - alkaa löytymään syyt miksi löytyy erilaisia mittoja ja muotoja!
 
Tuo on tavallaan yksi kauneimmista LP:istä mitä mä oon nähnyt. Jotenkin sellanen seesteinen ja hienosti patinoitunut.
 
Sen jälkeen kun tämä keskustelu alkoi mäkin olen pikkasen kattellut noita LP:n kuvia ja kyllä sieltä hienoisia eroja löytää ihan silmälläkin kunhan viitsii katsoa. Osa näistä on varmasti ihan satunnaisia, tekijöistä ja piirustuskopioista riippuvia juttuja. Mutta tuollaiset parin sentin erot viittaavat jo mun nähdäkseni aika selkeästi suunnittelun tekemiin muutoksiin.
 
Tällaisia juttuja miettiessä on hyvä pitää mielessä että ihmiset ne siellä tehtaissakin noita ovat tehneet. Nykyajan NC-koneilla tai aiemmin kopiojyrsimillä suoritetussa tuotannossa mittaerot ovat varmasti vähäisempiä mutta käsihionnoissa tms. pieniä mittaeroja tulee aika helposti. Ja esim. tuon alasarven muodossa pienikin ero alkaa jo näkyä. Aikaisemmin kun ihmisen kädenjälki on ollut mukana jokaisessa työvaiheessa (piirustuksen teko, sapluunan teko, muodon jäljentäminen, muodon sahaus jne.) on mittaeroja varmasti ollut. Varsinkin kun ottaa huomioon sen että ihmiset jotka tehtaissa noita hommia tekevät eivät todennäköisesti ole mitään fanaattisia soitinrakentajia vaan tavallisia duunareita.
 
Nyt on aika lopettaa.

Kattokaas muuten tätä 70-luvun lopun Lerpsukkaa
 
Ilmeisestikin tuo 70-luku on jonkinlainen avainsana ainakin tuossa alasarven muotoillussa, näyttäisi että sen ajan LP:ssä tuo kohta on selkeästi eri fiiliksellä tehty aikaisempiin verrattuna.
 
Noh, näyttää siltä että mun kepakosta tulee nyt sitten fiftari-henkeen hieman pulskempi ja pidempi kuin seurannaisista.. näin siis jos siitä yleensäkään mitään tulee ;)

En tiedä horiseeko mun silmät mutta olen ollut joskus huomaavani että joissain gibsoneissa on terävämpi se sarvi kuin toisissa gibsoneissa. Olikohan nyt niin että customissa olis ollut terävämmän näköinen ja black beautyssa.

Customissa on erilainen reunalista joka tekee siitä terävämmän näköisen. Tietty varsinkin vanhemmissa malleissa on varmasti eroja jos käsin on tehty.

Pauli Hanhiniemeä mukaille: Kiitti jätkät. Tämän säikeen luettuani, olen varsin helpottunut. Haave on nimittäin Les Paul Custom joskun värkätä, ei puutu kuin rahaa.
 
Bodyn mittoja olen aprikoinut, ja tämä valaisi asiaa. Riittää kun piirtää vähän sinnepäin, vaikka vapaalla kädellä. Menee spekseihin komeasti! Alasarvi voi olla vaikka elefantilta kopioitu ja perän voi piirtää harpilla. Kaljapullon kiertäen lantion ja katkaisijan ympäri taas harpilla. Ja "kesä tulee".
 
Kiitti jätkät.

Haave on nimittäin Les Paul Custom joskun värkätä
 
Tuli kokeiltua laittaa tällä viikolla työn alla olevaan Pauliin sitä monikerroksista reunalistaa lapaan. Oli muuten yllättävän työlästä ainakin näin ensikertalaiselta. Onnistuin jopa suhauttamaan palan celluloidia savuna ilmaan. Onneks ei ollu vielä kiinni kitarassa :). Tohon saa varautua reilulla annoksella ylimäärästä listaa, ja kärsivällisyyttä. Paha vaan kun Stewmac lopetti ton listan viennin kun se on muka liian tulenarkaa. No tuon suhauksen jälkeen tuon kyllä ymmärrän paremmin. Mutta parempi tulla noilla pätkillä toimeen, lisää ei saa (kun se on ivoiroid-black-ivoroid... ja noita en oo ainakaan huomannu Suomesta tai lähistöltä).

lisää ei saa (kun se on ivoiroid-black-ivoroid... ja noita en oo ainakaan huomannu Suomesta tai lähistöltä).
 
Woishan sitä MIllbrookilta kysyä jos sais erikoistilauksena, luulis että heidän toimittajalla sitä ois, jos eivät vaan itse sitä tuo tänne varastoon..?
 
Mun piti tää viikonloppu olla Heltsingissä ja tarkoitus oli Millbrookissakin käydä, mutta tauti vei miehen, saas nähdä elääkö ens viikkoon...

Tuli kokeiltua laittaa tällä viikolla työn alla olevaan Pauliin sitä monikerroksista reunalistaa lapaan. Oli muuten yllättävän työlästä ainakin näin ensikertalaiselta.
 
Hmm. Mulla taas tuntui että toi lavan monikerros-lista oli helpoin osuus koko listoituksessa. Tosin mä en laittanutkaan kuin mvm+v listan, joten ihan custom-tyylisiin ei menty.
 
Hankalimmat oli yllättäen otelaudan listat.. niissä oli ilmeisesti jotain pahaa karmaa mukana ;)

Hankalimmat oli yllättäen otelaudan listat.. niissä oli ilmeisesti jotain pahaa karmaa mukana ;)
 
Mä en ole kyllä koskaan monikerroksisia kokeillut, mutta tuon yksikerroksisen liimaaminen otelautaan oli ihan parin minuutin homma...
 
Uskaltaiskohan sitä sitten joskus monikerroksisia kokeilla - ainakin pitää olla hyvät terät ja koneet millä saa nätit urat tehtyä kaikille listoille.

Nojoo en oo vielä tohon otelautaan asti päässyt, niin en osaa verrata. Hankalinta tossa mulle oli noitten palojen päitten saaminen oikeeseen kulmaan. Kun ei voi vaan vetää uutta palaa toisen kyljestä, niin kuin vois yksvärisellä. Ehkä mulla oli väärä tekniikka tai jotain. Ja kun lämmitti sitä listaa, niin se muuttu sitte niin kovaks, ettei enää ilman lämmitystä hievahtanutkaan, ellei sitte katkennu.
Ei toi nyt jälkeenpäin aateltuna kauheelta kauempaa katottuna näytä. Täytyy kattoo mitä koloja sieltä sitte paljastuu kun siklaa listat pinnan tasalle.
http://www.co.jyu.fi/~tiheoj/kitara/image/lapabinding.jpg