![]() 20.09.2011 10:45:53 (muokattu 20.09.2011 10:46:19) | |
---|---|
mtnen: Nyt tuli sellainen moka että huomasin vasta nyt, että Hammondin 1650T-ulostulomuuntajassa onkin aika outo käämitys toisiopuolella. Siihen ei käykään sellainen normaali impedanssinvalintakytkin, jonka jo ehdin ostaa. Olis pitänyt olla 1650TA. Pähkäilin asiaa viime yönä, ja tulin siihen tulokseen, että tarvitaan 3-pakkainen, 3-asentoinen kiertokytkin, jos haluaa vaihtoehdot 4-8-16 ohmia. Piirsin jonkinlaisen kuvankin: https://dl-web.dropbox.com/get/Phot … DANSSINVALINTAKYTKIN.pdf?w=f6c5e1fc Ajattelinko asian liian vaikeasti vai onko olemassa yksinkertaisempi ratkaisu? Ei toimi linkki. Jos muuntaja on vielä käyttämätön kannattaa kysyä Uraltonelta vaihtoa. Jos ei, juuri muutama päivä sitten ihmettelin tuota samaa kytkentää ja Googlella löytyi siihen ihan valmiiksi kytketty kytkinkin ja myös oikeat kytkennät sellaisen tekemiseksi. | |
![]() 20.09.2011 12:04:43 (muokattu 20.09.2011 15:42:42) | |
kojones: Ei toimi linkki. Jos muuntaja on vielä käyttämätön kannattaa kysyä Uraltonelta vaihtoa. Jos ei, juuri muutama päivä sitten ihmettelin tuota samaa kytkentää ja Googlella löytyi siihen ihan valmiiksi kytketty kytkinkin ja myös oikeat kytkennät sellaisen tekemiseksi. Sori, nyt pitäis linkki toimia: http://dl.dropbox.com/u/5215891/1650T%20IMPEDANSSINVALINTAKYTKIN.pdf Sekavan näköinen piirustus(eli se alimmainen), pitääpä kattoa mitä sillä googlella löytyis. Uraltonella olis ainakin 3x3 kiertokytkin hyllyssä. E: Oliko se tämä?: http://dst-engineering.com/TN.php?n=OTWiring Olisi taas aikaa säästynyt kun olis heti kysynyt täältä... | |
![]() 25.09.2011 10:17:45 | |
Noissa 70-luvun Hiwattien kuvissa kaikki juotoskohdat näyttäisi olevan lakattu. http://hiwatt.org/pix.php?p=DR103bGuts En kuitenkaan löytänyt haulla muuta kuin piirilevyille tarkoitettua spray-lakkaa. Onko olemassa jotain pikkupulloissa olevaa lakkaa, ja olisiko tuossa hommassa edes mitään järkeä? Jotenkin ne lakatut nastat kyllä ainakin näyttää kivalta. Tina mulla on vanhaa kunnon lyijyllistä tinaa. | |
![]() 25.09.2011 15:37:38 | |
mtnen: Noissa 70-luvun Hiwattien kuvissa kaikki juotoskohdat näyttäisi olevan lakattu. http://hiwatt.org/pix.php?p=DR103bGuts En kuitenkaan löytänyt haulla muuta kuin piirilevyille tarkoitettua spray-lakkaa. Onko olemassa jotain pikkupulloissa olevaa lakkaa, ja olisiko tuossa hommassa edes mitään järkeä? Jotenkin ne lakatut nastat kyllä ainakin näyttää kivalta. Tina mulla on vanhaa kunnon lyijyllistä tinaa. Kynsilakka. In porto perse vitulus est. Käännös: "Satamassa on vasikka". | |
![]() 25.09.2011 18:25:09 | |
okabass: Kynsilakka. Joo. Tämä nyt tuli mullakin ensimmäisenä mieleen. Ajattelin vain, että onko sen läpi hankala tinata, jos pitää vaikka vaihtaa komponentteja. Äsken hain vaimon varpaankynsilakkaa ja testasin. Haittaa vähän uudelleenjuottamista, mutta jos raaputtaa enimmät pois, niin sujuu paremmin. Eli laitan kynsilakkaa. Punaista. Lieneekö tuolla hapettumisen tms. syöpymisen kannalta mitään vaikutusta, mutta onpahan ainakin nätti. | |
![]() 25.09.2011 18:36:36 | |
Kyllä se varmasti hapettumista hidastaa kun tina ei pääse tekemisiin ilman kanssa. Syövyttääkö sitten lakan alle jäävä juoksute tinaa on eri asia. Jos se ei syövytä lakkaamatonta tinaa niin miksi sitten lakattua. Marko Ite kun tekee saa sellasta kun tulee | |
![]() 26.09.2011 10:04:16 | |
mtnen: Joo. Tämä nyt tuli mullakin ensimmäisenä mieleen. Ajattelin vain, että onko sen läpi hankala tinata, jos pitää vaikka vaihtaa komponentteja. Äsken hain vaimon varpaankynsilakkaa ja testasin. Haittaa vähän uudelleenjuottamista, mutta jos raaputtaa enimmät pois, niin sujuu paremmin. Eli laitan kynsilakkaa. Punaista. Lieneekö tuolla hapettumisen tms. syöpymisen kannalta mitään vaikutusta, mutta onpahan ainakin nätti. Kosmeettinen vaikutushan tuolla vain on. Tosin huoltohommat sitten vähän hankaloituu, níinkuin totesit. | |
![]() 29.09.2011 10:30:03 | |
Taas täällä kyselen, toivottavasti ette jo pian hermostu. Hammondin ulostulomuuntajassa on ensiöpuolella keskiulosotto B+, sekä kaksi väliulosottoa Sg. Kuva löytyy täältä: http://www.hammondmfg.com/1608.htm Hiwatin Partridgessä on vain keskiulosotto: http://hiwatt.org/Schematics/DR_100wOutput.pdf Tein kytkennän siten, että nuo väliulosotot(Sg) jäivät pois käytöstä ja kytkin vain keskipisteeseen(B+) sen ison jännitteen standby-kytkimeltä. Nyt mua kuitenkin vaivaa miksi ne väliulosotot ovat olemassa, kytkinkö oikein? | |
![]() 29.09.2011 10:48:34 | |
mtnen: Taas täällä kyselen, toivottavasti ette jo pian hermostu. Hammondin ulostulomuuntajassa on ensiöpuolella keskiulosotto B+, sekä kaksi väliulosottoa Sg. Kuva löytyy täältä: http://www.hammondmfg.com/1608.htm Hiwatin Partridgessä on vain keskiulosotto: http://hiwatt.org/Schematics/DR_100wOutput.pdf Tein kytkennän siten, että nuo väliulosotot(Sg) jäivät pois käytöstä ja kytkin vain keskipisteeseen(B+) sen ison jännitteen standby-kytkimeltä. Nyt mua kuitenkin vaivaa miksi ne väliulosotot ovat olemassa, kytkinkö oikein? Ne "väliulosotot" ovart ns. ultralinear kytkentää varten. Tavallisessa push-pull pääteasteessa ei niitä tarvita. Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... | |
![]() 29.09.2011 10:59:43 | |
blaekie: Ne "väliulosotot" ovart ns. ultralinear kytkentää varten. Tavallisessa push-pull pääteasteessa ei niitä tarvita. Kiitoksia! | |
![]() 30.09.2011 20:48:36 | |
Apua. Nyt tuli hankala paikka. Hiwatin etuvahvistimesta pitäisi vetää johto ulostulomuuntajalle 16 ohmin ulostuloon. Eli tässä kuvassa oikeassa alakulmassa: http://hiwatt.org/Schematics/DR_Pre4Input_v1a.pdf Mutta kun 1650T-muuntajasta ei ole 16 ohmin ulostuloa suoraan, vaan se tehdään käämejä yhdistelemällä, kuten tässä esimerkkikytkennässä: http://dst-engineering.com/TN.php?n=OTWiring Osaisko joku auttaa? | |
![]() 30.09.2011 21:17:56 (muokattu 30.09.2011 21:18:35) | |
mtnen: Apua. Nyt tuli hankala paikka. Hiwatin etuvahvistimesta pitäisi vetää johto ulostulomuuntajalle 16 ohmin ulostuloon. Eli tässä kuvassa oikeassa alakulmassa: http://hiwatt.org/Schematics/DR_Pre4Input_v1a.pdf Mutta kun 1650T-muuntajasta ei ole 16 ohmin ulostuloa suoraan, vaan se tehdään käämejä yhdistelemällä, kuten tässä esimerkkikytkennässä: http://dst-engineering.com/TN.php?n=OTWiring Osaisko joku auttaa? Kyseisen johdon merkitys on negatiivisessa takaisinkytkennässä, kytke se Grn/Yel-piuhaan. Jos vahvistin pitää mystistä ulvontaa tai häröääniä, vaihda päätemuuntajan ensiön (sininen ja ruskea) piuhojen paikkaa keskenään tai pääteputkille vaiheenkääntäjältä tulevien piuhojen paikkaa. Mystisen ulvonnan tapauksessa kyseessä on positiivinen takaisinkytkentä. | |
![]() 30.09.2011 21:39:55 | |
kojones: Kyseisen johdon merkitys on negatiivisessa takaisinkytkennässä, kytke se Grn/Yel-piuhaan. Jos vahvistin pitää mystistä ulvontaa tai häröääniä, vaihda päätemuuntajan ensiön (sininen ja ruskea) piuhojen paikkaa keskenään tai pääteputkille vaiheenkääntäjältä tulevien piuhojen paikkaa. Mystisen ulvonnan tapauksessa kyseessä on positiivinen takaisinkytkentä. Kiitoksia taas! Eli silläkö ei ole merkitystä, että tuossa Grn/Yel-piuhassa on "eri impedanssi" riippuen kytkimen asennosta? Tai 4 ja 8 ohmilla on sama mutta 16 ohmilla eri, koska noita käämejä kytketään sarjaan? | |
![]() 05.10.2011 01:24:47 | |
Kysyisin taas...Mikä merkitys tuolla 220k vastuksella on tässä kytkennässä?: http://hiwatt.org/DIY/bias.gif Ja toinen kysymys: Jos biasjännite pitäisi Hiwatissa olla n.-38V, niin kuinka iso säätöalue pitäisi jännitteenjaolla saada potikalle? Niin ja sitten vielä yksi juttu, Kannattaako pääteputkien alkuperäiset 100 ohmin suojahilavastukset(en tiedä onko oikea termi) vaihtaa 1K lankavastuksiksi? Kestääkö ne paremmin, ja katoaako Hiwatt-soundista jotain oleellista? | |
![]() 05.10.2011 01:49:13 (muokattu 05.10.2011 02:07:03) | |
mtnen: Kysyisin taas...Mikä merkitys tuolla 220k vastuksella on tässä kytkennässä?: http://hiwatt.org/DIY/bias.gif Ja toinen kysymys: Jos biasjännite pitäisi Hiwatissa olla n.-38V, niin kuinka iso säätöalue pitäisi jännitteenjaolla saada potikalle? Niin ja sitten vielä yksi juttu, Kannattaako pääteputkien alkuperäiset 100 ohmin suojahilavastukset(en tiedä onko oikea termi) vaihtaa 1K lankavastuksiksi? Kestääkö ne paremmin, ja katoaako Hiwatt-soundista jotain oleellista? 220 k toimii suojana, jos biastrimmeri sanoo sopimuksen irti: vastus laskee biasin ohjaushiloille. 1 M on TUT kirjoista tuttu arvo. Riippuu siitä kuinka suuren säätöalueen haluat. Näppituntumalta: jos -38 V on tavoite, niin +/- 5 V luulisi riittävän. Muistaakseni HW on biasoitu kuumaksi, joten voi olla, että -38 V on liian vähän. Nyrkkisääntönä bias on (itseisarvoltaan) noin suunnilleen kymmenesosa anodijännitteestä. Esim. Jos B+ on 450 V, niin bias on noin - 45 V. Kestävyyden kannalta 1 k on hyvä. Joidenkin mielestä vaikuttaa soundiin huonontavasti. Kannattaa kuulostella. EL 34 on ehkä vähän rimpula, joten minä laittaisin 1 k. Yksi keino EL 34:n kestävyyden lisäämiseksi on kytkeä jarruhilalle (pin 1, g3) biasjännite maan sijaan. Käsittääkseni mm. Traynor käytti tuota tapaa. In porto perse vitulus est. Käännös: "Satamassa on vasikka". | |
![]() 05.10.2011 15:14:18 | |
okabass: Riippuu siitä kuinka suuren säätöalueen haluat. Näppituntumalta: jos -38 V on tavoite, niin +/- 5 V luulisi riittävän. Muistaakseni HW on biasoitu kuumaksi, joten voi olla, että -38 V on liian vähän. Nyrkkisääntönä bias on (itseisarvoltaan) noin suunnilleen kymmenesosa anodijännitteestä. Esim. Jos B+ on 450 V, niin bias on noin - 45 V. Kiitos nopeasta vastauksesta. Mulla alkaa olla puurot ja vellit aika pahasti sekaisin tässä biasjännite-anodivirta-katodivirtasopassa. Varmistan vielä ennen tinausta: jos esim. tämän hiiwatin haluaa biasoida kylmemmäksi, niin bias-jännite pitää saada säädettyä isommaksi? Ei kun siis enemmän negatiiviseksi...Eli se -38V on "kuumaksi biasoitu", ja säätöalue olisi hyvä olla esim. -38V...-48V. Hoksasin juuri mikä tässä on mua sekoittanut. Kun se biasjännite on negatiivinen, ja jossain olen lukenut jännitteen nostamisesta... | |
![]() 05.10.2011 15:46:37 (muokattu 05.10.2011 15:53:58) | |
mtnen: Kiitos nopeasta vastauksesta. Mulla alkaa olla puurot ja vellit aika pahasti sekaisin tässä biasjännite-anodivirta-katodivirtasopassa. Varmistan vielä ennen tinausta: jos esim. tämän hiiwatin haluaa biasoida kylmemmäksi, niin bias-jännite pitää saada säädettyä isommaksi? Ei kun siis enemmän negatiiviseksi...Eli se -38V on "kuumaksi biasoitu", ja säätöalue olisi hyvä olla esim. -38V...-48V. Hoksasin juuri mikä tässä on mua sekoittanut. Kun se biasjännite on negatiivinen, ja jossain olen lukenut jännitteen nostamisesta... Joo. Toi asia hämää helposti. Mitä negatiivisempi (itseisarvoltaan suurempi) biasjännite on, sitä pienempi lepovirta, eli sitä "kylmemmäksi" putki on biasoitu. Bias-asia kannattaa selvittää itselleen, niin kuin näytät tehneen. Toi ehdottamasi alue voisi olla ok. Sitä on sitten helppo muuttaa vastusjakoa muuttamalla jos tarvitsee. In porto perse vitulus est. Käännös: "Satamassa on vasikka". | |
![]() 07.10.2011 23:23:10 (muokattu 08.10.2011 00:07:29) | |
Uskokaa tai älkää, mutta se toimii! Ainakin jotenkin. Tunteenpurkausta lisää blogissa... Mutta pian on varmasti tulossa paljon kysyttävää. Aloitan jo heti sirinäkysymyksellä. Siinä on sellainen monista vahvistimista tuttu verkkotaajussirinä, kun laittaa treblet tai presencen isommalle. Olisiko kokemusperäistä tietoa, mistä kannattaa ruveta etsimään parannusta vaivaan? E: Toinen kysymys: pitääkö hehkukäämin toinen pää maadoittaa? Hiwatissa on hehku maadoitettu käämin keskiulosotosta, ja hammondissa ei keskipistettä ole. Voiko se hurina johtua siitä? | |
![]() 08.10.2011 07:28:22 (muokattu 08.10.2011 07:28:58) | |
mtnen: Uskokaa tai älkää, mutta se toimii! Ainakin jotenkin. Tunteenpurkausta lisää blogissa... Mutta pian on varmasti tulossa paljon kysyttävää. Aloitan jo heti sirinäkysymyksellä. Siinä on sellainen monista vahvistimista tuttu verkkotaajussirinä, kun laittaa treblet tai presencen isommalle. Olisiko kokemusperäistä tietoa, mistä kannattaa ruveta etsimään parannusta vaivaan? E: Toinen kysymys: pitääkö hehkukäämin toinen pää maadoittaa? Hiwatissa on hehku maadoitettu käämin keskiulosotosta, ja hammondissa ei keskipistettä ole. Voiko se hurina johtua siitä? Voi. Hehkujen CT:n puuttuessa pitää hehkukarvat maadoittaa 100 ohmin vastusten läpi, eli tehdä virtuaalinen keskiulosotto. Toivottavasti tuo auttaa. | |
![]() 08.10.2011 08:02:47 | |
kojones: Voi. Hehkujen CT:n puuttuessa pitää hehkukarvat maadoittaa 100 ohmin vastusten läpi, eli tehdä virtuaalinen keskiulosotto. Toivottavasti tuo auttaa. Ja jotkut laittaa vielä noiden sataohmisten väliin tahi tilalle sataohmisen lankapotikan jonka keskinasta vedetään maihin ja asennolla etsitään pienin pörinä. Been there - done that - don't ask. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)