Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Estranged: Itselläni on lehmuksesta niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia. Ibanezin RG560 oli mahdottoman mitään sanomaton ja tylsä soinniltaan kun taas Peavey Wolfgang äärimmäisen hyvä soundinen vehje. Missä sitten vika, Ibassa heikompilaatuista puuta ja Peaveyssä parempaa? Ehkä Iban varsin ohkainen kaula vaikutti soundiin ja sointiin negatiivisesti? Mene ja tiedä.
 
Olen lukenut monelta foorumilta että huonolaatuinen lehmus saundaa huonolta verrattuna hyvään lehmukseen

tele09: Olen lukenut monelta foorumilta että huonolaatuinen lehmus saundaa huonolta verrattuna hyvään lehmukseen
 
No eikös se näin mene yleensä jokaisessa soitinrakennuspuussa? Muutenhan olis ihan yks lysti mitä pahvia sitä käyttää rakentamisessa.. :) kyllä huonoiten saundanneet kitarat on ollu niitä, jotka on ollu myös akustisesti kuolleita, pahimpana esimerkkinä eräs lehmuksinen rg7321 jota huolsin aikoinaan. Siihen ei auttanu mikään, vaikka mikkejä vaihdettiin ja säädöt pistettiin tip top.

mhelin: Akustisella saundilla ei ole kyllä mitään merkitystä sinällään sähkösoittimissa.

 
Kaikella kunnioituksella, mutta ihme juttua sulla. En ole vielä sellaiseen sähkökitaraan törmännyt joka soisi vahvistimen kautta erityisen hyvin jos se kuullostaa akustisesti huonolta. Samaten akustisesti kirkkaasti soivat sähkökitarat kuullostavat kirkkailta myös vahvistimen kautta.
 
Jos nuo sun teoriat pitäisivät täysin paikkansa niin eiköhän sähkökitarat rakennettaisi halvimmista mahdollisista puista mitä mahdollista. Ei tartte olla Einstein kuullakseen että hyvin akustisesti soiva sähkökitara soi hyvin myös vahvistettuna. Eikä kyse ole pelkästään siitä soinnin voimakkuudesta. Myös se soundin luonne tulee esiin sähköisesti. Jos se akustinen soundi on ihan tukkoinen ja tumppu niin kyllä se puskee läpi sieltä käämienkin kautta.

PIM: Tuossa pohdinnassa kannattaa ehkä pitää mielessä, että sähkökitarassa ei ole mitään komponenttia, joka aktiivisesti lisäisi ääneen jotain sellaista mitä siinä alkuperäisessä kielen värähtelyssä ei olisi itsessään, vaan kaikki asiaan liittyvät komponentit vain vaimentavat kielen värähtelyn energiaa eri tavoilla, jotka sitten vaikuttavat lopullisen sähköisen signaalin amplitudiin, sustainiin, taajuusvasteeseen jne. ominaisuuksiin
 
En tiedä oliko tämä mitenkä minulle suunnattu, mutta tämä oli toki mun edellisen sivun tekstini lähtökohta.

PIM: Tuossa pohdinnassa kannattaa ehkä pitää mielessä, että sähkökitarassa ei ole mitään komponenttia, joka aktiivisesti lisäisi ääneen jotain sellaista mitä siinä alkuperäisessä kielen värähtelyssä ei olisi itsessään, vaan kaikki asiaan liittyvät komponentit vain vaimentavat kielen värähtelyn energiaa eri tavoilla, jotka sitten vaikuttavat lopullisen sähköisen signaalin amplitudiin, sustainiin, taajuusvasteeseen jne. ominaisuuksiin. Jos jo kitaran rakennusmateriaalit suodattavat jotain haluttuja ominaisuuksia liikaa niin ei passiivisilla mikeillä ainakaan tätä haluttua ominaisuutta voida korostaa vaan korkeintaan vaimentaa joitain muita ominaisuuksia, jotta halutun ominaisuuden suhteellinen osuus kasvaisi. Eli sähkökitarassa kaikki käytetyt komponentit ja ratkaisut vaikuttaa lopulliseen signaaliin, mutta näiden vaikutusten suhteelliset osuudet vaihtelevat.
 
Juuri näin. Kielen värähtely on aaltomaista liikettä, samanlaista kuin jos köyden kiinnittää toisesta päästään johokin ja alkaa heiluttaa sitä ylös alas (olisikohan Youtubessa tai jossain videota tuosta). Liike-energiaa häviää kielen päistä joista aaltoliikkeen pitäisi mahdollisimman häviöttömästi jatkua takasin kieleen päin. Sähkökitarassa myös mikkien magneetit aiheuttavat "kitkaa". Raskaalla kelluvalla tallalla ja kevyellä puulla vähennetään runkoon johtuvaa liikenergiaa kielen sointiajan pidentämiseksi. Resonanssihan on kappaleen ominaistaajuus, seisova aalto kappaleessa. Jokaisella puumateriaalilla on oma spektrinsä jonka perusteella voidaan jopa tunnistaa puulaji (http://www.asrg.contactincontext.org/asrg/pdfs/wood%20ars%20ocr.PDF). Jos sähkökitara rakennetaan perinteisesti ja annetaan kielen värähtelyn johtua tallasta puuhun tehokkaammin saadaan erilaisista puumateriaaleista taajuusriippuvasti erilainen häviö kielen liike-energialle ja siten erilainen saundi kun kielen värähtely vahvistetaan sähköisesti ja muutetaan akustiseksi signaaliksi.
 
Akustiikasta (joka tulee kreikankielisestä sanasta "kuulla") tai "akustisesta" mistä tahansa voidaan puhua kun on kyse "äänestä" tai siis äänitaajuisesta värähtelystä joka voidaan kuulla (tosin puhutaan myös ultra- ja infaäänestä jota ei voi kuulla). Sähköinen tai mekaaninen äänitaajuinen värähtely ei vielä ole varsinaisesti ääntä vaikka onkin akustinen tutkimuskohde. Tokihan kuulla voi ilman ilmaakin (jopa tyhjilssä) kun esim. värähtelevä kappale laitetaan vaikka suoraan korvan luita tai pääkoppaa vasten. Itse erotan sähkökitaran akustisesta sen pääasiallisen äänentuottamisfunktion perusteella. Voihan sähkökitaraakin soittaa akustisesti, ja varmaan studioissa sitä on käytetty yhtenä kikkana saada akustisen saundi jos akustista kitaraa ei ole saatavilla. Joissakin kitaroissa ei ole mahdollista sanoa onko kyse sähkökitarasta tai akustisesta, ja sitä paitsi mitä väliä sillä on?

mhelin: Akustiikasta (joka tulee kreikankielisestä sanasta "kuulla") tai "akustisesta" mistä tahansa voidaan puhua kun on kyse "äänestä" tai siis äänitaajuisesta värähtelystä joka voidaan kuulla
...
Sähköinen tai mekaaninen äänitaajuinen värähtely ei vielä ole varsinaisesti ääntä
 
Onko kitaran kieli mielestäsi akustinen vai mekaaninen värähtelijä?
 
Sanakirjan mukaan "mekaaninen" tarkoittaa: koneistettu, liikkuvin osin toimivan koneen hoitama.
http://fi.wiktionary.org/wiki/mekaaninen
 
Tuon määritelmän mukaan kitaran kieli (tai esimerkiksi huuliharpun läppä) ei olisi mekaaninen laite. Kitaran kieli (ja runko ja koko rakenne) aiheuttaa kylläkin ympäröivään ilmaan akustista värähtelyä. Tässä sen sijaan on mekaaninen soitin:
http://www.youtube.com/watch?v=dmoDLyiQYKw
 
Itse erotan sähkökitaran akustisesta sen pääasiallisen äänentuottamisfunktion perusteella.
 
Äänen tuottaminenhan tapahtuu sähkö- ja akustisessa kitarassa samalla tavalla. Ero on lähinnä soittimen ulkopuolisen äänenmuokkauslaitteiston käytössä.
 
Joissakin kitaroissa ei ole mahdollista sanoa onko kyse sähkökitarasta tai akustisesta, ja sitä paitsi mitä väliä sillä on?
 
Väliä on silloin kun nimenomaan keskustellaan siitä määritelmästä, onko kitara sähköinen, "mekaaninen" vai akustinen soitin.

Itsellä lehmusrunkoinen vaahterakannella oleva basso eikä soinnissa mitään vikaa, tämä laite soi ikuisesti kun näppää kieltä (spinal tap) :)

Aki: ...
 
Onko kitaran kieli mielestäsi akustinen vai mekaaninen värähtelijä?
 
Aki: ...Onko kitaran kieli mielestäsi akustinen vai mekaaninen värähtelijä?
 
Kieli on osa sitä mekanismia, jolla kitara saadaan värähtelemään halutun korkuisella taajuudella.
 
Väliä on silloin kun nimenomaan keskustellaan siitä määritelmästä, onko kitara sähköinen, "mekaaninen" vai akustinen soitin.
 
... eli kitaran sointiin vaikuttaa mekaniikka (= osien mitoitukset ja materiaalit) sekä akustiikka (ilma* ja tila ((kitaran sisällä ja ympäristössä)), muut äänet tilassa?), ja sähköisissä soittimissa myös kitarassa oleva ja kitaraan kytketty elektroniikka.
 
Ja otsikkoon liittyen: En ole kuullut hyvältä saundaavaa puhdasta ääntä lehmusrunkoisesta sähkökitarasta. Vaahterakansi voi tuoda tuohon parannuksen.
 
*ilman kosteus ja lämpötila vaikuttavat äänen kulkuun. Ja varmaan koostumuskin, mutta onko kukaan päässyt soittamaan kitaraa esim. helium/happi-seoksella täytettyyn tilaan?

Ekman: ... eli kitaran sointiin vaikuttaa mekaniikka
 
Kyllä, ja kitara on valmistettu mekaanisilla koneilla. Mutta kieli ei ole mekaaninen värähtelijä eikä kitara täten ole mekaaninen soitin. Eikä myöskään sähköinen, vaikka vahvistin onkin toiminnaltaan sähköinen.
 
onko kukaan päässyt soittamaan kitaraa esim. helium/happi-seoksella täytettyyn tilaan?
 
Oliskohan vireen kanssa vähän ongelmia...?