Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Murgo: Miten muuten olisi vanerinen kitarankaula, ei varmaankaan ainakaan eläisi?
 
Mmm... No, miksei. Käyttäisi vielä vähän kaikenvärisiä viiluja, kuten vaikkapa aseiden tukeissa. Olis makean näköinenkin. Laminoitu taas voi tarkoittaa vähän eri asiaa, kuin vaneri. Vanerihan on tehty nimenomaan viiluista, mutta laminoimalla voidaan tehdä paksummastakin materiaalista. Lisäksi monet laminoidut jutut on ihan sahattu massiivipuusta, kun taas vaneri lähes poikkeuksetta sorvatuista viiluista.
 
Tietysti kun "vanerin" tekee itse voi olla varma ettei siellä sisäkerroksissakaan ole mitään oksia tai onkaloita, mutta eikös tehdastekoistakin vaneria saa eri laatuluokkia? Löytyykö sellaista jossa sisälläkin on vain virheettömiä viiluja?
 
Sellaista laatuluokkaa ei erikseen ole noissa teollisesti valmistetuissa vanereissa. Moiset täytyy erikseen tilata jostain, tai tehdä itse. En kyllä sinällään näe siinä edes mitään järkeä, koska kestävyyteenhän tuolla ei ole oikeastaan yhtään mitään merkitystä.
 
Mutta eikö vaneri ole vielä jäykempää kun siinä syyt menevät ristiin? Vai onko tuolla puun taipumuksella joustaa paremmin yhteen kuin toiseen suuntaan joku oleellinen merkitys?
 
No sorvatuista viiluista tehdyissä vanereissahan menetetään melkolailla tuo sun kuvailema puun ominaisuus. Vanerin ongelma ylipäätään on se, että se pyrkii aina vetämään itsensä propellille, ennemmin tai myöhemmin. Lisäksi se on jäykkää ainoastaan viilujen pystysuuntaa kohti syysuunnasta huolimatta. Tietty sit paksuutta kasvattamalla saadaan lisää jäykkyyttä.
 
Mitenköhän muuten toimisi kaikupohjana joku komposiittimateriaali, vaikkapa kaksi kovaa viilua liimattuna jonkin pehmeän täytteen kuten vaikka balsan tai vaahtomuovin (HYI) molemmin puolin? Sehän olisi jäykkä painoonsa nähden.
 
Kaikupohjista en tiedä, mutta Yamaha valmistaa tuolla menetelmällä sähkökitaroita. Liimaavat kaksi viilua päällekkäin elämisen minimoimiseksi ja kahden moisen väliin balsaa tms. Reunoissa tietty sit vähän kovempaa puuta kolhunkestävyyden vuoksi. Sointia lisäämään ovat vetäneet tallan kohdalta koko rungon läpi kansia toisiaan kohti kiristävät metalliputket.

Tunnustan että olen harkinnut kokeilla kitaran lankun tekoa kertopuusta, liiterissä on kertopuuväliseinätolpan pätkiä joista saattais saada liimattua kasaan lankun kokoisen aihion. Voisi sitten harjoitella jyrsimen käyttöä. Nuo tolpat ei kovin paljoa vääntyile, ainakin jos vertaa massiivipuuhun, ainakaan toisessa suunnassa. Vanerista kertopuu eroaa siten että viilut ei ole ristissä.
 
Idean sain kun joku laittoi linkkiä telestä joka on tehty männystä, ja jotain osia pyörii nurkissa kuleksimassa että saisi melkein tehtyä ilman isompia hankintoja. Framuksella oli tämän tapaisesta puutuotteesta tehtyjä soittimia joskus hyvään kekkosen aikaan, tosin perusmateriaali varmaan oli "parempaa" kuin kotomainen hötöpuu. Toki valmiita lankkuaihioita perinteisistä puista saa melko edullisesti mutta...
 
Tavara on jotain 39x66 milliä joten paljon rinnakkain joutuu liimaamaan ja lankusta tulee 66 milliä paksu mutta pitkä on pilalla ja lyhyt on helppo jatkaa vai miten se nyt oli. Ajattelin vielä jos fuskaisi ja tekisi tarvittavat reitit kaapeleille ja muille tarvittaville härpäkkeille mahdollisimman paljon etukäteen ennenkuin liimaisi palikat kasaan.

Tietysti kun "vanerin" tekee itse voi olla varma ettei siellä sisäkerroksissakaan ole mitään oksia tai onkaloita, mutta eikös tehdastekoistakin vaneria saa eri laatuluokkia? Löytyykö sellaista jossa sisälläkin on vain virheettömiä viiluja?
 
Oksankohdat paikataan ennen liimaamista paikkauskoneella, jos ei nyt jotain ihan sekundasuralaatu ole kysymyksessä.