Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Noista muuntajista, virtalähteen muuntajasta, esim. 220/9V ( about 2x tehonkesto) pakkamuuntajasta (avomallinen) saa modattua ulostulomuuntajan jos jaksaa vähän askarrella, eli purkaa muuntajan, irrottaa E- ja I-liuskat ja laittaa takaisin mutta niin että joka toisen kerroksen tilalle laittaa ohuesta pahvista leikatun E-tai I-liuskan jolloin siis muuntajaan syntyy ilmarako joka estää saturoinnin. Mutta ehkä muuntajaksi pitäisi valita sellainen jolla olisi myös riittävä induktanssi ensiöpuolella jotta hyötysuhde ja bassotoisto olisivat OK.
 
Pienillä tehoilla voisi päätemuuntajan voisi myös erottaa anodista konkalla, ja laittaa anodivastukseksi riittävän kokoisen ja tehonkestoisen tehovastuksen huolehtimaan DC-virrasta jolloin tuo saturointi ei niin olisi ongelma, mutta hyötysuhde kyllä kärsisi. Käytännössä kuormana käytetään yleensä kyllä kuristinta (https://www.tubecad.com/2014/09/blog0308.htm).

Tuommoista ilmarakosysteemiä en osannut ajatellakaan. Eikös ilmarako vanhojen putkiradioiden päätemuuntajissa ole joskus toteutettu niin, että E- ja I-liuskat eivät ole samalla tavalla limittäin kuin verkkomuuntajassa, vaan I-pakka on ikään kuin omana pakkanaan siinä E-levyjen päällä erotettuna E-levyistä ilmaraon muodostavalla paperilla?
(Se joka ei ole nähnyt tätä rakennetta ei tajua selostuksestani hölkäsen pöläystä).
 
Linkittämäni sivun puolivälissä löytyy kuva mainitun sorttisesta muuntajasta. Tässä siitä modataan jonkinlainen kuristin. Onkin fiksusti laitettu alumiiniliuskat pitämään paketti kasassa. Artikkelin aiheena olevasta kytkennästä en tajua mitään.
 
https://www.current-drive.info/projects/11567

Moi.
 
Att1Tude: Totesin kytkentäkaavoista mitä näin jossain, olevan putki per kanava.
 
Linkki tuollaiseen kytkentäkaavioon?
 

 
Att1Tude: Mitä tahansa säätöä lisää vahvistimeen niin putkien määrä kasvoi=kalliita osia.
 
Tusina(etuaste)putket ovat ulkolaisista verkkokaupoista ostettuina ~10€/kpl, potikat euron-pari, signaalivastukset ja -konkat joitain kymmeniä senttejä kpl.
Muuntajat joita joka tapauksessa tarvitset 2kpl, kympin-pari kappale.
Kotimaisesta kivijalasta saatat saada muita komponentteja samansuuntaisiin hintoihin, mutta muuntajat esimerkiksi Champjohdannaiseen maksavat Uraltonelta noin 70€.
 
Vahvistimen käytettävyys yksinkertaisimpaan mahdolliseen pääteasteeseen verrattuna paranee useamman kertaluokan verran kun se on edes yritetty rakentaa "hyvä"soundiseksi.
 

 
Att1Tude: Jos oisin selvinnyt tyyliin pelkällä putkella jonka ostan mnet jonkun myymänä, ja loput osat sitten jostain muualta.
 
:)
 
Onnistuu edelleen tuokin lähestymistapa, sinun pitää vain kertoa mitä haluat, ja jälleen kerran: Kertoa budjetti.
 
Alle tuon kahden sadan loppukustannukseen päästäkseen -muita kuin etuasteputkia päätelaitteina käyttäessä- täytyy olla todella luova, tai houkutella joku lahjoittamaan esimerkiksi putkiradio(/pari) ja/tai käytöstä syystä tai toisesta poistamiaan putkia, jakkeja, potikoita jne.
Käsistään pitää myös olla kätevä jotta pystyy värkkäämään sähköturvallisen chassiksen ja kotelon.
 
T:Samuli

Moi.
 
Tusinajännitemuuntajat ovat näppärä tapa tehdä erikoisempia muuntajia vaikkapa ulostulomuuntajiksi, mutta kiusaa tekee etenkin nykymuuntajissa tyypillinen niitattu/hitsattu rakenne.
Ja mitä suurempi (VA) muuntaja, sitä todennäköisemmin hallittu purkaminen on tehty haastavaksi.
Toisaalta, jos kysynnästä johtuva saatavuusepäsuhta unohdetaan, instrumenttivahvistinkäyttöön kelvollinen päätemuuntaja on kokolailla saman hintainen kuin vastaava jännitemuuntajakin.
 

 
mhelin: Noista muuntajista, virtalähteen muuntajasta, esim. 220/9V ( about 2x tehonkesto) pakkamuuntajasta (avomallinen) saa modattua ulostulomuuntajan jos jaksaa vähän askarrella, eli purkaa muuntajan, irrottaa E- ja I-liuskat ja laittaa takaisin mutta niin että joka toisen kerroksen tilalle laittaa ohuesta pahvista leikatun E-tai I-liuskan jolloin siis muuntajaan syntyy ilmarako joka estää saturoinnin.
 
Voihan tuon noinkin teoriassa tehdä, mutta lopputulos ei ole se mitä on haettu koska ilmarako muodostuu käämi-ikkunan lyhyen sivun mittaiseksi.
Ilmaraon tulisi olla osamilliluokkaa rautatien suuntaisesti eikä poikittain, jotta vähennettäisiin muuntajalevyn tasajännitekyllästymistaipumusta.
Tuo poikittain toteutettu ilmaväli kyllä pienentää tehokkaasti rautatien poikkipinta-alaa ja nostaa vastaavasti A/mm2 kuormitusta, jota myös joskus syystä tai toisesta haetaan etenkin jos ei haluta käämiä jompaa kumpaa käämiä uudelleen.
 
Valtaosassa halpoja EI-pakkaisia jännitemuuntajia jo luontainenkin ilmarako (~0,1-0,3mm) on SE ulostulomuuntajakäyttöön riittävä, mutta voihan sitäkin toki purkamalla ja löyhemmin (suurempi rako E ja I parin välissä) kasaamalla lisätä.
Toroidirengassydänmuuntaja on SE vahvistimen ulostulomuuntajaksi soveltumaton, LL tai UI kohtuullisia, C-sydäminen erittäinkin hyvä jos sellaisen jostain löytää.
 
Vuorovaiheulostulomuuntajassa joksi kelpaa kaksipuoleinen verkkomuuntaja, ilmaraosta on lähinnä haittaa hystereesisilmukan kallistumisen kautta, koska tasajännitteet tietysti kytkentätavasta johtuen kumoavat toisensa.
 
T:Samuli

Moi.
 
Kefiiri: Eikös ilmarako vanhojen putkiradioiden päätemuuntajissa ole joskus toteutettu niin, että E- ja I-liuskat eivät ole samalla tavalla limittäin kuin verkkomuuntajassa, vaan I-pakka on ikään kuin omana pakkanaan siinä E-levyjen päällä erotettuna E-levyistä ilmaraon muodostavalla paperilla?
(Se joka ei ole nähnyt tätä rakennetta ei tajua selostuksestani hölkäsen pöläystä).
 
Kyllä, tuon rakenteen ehdoton vahvuus on mahdollisuus säätää ilmarakoa, joskus jopa niin että ilmarako on työkalusäätöinen tai uudelleen (helposti) aseteltavissa.
Toinen vahvuus on niin valmistuksen kuin huollonkin yksinkertaisuus.
Miinuspuolella onkin sitten liuta ominaisuuksia jonka takia perinteinen vuoron perin ladottu EI pakka on pitänyt pintansa, ja pitää tulevaisuudessakin.
Samanlainen kun löytyy monista hakkurimuuntajistakin vaikka materiaalilta vaaditaankin ihan toisenlaisia taajuusominaisuuksia kuin alle 500Hz muuntajilta.
 
Sama "aisa"-rakenne löytyy esimerkiksi wanhoista hitsausmuuntajista.
 

 
Kefiiri: Linkittämäni sivun puolivälissä löytyy kuva mainitun sorttisesta muuntajasta. Tässä siitä modataan jonkinlainen kuristin. Onkin fiksusti laitettu alumiiniliuskat pitämään paketti kasassa.
 
Tuo on virtavahvistimiin (transkonduktanssivahvistimiin) usein olennaisena osana kuuluva kuristin.
 
Noin pienillä tehoilla tuollainen kiinnitys toiminee kohtuullisesti, mutta kiristettävä panta pienentäisi suuresti sydämen värähtelytaipumusta.
 
Hivenen hymyilytti kun tekstissä ihmeteltiin teräspantaa (joka tosin ainakin kuvissa näyttää vahvasti alumiiniselta), tuollainen noissa on kaikissa ja pannan vaikutukset magneettikenttään on otettu huomioon muuntajan muussa rakenteessa.
 

 
Kefiiri: Artikkelin aiheena olevasta kytkennästä en tajua mitään.
 
https://www.current-drive.info/projects/11567
 
:)
 
Jo sivun bannerin slogan "The Natural Way of Loudspeaker Operation" ja tekstin ensimmäisen lauseeen alku: "Here is a simple way to implement a current-output amplifier for music listening by using just a single voltage regulator as the active device." kertoo tavallaan kaiken olennaisen: HiFi puolella iänpäivän jatkunut kikkelinveto jännite- ja virtavahvistinfanaatikkojen välillä.
 
Ottamatta sen kummemmin kantaa noihin kahteen koulukuntaan sen enempää kuin heidän teeseihinsäkään, tuo on kyllä varsin nerokas ja varmasti käyttökelpoinen pikkuvahvari.
Vaikkei muuten niin johdatuksena transkonduktanssivahvistinten kiehtovaan maailmaan pikkurahalla.
 
T:Samuli

basisti1971: Moi.
 
Tusinajännitemuuntajat ovat näppärä tapa tehdä erikoisempia muuntajia vaikkapa ulostulomuuntajiksi, mutta kiusaa tekee etenkin nykymuuntajissa tyypillinen niitattu/hitsattu rakenne.
Ja mitä suurempi (VA) muuntaja, sitä todennäköisemmin hallittu purkaminen on tehty haastavaksi.
Toisaalta, jos kysynnästä johtuva saatavuusepäsuhta unohdetaan, instrumenttivahvistinkäyttöön kelvollinen päätemuuntaja on kokolailla saman hintainen kuin vastaava jännitemuuntajakin.

 
Mä olen joskus tehnyt pieniä vahvareita ihan suoraan vain 230/12 tai 230/9 muuntajilla. Ilman purkua ja ilmarakoa. Ihan hyvin ne toimii niinkin jos ei hifi-laitetta rakenna.

Moi.
 
Juhani_t: Mä olen joskus tehnyt pieniä vahvareita ihan suoraan vain 230/12 tai 230/9 muuntajilla. Ilman purkua ja ilmarakoa. Ihan hyvin ne toimii niinkin jos ei hifi-laitetta rakenna.
 
Totta, pienissä instrumenttivahvareissa toimivat joskus jopa "paremmin" tai ainakin korvanmukaisemmin kuin päätemuuntajakäyttöön tarkoitetut.
Astaattisesti- ja lokerokäämityistä puhumattakaan.
 
Vähintään kahden kymmenesosamillin ilmarako on kaikissa EI pakkaisissa pikkumuuntajissa rautatiellä, ja tuo riittää kivasti kunhan ulostuloteho/muuntajan VA suhde on sopiva, 1:2-1:5.
Tietty mitä isompi muuntajan sydämen poikkipinta-ala, sitä pienempi on sydäntä kuormittava virrantiheys, joten sen alemmaksi saa toiston ulottumaan jos mikään muu seikka ei sitä rajoita.
Yläpäästä toki menettää taajuustoistoa samaan malliin kuin alapäästä voittaa, mutta kitarahommissa tuolla on aniharvoin merkitystä koska ellei ihan mahdottomuuksiin mennä, ollaan vielä reilusti kitarakaiuttimien taajuustoistoalueen yläpuolella.
 
T:Samuli