Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Telecaster-foorumilla oli hiljattain aiheesta. Kotitaloussaksilla kuulemma onnistuu hyvin. Varmaan me suomalaiset käytämme Fiskarsin oransseja saksia. Monet olivat tehneet, T-Rexistä Liberaceen.

Lainasin työkaverilta dremelin ja voin kertoa, että sillä ei ole ainakaan kiva tehdä. Ensinnäkin terä kuumenee niin paljon että se sulattaa muovia yhtä paljon kun leikkaa. Eli kovin lähelle haluttua pleksin reunaa ei ole asiaa. Lisäksi terä vielä viskoo ympäriinsä tätä kuumaa muovimujua.
 
Kokeilen varmaan vielä ihan uteliaisuudesta jonakin päivänä kuumailmapistoolia ja puukkoa.
 
Elikkä pittää varmaan olla passeli terä (oisko nakertava) muoville ja ei liikaa kierroksia. Sama homma kun sahalla pilkkoo karkastua pleksiä eli normi raksasaha toimii rautasahaa paremmin.

Telecaster-foorumilla oli hiljattain aiheesta. Kotitaloussaksilla kuulemma onnistuu hyvin. Varmaan me suomalaiset käytämme Fiskarsin oransseja saksia. Monet olivat tehneet, T-Rexistä Liberaceen.
 
Linkki, kiitos.
 
Voihan olla, että jos tarpeeksi letkun älppärin 1970-luvun öljykriisin jälkeisiltä ajoilta saa käsiinsä, niin tavallisillakin saksilla sujuu. Vähänkään paksumpaa vinyyliä nyrhiessä voi tulla mieleen, että tähän täytyy olla parempikin tapa.
Tosin Marc Bolan ja Liberace ovat varmaan panneet roudarinsa asialle eivätkä itse tarttuneet saksiin. :-)
Mutta eihän Liberace kitaraa soittanut, flyygelinkö se on älppäreillä kuorruttanut?

Linkki, kiitos.
 
http://www.tdpri.com/forum/telecast … uard.html?highlight=vinyl+pickguard
 
Voihan olla, että jos tarpeeksi letkun älppärin 1970-luvun öljykriisin jälkeisiltä ajoilta saa käsiinsä, niin tavallisillakin saksilla sujuu.
 
Pitäisi kokeilla heti, mutta kun pikaisesti selailin sekä single että lp-kokoelmaani, en löytänyt mitään, jonka raaskisi silputa.
 
Paitsi KLF:n 3 am eternal sinkun. Siitäs sai. Oranssi saksi puree kyllä ihan hyvin, kuitenkin lohkeaminen on ongelma, jos tulee samalla taivuttaneeksi. Sanoisin, että paksumpaa vinyyliä on helpompi leikata.

Uskomatonta mutta totta! Kyllä tuo oranssisilmäisillä leikkautuu uskomattoman helposti. Tosin pleksin muoto on sen verran ongelmallinen paikoin, että jotain muutakin joutuu käyttämään: kaulalovi, potikoiden peltilevyä varten tehtävä lovi ja etenkin kaulamikille tehtävä reikä ovat sellaisia, joihin ei saksi taivu.
Ehkäpä niihin voisi kokeilla uudelleen dremeliä, tällä kertaa mahdollisimman pienillä kierroksilla, jos sillä välttäisi kuumenemisen. Dremelin omistaja kun suositteli täysiä kierroksia. Niin kovaa en ihan sillä sentään ajanut, kun ujelsi niin ilkeästi.
Kyllä tuosta vielä kelpo pleksi syntyy, laitan sitten kuvaa näkyville kun on jotain näytettävää.
 
Muut aiheesta innostuneet: Huonoja levyjä saa pilahintaan kirppareilta, divareissakin on usein jotain euron laatikoita levyille, joita kukaan ei halua kuunnella. Leikelkää niitä, älkää kunnon levyjä. :-)

http://picasaweb.google.com/lh/view … 0950289&iid=5173171183590165458
 
haha! tästä kuvasta sai kyllä aika makeet naurut =D
 
muuten kyllä aika omaperäinen idea...ei tulisi ehkä ihan heti itseltä mieleen tuommonen. ehkä jos se nsaa jotenkin hyvin leikeltyä, niin voi tulla ihan hienokin.

Tuolla on muutama aiheeseen liittyvä kuva
http://picasaweb.google.fi/HanskiSai/SgProjekti
 
Miten sait etiketin irti siististi? Kokeilin levy liottamista vedessä, mutta ainakaan valitsemani älppärin liima ei vedestä hätkähdä. Raaputtaminenkaan ei oikein houkuta, tuntuu, että vinyyli on helposti naarmuilla sen jälkeen.
Sinun pleksissäsi levyn keskusta näyttää yhä kauniin kiiltävältä, mikä on salaisuus?

Ruokaöljy on ainakin melko hyvä liiman irroittaja, ainakin tarroissa. Kokeilla ainakin kannattaa..

Miten sait etiketin irti siististi? Kokeilin levy liottamista vedessä, mutta ainakaan valitsemani älppärin liima ei vedestä hätkähdä. Raaputtaminenkaan ei oikein houkuta, tuntuu, että vinyyli on helposti naarmuilla sen jälkeen.
Sinun pleksissäsi levyn keskusta näyttää yhä kauniin kiiltävältä, mikä on salaisuus?
 
Aika on tehnyt tehtävänsä. En nimittäin muista kuinka etiketin irrotin.
Sen kuitenkin muistan että tentun kanssa siinä tuli läträttyä. Veden lisäsi muita liottimia en käyttänyt. Pitkä liotus vedessä jotta paperi pehmenee, varovainen rapsuttelu ja lopuksi tentulla liimat pois. Näin se saattoi mennä. Jos näin tekee, niin sitä tenttua ei sitten saa päästää muualle kun siihen levyn keskustaan.
Kun vinyyli alkoi olla lakkausta vaille valmis, niin keksin käyttää tenttua sormenjälkien ynnä muiden tahrojen poistoon. Tahrat kyllä lähti, mutta koko vinyyli muuttui maidon harmaaksi. Mitä enemmän sitä puhdisti, sitä valkoisempi lopputulos. Sen minä kyllä ikuisesti muistan. Päätin kuitenkin kokeilla tähän "pilalle" menneeseen kappaleeseen kuinka spraylakka toimii levyn pinnassa. Sitten tuli mukava yllätys. Ohut lakkakerros levyn päällä muutti sen jälleen mustaksi. Samalla kiillottui aikaisemmin täysin harmaa levyn keskusta. Toinen lakkakerros, kun se oli vielä märkänä, teki semmoisen jutun että levyltä katoisi kaikki neulanurat ym. yksityiskohdat. Kun lakka kuivui niin, neulanurat tulivat jälleen näkyviin. Kolmatta lakkakerrosta en enää uskaltanut laittaa.

Tuohon etikettien irroittamiseen voinee kokeilla myös PRF 6-68 suihkepulloa, jos sellaista sattuu olemaan käsillä. Tämä tyyppi on ns. rasvaton "kuiva" elektroniikan puhdistusspray ja toimii varsinaisen tarkoituksensa lisäksi esimerkiksi cd-levyjen kansietikettien ja hintalappujen poistossa mainiosti. Kannattanee toki liuottaa ensin vaikka vedellä niin kuin mainittiin, kuluu muuten turhan paljon arvokasta suihketta.

Kas kummaa, just samaa sprayta on tuossa hyllyn reunalla. Ehkä kuitenkin kokeilen ensin ruokaöljyllä, se on paljon halvempaa. Muistelen sitä paitsi joskus jotain hintalappuja sillä irrottaneeni aika hyvällä menestyksellä.

Terävilläkään veitsillä ei saa kuin naarmuja pintaan päältä päin leikatessa.
 
Luulisi, että mattoveitsellä kovaa painamalla saisi aika syvälle vedettyä, en ole tosin kokeillut.

Äh, nyt hautaan tämän projektin ikuisiksi ajoiksi - polulla liian monta kiveä joihin kompastua.
Levy olisi pakko lakata ennen kuin sitä käy työstämään, eikä se kyllä lakkaamattomana kestäisi käytössäkään. Spraylakkaa ei minulla ole eikä tule ja siveltimen jäljiltä jälki on älppärin pinnassa karseeta.
 
Antaa olla, jospa vaihteeksi vaikka soittaisin sitä kitaraa...

Äh, nyt hautaan tämän projektin ikuisiksi ajoiksi - polulla liian monta kiveä joihin kompastua.
Levy olisi pakko lakata ennen kuin sitä käy työstämään, eikä se kyllä lakkaamattomana kestäisi käytössäkään. Spraylakkaa ei minulla ole eikä tule ja siveltimen jäljiltä jälki on älppärin pinnassa karseeta.
 
Antaa olla, jospa vaihteeksi vaikka soittaisin sitä kitaraa...
 
Pistää vaan sen sinne uuniin tai lämmittelee vaikka hiustenkuivaajalla, sen jälkeen se on rakenteeltaan kuin toffeeta, jota on helppo leikata vaikka veitsellä.
 
Ei saa jäädä tuleen makaamaan!

Multa löytyy, jossei ihan varastosta, mutta työpaikan kautta kuitenkin käytettävissä (meidän firman omistaja/toimari omistaa myös laser/vesileikkausyrityksen). Vesileikkaus on laserleikkausta kalliimpaa, mutta ko. menetelmällä leikkaa sitten materiaalia kuin materiaalia (myös kiveä).
 
Osaatko sanoa mitä laserleikkaus mahtaa kustantaa? Olisi tarvetta n. 6 kappaleelle metallisia (rosteria tai alumiinia) logoja, kooltaan ehkä noin 75 x 250 mm.