Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Ranskis on kyllä hienoimman ja lämpimimmän näköinen pintakäsittely mitä löytyy. Eiku vaan.

Ei liity alkuperäseen postaukseen, mutta voiko tota epoksia käyttää PU-lakan kanssa? Nimim. oma lehmä ojassa

joseplluissans: Ei liity alkuperäseen postaukseen, mutta voiko tota epoksia käyttää PU-lakan kanssa? Nimim. oma lehmä ojassa
 
Mä käytin 2-k akryylin kanssa enkä näe mitään syytä miksi ei toimisi myös pu:n kanssa.
Marko

Samowar: Ranskis on kyllä hienoimman ja lämpimimmän näköinen pintakäsittely mitä löytyy. Eiku vaan.
 
Se on.
Ainoa huono juttu on basson bodyn takapuolella, että se ei kestä ihon hikeä ja kosteutta. Mutta se on kyllä kaunein pintakäsittely. Laitoin sellaisen WAL-neloseeni. "Puusepän-taito"-kirjan ohjeiden mukaan (WSOY, 1953, Erkki Lempinen).

Kokeilin tuota hohkakivijuttua aikoinaan Thinlinen saarnirunkoon niin, että lisäsin mukaan myös tummaa maaväriä (muistaaksen okraa). Se jäi syihin ja korosti niitä mukavasti, saarnirungosta tuli dramaattisemman näköinen.
Suosittelen kuitenkin koepaloja ennen lopullista työstöä enkä ota vinkistä kuin "täyden poliittisen vastuun".
Tässä pitäisi näkyä: http://bassoprojekti.webs.com/telethinline.htm

Vielä huomioiden, että soittimen ranskis on sitten hieman hienovaraisempi juttu, kuin "puusepän" ranskis, jossa vedellään huomattavan paksuja kerroksia. Varsinkin pohjat. Tosin sehän nyt ei niin paljon merkkaa lankkusoittimissa. Akustisissa tavoittellaan erittäin ohutta ja kovaa pintaa, joten hommaan kuluu paljon aikaa. Pohjien tekoon kannattaa käyttää PALJON aikaa. Jokainen pieni monttu, naarmu ym. epätasaisuus korostuu myöhemmässä vaiheessa ja aiheuttaa lisähommaa ja päänvaivaa. Hyvät pohjat kun leipoo, niin pinnastakin tulee hyvä.