Aihe: Yksikelaisista humbucker
1 2
wilo
21.09.2012 21:05:45
amhoo: Muuten mikkien tulisi olla keskenään saman impedanssisia muuten soundista tulee tuhnu.
 
Minkä takia muuten näin? Nimittäin aika monessa humbucker-mikissä kelat ovat ns. mismatched eli eri tavalla käämitty.
 
Mulla oli joskus stratossa kytkin, jolla sai kaula- ja tallamikin sarjaan. En tykänny siitä, koska ulostulotaso nousi liikaa verrattuna muihin mikkikytkentöihin. Sen sijaan sama kytkentä mutta mikit vastavaiheessa oli erittäin hyvä: korosti sopivasti keskiääniä ja ulostulotaso oli suunnilleen sama kuin muissa mikeissä. Pluussiahan sillä tuli soiteltua.
Hei. Olen signaturevirus. Sinulle tulee vastustamaton halu kopioida tämä rivi sigusi jatkeeksi.
amhoo
27.09.2012 00:06:03 (muokattu 27.09.2012 00:15:02)
Kokemusperäinen tieto. Ehkä eroa on ollut liikaa tai (halpis)mikit ovat olleet huonosti erottelevia jo alunperin.
Muistelen kyllä että fenderin 6kohm ja Di'Marzion blue velvet 6,9kohm soivat nekin huonosti yhdessä. Etäisyys mikkien välillä vaikuttaa myös, mutta yleensä aiheuttaen tiettyjen taajuuksien korostumia ja toisten vaimenemista. Noista sarjassa tulee myös aika korkeaimpedanssinen mikä sekin vaikuttaa asiaan, ylikäämityt kun yleensä ovat tummempiäänisiä.
 
Tuohon tasoeroon liittyen, tein humbuckerin Ibanezin kaulamikista (halpa perus-) ottamalla molemmista keloista 700 kierrosta pois ja käämimällä väliulosotolla toiseen n. 1000 kierrosta lisää. Kelan puolituksen sijaan kytkin tuon lisäkäämin sarjaan sen toisen kelan kanssa . Humbuckerina n. 7kohm ja yksikelaisena n. 5 kohm. Toimii hienosti ja ulostulo aika samaa luokkaa molemmissa kytkennöissä.
Close enough for rock'n'roll - 'Nazareth'
uimahallinvalvoja
13.10.2012 17:26:43
Tämä tuli nyt toteutettua blenderpotikalla seuraavasti:
 
Potikka toisessa äärilaidassa normaalit Straton mikkivaihtoehdot.
Potikka toisessa äärilaidassa seuraavat:
 
1. Talla
2. Talla
3. Talla+keski sarjassa
4. Talla+keski sarjassa+kaula rinnan
5. Kaula
 
Aika pitkälti sitä mitä hainkin mutta hieman bassovoittoinen tuo haluttu talla+keski sarjassa. Ehkä keskimikin pitäisi olla miedompi kuin tallassa jottei olisi niin tumma soundi. Kaivattua tehoa tuossa yhdistelmässä kyllä piisaa...
mattim
21.10.2012 10:52:19
 
 
mhelin: Ei ihan pidä paikkaansa, nimittäin pickupin käämillä ensinnäkin on oma resonanssitaajuus joka määräytyy sen sisäisestä induktanssista, resistanssista ja kapasitanssista. Yhdessä ulkoisten passiivikomponenttien kanssa (joihinka kuuluu myös kitarapiuha jolla voi olla huomattavakin kapasitanssi) muodostuu kytkennän lopullinen resonanssitaajuus ja resonanssin korostuma (Q-arvo). Tuossa kuvassa esim. Artecin ZB59 -mikille laskettuja käyriä eri kapasitansseilla:
 
http://www.thomann.de/fi/artec_zb59_b_pickup.htm
 
Mikäli käytetään riittävän isoa konkkaa potikan kanssa saadaan tuota korostusta leikattua, mutta siis on myös mahdollista siirtää sitä taajuutta alaspäin jos konkka on arvoltaan sopivan pieni.

 
Meinaatko, että resonanssipiiri kehittää jotain mitä mkeistä ei alunperin jo tulisi ulos ? Ostan tuollaisen ikiliikkujan heti.
Klezberg
21.10.2012 12:38:27 (muokattu 21.10.2012 12:38:43)
 
 
mattim: Meinaatko, että resonanssipiiri kehittää jotain mitä mkeistä ei alunperin jo tulisi ulos ? Ostan tuollaisen ikiliikkujan heti.
 
Ei se kehitä semmoista mitä ei ole, mutta jokin kapeahko taajuusalue korostuu voimakkaasti. Ilmiö on sama kuin jos jokin ääni tai taajuus kumisee huoneessa. Tai että silta hajoaa kun se jostain syystä joutuu värähtelemään juuri tietyllä taajuudella.
 
Maltilliset resonanssit antavat oman sävynsä soundiin. Hyvin voimakas resonanssi tuntuu ja kuulostaa usein jo epämiellyttävältä, kun ääni jää ikäänkuin soimaan. Analogiasynien kanssa pelaavat tietänevät mistä on kysymys, kun suodattimissa on resonanssisäätö. Mutta todellakin, tähän ei tarvita aktiivisia piirejä, LC-piiri riittää. Ikiliikkujasta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan kyllä se energia tulee sieltä soivasta kielestä, joka sitten vain panee sen piirin soimaan tietyllä ominaistaajuudella. Niinkuin hyvin laakeroitu pyörä pysyy pitkään pyörimässä kun kerran annat sille kunnolla vauhtia.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Resonanssi
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin
mattim
21.10.2012 17:52:22 (muokattu 21.10.2012 17:57:00)
 
 
Klezberg: Ei se kehitä semmoista mitä ei ole, mutta jokin kapeahko taajuusalue korostuu voimakkaasti. Ilmiö on sama kuin jos jokin ääni tai taajuus kumisee huoneessa. Tai että silta hajoaa kun se jostain syystä joutuu värähtelemään juuri tietyllä taajuudella.
 
Maltilliset resonanssit antavat oman sävynsä soundiin. Hyvin voimakas resonanssi tuntuu ja kuulostaa usein jo epämiellyttävältä, kun ääni jää ikäänkuin soimaan. Analogiasynien kanssa pelaavat tietänevät mistä on kysymys, kun suodattimissa on resonanssisäätö. Mutta todellakin, tähän ei tarvita aktiivisia piirejä, LC-piiri riittää. Ikiliikkujasta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan kyllä se energia tulee sieltä soivasta kielestä, joka sitten vain panee sen piirin soimaan tietyllä ominaistaajuudella. Niinkuin hyvin laakeroitu pyörä pysyy pitkään pyörimässä kun kerran annat sille kunnolla vauhtia.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Resonanssi

 
Eli resonannsi ei kehittääkään uutta energiaa jollain taaajuudella mitä ei mikeistä jo tulisi ulos ? Miten tuota muuten muokkaa kuin vaimentamalla ?
Klezberg
21.10.2012 17:58:40 (muokattu 21.10.2012 18:17:23)
 
 
mattim: Eli resonannssi kehittää uutta energiaa jollain taaajuudella mitä ei mikeistä jo tulisi ulos ?
 
Enemmänkin on niin että resonanssi on niin herkkä jollekin tietylle taajuudelle, että jos sitä löytyy vain vähänkin, niin se korostuu valtavasti.
 
Mutta joo, jos resonanssi on tarpeeksi voimakas, niin resonanssipiiri voi alkaa itse värähdellä resonanssitaajuudella, kunhan piiriin tulee jostain energiaa ja siinä on sopiva takaisinkytkentä. Tuossa resonanssi määritelläänkin taipumuksena värähdellä tietyllä taajuudella: http://en.wikipedia.org/wiki/Resonance
Ei tuo itsevärähtely nyt kuitenkaan ole relevantti ajatus kitaramikkien kohdalla.
 
Mutta jos nyt ajatellaan vaikka huonemoodeja, sitä että kuunteluhuone resonoi jollain taajuuksilla. Se ilmenee enimmäkseen niin että kun tilassa soivassa äänitteessä on tätä taajuutta, niin se jää huoneessa soimaan (esim. kumisemaan) senkin jälkeen kun taajuutta ei enää äänitteessä ole.
 
Miten tuota muuten muokkaa kuin vaimentamalla ?
 
Kun katsot noita resonanssin amplitudikäyriä, niin kyllähän siinä resonanssitaajuden tienoilla värähtely voimistuu eikä vaimene. Ei siinä energiaa synny tyhjästä, mutta amplitudi voimistuu. Sama juttu sen sillan kanssa. Kun sitä täristetään tietyllä taajuudella, se alkaa itse heilahdella kunnes pahimmassa tapauksessa särkyy.
 
Käytännössähän käsittääkseni kitaramikkien resonanssi pyritään pitämään loivana, jolloin se värittää ääntä mutta ei kuulosta häiritsevältä. Ja resonanssista tulee loiva kun piiriä kuormitetaan. Tästäkin näkee, että kyseessä ei ole ikiliikkuja. Värähtelyn amplitudi kyllä korostuu resonanssitaajuudella, mutta sitä vähemmän mitä enemmän piiriä kuormitetaan.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin
mattim
21.10.2012 21:07:22 (muokattu 21.10.2012 21:11:59)
 
 
Klezberg: Enemmänkin on niin että resonanssi on niin herkkä jollekin tietylle taajuudelle, että jos sitä löytyy vain vähänkin, niin se korostuu valtavasti.
 
Mutta joo, jos resonanssi on tarpeeksi voimakas, niin resonanssipiiri voi alkaa itse värähdellä resonanssitaajuudella, kunhan piiriin tulee jostain energiaa ja siinä on sopiva takaisinkytkentä. Tuossa resonanssi määritelläänkin taipumuksena värähdellä tietyllä taajuudella: http://en.wikipedia.org/wiki/Resonance
Ei tuo itsevärähtely nyt kuitenkaan ole relevantti ajatus kitaramikkien kohdalla.
 
Mutta jos nyt ajatellaan vaikka huonemoodeja, sitä että kuunteluhuone resonoi jollain taajuuksilla. Se ilmenee enimmäkseen niin että kun tilassa soivassa äänitteessä on tätä taajuutta, niin se jää huoneessa soimaan (esim. kumisemaan) senkin jälkeen kun taajuutta ei enää äänitteessä ole.
 

 
Kun katsot noita resonanssin amplitudikäyriä, niin kyllähän siinä resonanssitaajuden tienoilla värähtely voimistuu eikä vaimene. Ei siinä energiaa synny tyhjästä, mutta amplitudi voimistuu. Sama juttu sen sillan kanssa. Kun sitä täristetään tietyllä taajuudella, se alkaa itse heilahdella kunnes pahimmassa tapauksessa särkyy.
 
Käytännössähän käsittääkseni kitaramikkien resonanssi pyritään pitämään loivana, jolloin se värittää ääntä mutta ei kuulosta häiritsevältä. Ja resonanssista tulee loiva kun piiriä kuormitetaan. Tästäkin näkee, että kyseessä ei ole ikiliikkuja. Värähtelyn amplitudi kyllä korostuu resonanssitaajuudella, mutta sitä vähemmän mitä enemmän piiriä kuormitetaan.

 
Huonemoodi on aina heikompi kuin sem herättänyt signaali.
 
Siltakin särkyy sen ulkoisen marssijoidem jalkojen ja muun ulkoisen energian (tuuli...) johdosta, ei siinä mitään lisäenenergiaa tyhjästä synny. Resonanssi ei vahvista mikin/mikkien antamaa virtaa eikä jännitettä ja ainoa mahdollisuus niiden muokkaamiseen on jommankumman vaimentaminen.
Klezberg
21.10.2012 21:20:17 (muokattu 21.10.2012 21:27:06)
 
 
mattim:
Siltakin särkyy sen ulkoisen marssijoidem jalkojen ja muun ulkoisen energian (tuuli...) johdosta, ei siinä mitään lisäenenergiaa tyhjästä synny. Resonanssi ei vahvista mikin/mikkien antamaa virtaa eikä jännitettä ja ainoa mahdollisuus niiden muokkaamiseen on jommankumman vaimentaminen.

 
En ole väittänyt että energiaa syntyisi jostain tyhjästä. Senhän selitin jo tuolla että jos resonanssipiiriä kuormitetaan, piikki loivenee ja katoaa.
 
Mutta mikin ja muiden tekijöiden muodostamassa resonanssissa (esimerkiksi) jännite kasvaa jos piiriä ei liikaa kuormiteta.
 
Kysymys tässä niinkuin sillankin kohdalla on itse piirin taipumuksesta värähdellä tietyllä taajuudella joka nostaa värähtelyn amplitudia. Ei se silta hajoa millä tahansa marssilla, vaan sitten kun taajuus on se oikea.
 
Lisäys. Alkuperäinen pointtihan oli, että passiivipiirikin, siis nimenomaan LC-piiri, pystyy korostamaan taajuuksia. Ei se että jostakin syntyisi uutta energiaa. Korostus syntyy tottakai joko jännitteen tai virran nousemisena sen takia että piirin impedanssi lähestyy ääretöntä tai nollaa. Mutta korostus on silti todellinen, koska äänilähteiden tasolla ei vielä tarvita tehoa vaan jännite riittää.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin
mattim
21.10.2012 21:47:56 (muokattu 21.10.2012 21:50:50)
 
 
Klezberg: En ole väittänyt että energiaa syntyisi jostain tyhjästä. Senhän selitin jo tuolla että jos resonanssipiiriä kuormitetaan, piikki loivenee ja katoaa.
 
Mutta mikin ja muiden tekijöiden muodostamassa resonanssissa (esimerkiksi) jännite kasvaa jos piiriä ei liikaa kuormiteta.
 
Kysymys tässä niinkuin sillankin kohdalla on itse piirin taipumuksesta värähdellä tietyllä taajuudella joka nostaa värähtelyn amplitudia. Ei se silta hajoa millä tahansa marssilla, vaan sitten kun taajuus on se oikea.
 
Lisäys. Alkuperäinen pointtihan oli, että passiivipiirikin, siis nimenomaan LC-piiri, pystyy korostamaan taajuuksia. Ei se että jostakin syntyisi uutta energiaa. Korostus syntyy tottakai joko jännitteen tai virran nousemisena sen takia että piirin impedanssi lähestyy ääretöntä tai nollaa. Mutta korostus on silti todellinen, koska äänilähteiden tasolla ei vielä tarvita tehoa vaan jännite riittää.

 
Passiivinen L(R)C piiri ei voi korostaa taajuuksia ei virtaa eikä jännitettä. Se vaan vaimentaa niitä vähiten tietyllä taajuudella.
Klezberg
21.10.2012 21:57:41 (muokattu 21.10.2012 23:07:58)
 
 
mattim: Passiivinen L(R)C piiri ei voi korostaa taajuuksia ei virtaa eikä jännitettä. Se vaan vaimentaa niitä vähiten tietyllä taajuudella.
 
Kyllä se korostaa, ja siihen on syynä se miten impedanssi käyttäytyy taajuuden funktiona, ja resonanssitaajudella impedanssi lähestyy joko ääretöntä (rinnakkaisresonanssi) tai nollaa (sarjaresonanssi). Tässä oletettu puhdas LC-piiri.
 
Eiköhän näitä voisi ihan jollain piirianalysaattoriohjelmalla simuloida?
 
Se vaan vaimentaa niitä vähiten tietyllä taajuudella.
 
Jos näin olisi, niin silloinhan kun piirin q-arvo paranee (ja resonanssipiikki nousee), pitäisi vasteen muilla taajuuksilla pudota kovasti, jos resonanssipiikin huippua pidettäisiin nollatasona.
 
Katso vaikka tuolta http://www.allaboutcircuits.com/vol_2/chpt_6/6.html ja erityisesti se rinnakkaisresonanssi. Käyristä näkyy myös tuo miten q-arvon nostaminen nostaa resonanssipiikkiä eikä pidä sitä paikallaan ja pudota muualta.
 
Lisäys. Asiassa on vielä sekin piirre, että resonanssipiiri ei ole vain suodin, vaan se varastoi energiaa. Jos sitä ei kuormiteta, niin se varastoi sitä teoriassa loputtomiin, mistä syntyisi se värähtely. Käytännössä kuormaa aina on. Tästä siinä huoneresonanssissakin on kysymys. Se huone soi sillä taajuudella vielä sen jälkeenkin kun se alkuperäinen taajuus on pois. Ei tietenkään loputtomiin.
 
Tuossa yksi esitys tästä energian varastoinnista:
http://www.tpub.com/neets/book9/34d.htm
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin
wilo
22.10.2012 23:27:43
Hienosti selitetty tämä resonanssiasia, kiitokset Kletzbergille. Mä olen nähnyt simulaatioita ja taajuusspektrejä ja kyllähän siellä korostusta on resonanssitaajuudella. Eka kertaa tajusin, että siinä on kyse energian varastoitumisesta. Eli piiri vaimentaa joitakin taajuuksia ja ilmeisesti tuolloin varastoi energiaa, joka sitten voimistaa ääntä resonanssitaajuudella.
Hei. Olen signaturevirus. Sinulle tulee vastustamaton halu kopioida tämä rivi sigusi jatkeeksi.
Klezberg
23.10.2012 16:37:22
 
 
wilo: Hienosti selitetty tämä resonanssiasia, kiitokset Kletzbergille. Mä olen nähnyt simulaatioita ja taajuusspektrejä ja kyllähän siellä korostusta on resonanssitaajuudella. Eka kertaa tajusin, että siinä on kyse energian varastoitumisesta. Eli piiri vaimentaa joitakin taajuuksia ja ilmeisesti tuolloin varastoi energiaa, joka sitten voimistaa ääntä resonanssitaajuudella.
 
Enemmänkin sanoisin, että resonanssipiirillä on taipumus värähdellä sen ominaistaajudella, ja pienikin syöttävä voima tällä taajuudella (tai sen lähellä) voi aiheuttaa voimakkaan värähtelyamplitudin, kun piiri säilöö energiaa nimenomaan tällä taajudella.
 
Suoraan käännetty täältä http://en.wikipedia.org/wiki/Resonance
 
Siinä sivulla on myös se käyrä joka näyttää miten piirin taajuusvaste käyttäytyy, riippuen siitä millainen vaimennus piiriin vaikuttaa (tai kääntäen, mikä piirin q-arvo on).
 
Jos piiriä ei kuormiteta niin energia säilöytyy piiriin ja amplitudi kasvaa hyvin isoksi. Kun piiriä kuormitetaan tarpeeksi, niin mitään varastoitumista ei tapahdu ja vasteessa ei näy resonanssipiikkiä ollenkaan.
 
Tietysti sähköisen piirin vaste riippuu siitä millainen piiri kokonaisuudessaan on.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta.. siksi siirryinkin haitariin
Kefiiri
23.10.2012 18:44:28 (muokattu 23.10.2012 18:46:35)
Hmm... ei sittenkään mitään.
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1 2
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)