Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tuossa vieressäni seisoo telineessään kymmenisen vuotta vanha yamaha rbx300. Nyt ostin EMG J -sarjan mikit ja elektroniikan, eikä niitä oikein järkevästi saa tuohon bodyyn modattua kiinni (tällä hetkellä 1 P-mikki, ja pitäis tehdä kolo patterille ja mahduttaa 1 potikka lisää). Niinpä ajattelin, että josko vääntäisin uuden bodyn. Malli tulis olemaan jazzari tai tollasen Warwick Corvette Standardin olonen, ja haluisin siitä sellasen "natural finish" -näkösen, eli sit joku pintakäsittely. Nosiis, jostain ton näköisestä haaveilen.

http://www.warwickbass.com/basses/corvette_standard.html

Eli mistä puulajista tuo kannattaisi tehdä? Mahdollisimman hyväsoundisen siitä haluaisin, mutta taloudelliset rajoitteet tässä varmaankin on se suurin este. Mihin hintaan irtoaa mitäkin käyttökelpoista puuta, ja onko niitä miten helposti saatavilla ja mistä?

Toi Warvick on bubingaa, ja sitä saa ainakin Viilukeskuksesta Turusta. Kannattaa kokeilla tota keskustelun hakua, näistä hölistään täällä vähän väliä.

Toi Warvick on bubingaa, ja sitä saa ainakin Viilukeskuksesta Turusta. Kannattaa kokeilla tota keskustelun hakua, näistä hölistään täällä vähän väliä.
 
Olen tehnyt yhden bodyn bubingasta(Viilukeskuksesta ostettu). Parin metrin lankunpätkä maksoi muistaakseni n. 400 mk siihen aikaan(yli 30.000 mk/kuutio).
Siistiä puuta mutta erittän vaikeasti työstettävä. Kova kuin mikä. Pilasin kaksi jyrsinterää. En suosittele ensimmäiseen projektiin.

Olen tehnyt yhden bodyn bubingasta(Viilukeskuksesta ostettu). Parin metrin lankunpätkä maksoi muistaakseni n. 400 mk siihen aikaan(yli 30.000 mk/kuutio).
Siistiä puuta mutta erittän vaikeasti työstettävä. Kova kuin mikä. Pilasin kaksi jyrsinterää. En suosittele ensimmäiseen projektiin.
 
Samanoloisia tuntemuksia. Kaksi basson bodya itseasiassa olen bubingasta tehnyt. Jätelautaa japanilaisen CNC-koneen kuljetuspakkauksesta. Sitten olivat vielä olleet varastossa muutaman vuoden. Toinen niistä bassoista meni maksuksi siitä puusta... Niin, ja yhteen mahonkirunkoiseen jäi vielä kansipuut.
 
Mutta juu, sainpa minäkin yhden jyrsinterän särki. Onneksi oli koulun terä se. ;-) Enkä minäkään ensimmäiseen projektiin nimenomaan tuota puuta. Leppä - tervaleppä - mahonki. Niitä muistelen että olisi ollut ihan kiva työstää soittimeksi. Ja soivat kyllä sen mitä pitääkin.