Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Just a perfect day..
 
http://www.chambonino.com/carlsbro/carl100tc.html
 
100W bassonuppi pimeäksi kesken biisin, nopeasti nakattiin perään ELK varakamppeeksi ja matka jatku.. yhen biisin verran. ELK pimeni. Testattiin suoraan kitaralla ja mykkä oli.
 
Kaappipiuha irti nupista ja yleismittarilla näkyi kokoajan Ampeg bassokaapin 3.5ohm kun muljuteltiin molempia liittimiä. Kaappia kolluutellessa ohmit pomppi alimmillaan 2,5:een mutta kalvojen liike taitaa muodostaa sen verran että näkyy heilumisena alaspäin? Katkosta ei saatu aikaan mitenkään päin eli piuha ja kaappi kunnossa.
 
Carlsbro on nyt tossa auki ja HT:n muuntajalta tasurille lisätty 500mA sulake on palanut. En oo vielä tasuria tai mitään mitannut mutta eilen kamppeesta kuului treeneissä iso brummi ja khinasihinä, hetken aikaa (pedaalilaudalta lähtevä piuha irrotettunakin), kunnes "häiriötila" lakkasi tovin päästä ja matka jatkui treenit loppuun. Tänään päästiin parikymmentä minuuttia soittaan treenisettiä ja pimeni. Alle puolivuotta vanhat pääteputket.
 
Epäilykseni heräsi jo viime pääteputkien vaihto huollossa kun ekakertaa kamppeeseen tutustuin. Verkkomuuntaja on vaihdettu menneisyydessä jäljistä päätellen. Mutta vaihtomuuntajassa ei näyttäisi olevan 6.3VAC:lle keskitappia ja joku on keksinyt kolvata toisen heaterin piuhoista pääteputken kannalta myös maihin?
 
Vahvistimessa on myös katodiseuraaja Studio out- lähtöä varten. Samaan kahden triodin kytkikseen on ympätty alipäästösuodatin ja takaisinkytkentäinen presenssi säätö.
 
Eikö katodiseuraajalla varustetuissa vahvistimissa pitäisi kelluuttaa heaterin maa? Voiko tässä nyt kiikastaa siitä jollain tapaa?
 
Help anybody! Elkki jäi vielä treenikselle koska sen tsekkauksella ei oo hoppu. Siihenkin on lisätty sulakkeet ennen tasuria, veikkaan että siitäkin on palanut. But why?

Palaneita komponentteja ei näy missään.
 
Epäilyksen paikkoja on:
- katodiseuraajalta studio outille, sekä feedbackille lähtevä väriraidoilla koodattu 2.5uF
 
- kannukonkat on JJ:tä, veikkaan että ei ainakaan paljoa yli 10v vanhat, onkohan näissä päiväysleimoja jossain?
 
- vaakasuotoelkot on kans vaihdettu kertaalleen mustiin SC konkkiin. Ei ainakaan oo kivikautisia nämä.
 
- joku etuasteputkista: kaksi vaihdettu, loput jätin paikoilleen kun päteputket uusittiin.
 
Tämä 500mA sulake joka paloi ennen tasuria on toki melko pieneksi mitoitettu, mutta eikö sen pitäisi palaa juuri stanbyn syöksyvirtoja napsautettasessa jos se olisi palaakseen, eikä kesken soiton?
 
Pääteputkien vaihtoonhan päädyttiin silloin puoli vuotta sitten koska laite poltti HT sulakkeen. Putkien vaihdon yhteydessä muistan että laite kuitenkin temppuili ja päästeli välillä erikoisen isoja hurinoita ja sihinöitä jotka lopulta lakkasivat. Ei kuitenkaan polttanut toista sulaketta. Muistan että kun aloin biasoinnin alussa (lähtötilanne oli tietysti kylmästä biasista) mittaamaan B+ jännitettä ja + mittapään koskiessa anodin kantaa, kuului irtonaisesta kuormaksi kytketystä kaiutinelementistä hemmetinmoisen ISO räsäys. Toisella mittauskerralla säikähdykseni jälkeen sitä ei kuulunut ja mittari oli oikealla aluella 600VDC jne. HT jännite oli silloin aluksi 530v. Sitten kun useiden säätöjen jälkeen sain biasin asettumaan, alkoi laite myös käyttäytyä normaalisti. Biasoin putket silloin kohtuu lämpimiksi.
Kovalla luukutuksella tää on kuitenkin toiminut puolivuotta JJ:n putkilla parit trenit viikossa. Putket thomanilta mätsättynä nelikkona, suht huokealla 68€ hinnalla.
 
Joku oli vaihtanut aiemmin bias- tasauksen konkiksi kaksi sarjaankytkettyä F&T:n 100V/100uF elkoa, mutta napaisuudet käännettyinä vastakkain ja jännitteenjakovastukset siinä välissä... Käänsin molemmat oikeinpäin (+ maata kohti) ja kytkin ne rinnan, kerta piirilevyllä oli valmiiksi paikka ja reijät porattuna. Biaskytkennän pitäisi olla kunnossa, sitä on kuitenkin vielä tutkittava. Trimmeri on alkuperäinen
 
Verkkosulakkeitakin laitteessa oli ensiavaamisella kaksin kappalein kuten pitääkin, mutta olivat edellisen kolvifakiirin jäljiltä vahingossa sarjaan kytkettyinä samalla puolella... Siirsin molemmille "koville" johtimille omikseen. Kaiken näköistä tinaajaa näitä näköjään räpläilee.
 
Myyjä kertoi huollattaneensa laitteen viimeksi sillä Kuopiolaisella vahvistigurulla joka oli tehnyt styrkan jopa Billy Gipponsille. En tiedä oisko ammattilaisella ollut hätäinen huolto vai puhuiko Savolaismyyjä pehmeitä:)

TC100:n piirikaavio löytyy tuolta, jos siitä on jotain apua:
 
http://www.chambonino.com/carlsbro/carl100tc.html

Puuhis1: Just a perfect day..
Alle puolivuotta vanhat pääteputket.
 
Saattaa ne silti olla rikki :)
 
Mutta vaihtomuuntajassa ei näyttäisi olevan 6.3VAC:lle keskitappia ja joku on keksinyt kolvata toisen heaterin piuhoista pääteputken kannalta myös maihin?
 
Tuo on ollut aikanaan hyvinkin yleinen tapa. Keskiotto maissa hurisee vähemmän, mutta näissä low gainereissa ero ei ole suuri.
 
Eikö katodiseuraajalla varustetuissa vahvistimissa pitäisi kelluuttaa heaterin maa? Voiko tässä nyt kiikastaa siitä jollain tapaa?
 
Koitapa joskus niin huomaat miksi on maissa. Tulee meinaan hulluhko verkkohurina.
 
Tokihan tarkkaan ottaen taidetaan mennä ECC83:n hehkun ja katodin välisen läpilyöntijännitteen osalta rajamailla tai yli, mutta keskimäärin näyttävät silti pelaavan. Vähiten hurisevan vehkeen saanee silti niin, että tekee jännitteenjaon B+:sta johonkin 50V hujakkeille, elko rinnalle, ja hehkujen maa siihen kiinni.
 
Edit: paukkeet ja sihinät viittaavat heikkoon kontaktiin jossain, sanoisin. Putkenkanta ? Kylmä juotos ?
 
Putket kaikki irti, sulakkeen paikalle hehkulamppu rajoittamaan virtaa ja tutkimaan ?

s151669: Saattaa ne silti olla rikki :)
 

 
Tuo on ollut aikanaan hyvinkin yleinen tapa. Keskiotto maissa hurisee vähemmän, mutta näissä low gainereissa ero ei ole suuri.
 

 
Koitapa joskus niin huomaat miksi on maissa. Tulee meinaan hulluhko verkkohurina.
 
Tokihan tarkkaan ottaen taidetaan mennä ECC83:n hehkun ja katodin välisen läpilyöntijännitteen osalta rajamailla tai yli, mutta keskimäärin näyttävät silti pelaavan. Vähiten hurisevan vehkeen saanee silti niin, että tekee jännitteenjaon B+:sta johonkin 50V hujakkeille, elko rinnalle, ja hehkujen maa siihen kiinni.
 
Edit: paukkeet ja sihinät viittaavat heikkoon kontaktiin jossain, sanoisin. Putkenkanta ? Kylmä juotos ?
 
Putket kaikki irti, sulakkeen paikalle hehkulamppu rajoittamaan virtaa ja tutkimaan ?
 
Kiitos näistä.
 
Hyvä tietää että tuo Heaterin toisen johdon maadoitus on ok.
 
Laite ei tosiaan hurise eikä sihise ollenkaan toimiessaan.
Mietin enemmän huolestuneena vain sitä maksimi katodi-heater jännitteen ylittymistä ja siitä mahdollisesti seuraavaa vikaa? läpilyönti? Mitä siitä voi seurata, pelkkää hurinaa vai jotain vakavampaakin?
 
kuten totesit todennäköisesti jossain on huono juotos tai putken kannassa kontaktihäikkää. Pitää ottaa 100W hehkulamppu sarjaan virtajohdon kanssa ja ruveta tutkimaan ja mittailemaan laitetta. Mietin että otan kaikki etuasteen putket eka pois.
 
Kuinkahan yleistä/mahdollista että nuo vanhat sinappikonkat alkaa vuotamaan DC:tä? Pitäisikö vain kaiken varalle vaihtaa PI: jälkeiset coupling konkat etteivät mahd. sotke biasta?
 
Satunnaisesti ilmenevät viat on kaikkein pirullisimpia löytää. Ainoa vihjeeni on kovahko brummi ja epämääräinen sihinä joka ilmeni hetken toissapäivänä treeneissä.

s151669: ..
Edit: paukkeet ja sihinät viittaavat heikkoon kontaktiin jossain, sanoisin. Putkenkanta ? Kylmä juotos ?
 
Putket kaikki irti, sulakkeen paikalle hehkulamppu rajoittamaan virtaa ja tutkimaan ?
 
Nimenomaan. Ainakin omassa TC100:ssa 100k BIAS ja 10k hilavastusten yhtymispisteissä on ollut pariinkin otteeseen katkoksia. Ovat hieman ahtaasti asennettu. Taisi olla kerran yksi vastus kokonaan poikki.

blaekie: Nimenomaan. Ainakin omassa TC100:ssa 100k BIAS ja 10k hilavastusten yhtymispisteissä on ollut pariinkin otteeseen katkoksia. Ovat hieman ahtaasti asennettu. Taisi olla kerran yksi vastus kokonaan poikki.
 
Täsmävinkki! Kiitos, näitä vastuksia jo tossa vähän katsastelin ja kolvasin yhden yhtymäliitoksen. 10k hilavastukset on ainakin kunnossa ja tarkkoja arvoiltaan.
 
Vähän näytti että yleismittarissa olisi hyppinyt yhden kohdalla lukemat kun mittailin näitä satakilosia läpi. Olisipa tässä laitteen ainoa vika.
 
Pitäis luottokuntoon saada tuo meidän basistille pääsiäisrundille. Rouheasaundinen kampe bassovahvistimena kun vaan sais varmakseltaan pelittämään.

Puuhis1: Täsmävinkki! Kiitos, näitä vastuksia jo tossa vähän katsastelin ja kolvasin yhden yhtymäliitoksen. 10k hilavastukset on ainakin kunnossa ja tarkkoja arvoiltaan.
 
Vähän näytti että yleismittarissa olisi hyppinyt yhden kohdalla lukemat kun mittailin näitä satakilosia läpi. Olisipa tässä laitteen ainoa vika.
 
Pitäis luottokuntoon saada tuo meidän basistille pääsiäisrundille. Rouheasaundinen kampe bassovahvistimena kun vaan sais varmakseltaan pelittämään.
 
Älä mittaile niitä sen enempää, ainakaan juotoksia. Juota ne uudelleen suosiolla.
(Vastukset toki mittauksella, mutta tunnut olevan sen verran perillä asioista että mittaat ne varmaankin kytkentälangasta, eikä juotoksen pinnasta.)
 
EDIT1: Jep. Näistä on sitten eri versioita. Mulla tässä vanhemmassa BIAS vastukset on 220k, ja ne on juotettu aivan kiinni turretissa juotospisteeseen. Aika heikkoa suunnittelua, mutta tämä onkin köyhän miehen Hiwatt/Sound City
 
EDIT2: Just a perfect day..
 
..juon vielä sangriaa ..

Ei se hehkujen dc-kelluttaminen mikään välttämättömyys ole, vaikka vahvistimessa onkin katodiseuraaja. Hyvä ja suositeltava se toki on ja onkin sille katodiseuraajana toimivalle putkelle ystävällisempi. Hehkujen ja katodin välinen max jännite-ero ei pääse ylittymään.
 
Hehkujen toisen karvan maadoittaminen ei ole kovin hyvä vaihtoehto. Mielummin molemmista hehkukarvoista 100 ohm 1W vastukset maihin.

blaekie: Älä mittaile niitä sen enempää, ainakaan juotoksia. Juota ne uudelleen suosiolla.
(Vastukset toki mittauksella, mutta tunnut olevan sen verran perillä asioista että mittaat ne varmaankin kytkentälangasta, eikä juotoksen pinnasta.)
 
EDIT1: Jep. Näistä on sitten eri versioita. Mulla tässä vanhemmassa BIAS vastukset on 220k, ja ne on juotettu aivan kiinni turretissa juotospisteeseen. Aika heikkoa suunnittelua, mutta tämä onkin köyhän miehen Hiwatt/Sound City
 
EDIT2:
 
..juon vielä sangriaa ..
 
Tää on piirilevykampe ja oisko vm.75. Pääteputkien hilavastukset on kuitenkin piirilevyn ja putkikannan välissä, ei piirilevyllä niin kuin 100TOP sarjalaisessa (jota käytän toisessa bändissä bassovahvarina) jossa kannattaa siirtää ne vastukset putkien kannoille oskiloimisen estämiseksi.
 
Lisäsin katodiseuraajakytkentään Valvewizardin ohjeen mukaan suojadiodin hilalta katodille kera sarjavastuksen: http://www.valvewizard.co.uk/dccf.html
 
Vaihdoin ekalle etuasteputken hillalle tulevan kaapelin koaksiaaliseen koska on yleistä että nämä oskiloi ilman (luki Uraltonen sivuilla)
 
Uusin 500mA sulakkeen tilapäisesti pienemmällä 315mA:lla. Kiristelin putkikantojen pinnit, otin etusputket pois, laitoin samat pääteputket paikoilleen ja laitoin päälle. Ok, Tekkasin biaspiirin ja mittailin ja säädin biaksen uudelleen entisiin arvoihinsa. B+505V Bias kuumimmassa putkessa 33mA.
 
Laite kylmäksi, etusputket paikoilleen ja takas päälle. Hieman tavallista isompi surina/sirinä ja kasvoi volumea käännettäessä todella isoksi. Treble nollille ja basso täysille sai sirinän pois mutta humina/kevyt putputus jäi.
 
Jatkan tutkimista. Kiitosta vastauksista:)

uusiipe: Ei se hehkujen dc-kelluttaminen mikään välttämättömyys ole, vaikka vahvistimessa onkin katodiseuraaja. Hyvä ja suositeltava se toki on ja onkin sille katodiseuraajana toimivalle putkelle ystävällisempi. Hehkujen ja katodin välinen max jännite-ero ei pääse ylittymään.
 
Hehkujen toisen karvan maadoittaminen ei ole kovin hyvä vaihtoehto. Mielummin molemmista hehkukarvoista 100 ohm 1W vastukset maihin.
 
Mulla ois 82 ohmin 1W vastuksia tossa.
 
Edit5: Ovat jo paikoillaan, ei huomaa eroa käyttäytymisessä.

Nyt on etusessa pelkästään vaiheen kääntäjän 12AT7 paikoillaan pääteputkein lisäksi.
 
Long Tail vaiheenkäätäjän häntäpuolen 1M ohm vastusten yhtymäkohtaan on kytketty naamalevyn Limitteri-potikka joka käytännössä säätää PI:n biasia normaalin ja kylmän välillä.
 
Katodijännite on 10V limitteripotikka kaakossa ja 80V minimillä.
PI:n anodeja ruokkiva B+ näyttää seuraavan mukana ja on limitteri kaakossa 440V ja limitteri minimissä 335V.
 
Surina on silti läsnä. Lisäsin myös edeltävän katodiseuraaja putken paikoilleen ja surina kasvoi ehkä hieman.
 
Katodiseuraajan katodilla on 140...185V riippuen vaiheenkääntäjäputken limitterisäädön asennosta, joka vaikuttaa siis reilusti B+:aan.
 
Molemmat nyt paikoillaan olevat etuasteputket on käytettyjä mutta ehjiksi testattuja, eivätkä aiemmin tässä laitteessa kiinni olleita.
 
Jo ois skooppi niin tää vika ois ratkaistu aikoja sitten. Ärsyttää. Voimaa tässä laitteessa oli kun soittelin tovi sitten bassolla tän läpi mutta aiemmin hiljaisen nupin kohtuu iso tausta surina (joka seuraa tone ja volume säätöjä) riipii hermoja.

Vietiin nuppi eilen treeneihin koska mitään varsinaista vikaa en löytänyt ja kotioloissa kampe toimi vaikkakin taustasuhina oli isohko. Pääteputkia en vaihtanut.
 
Treeniksellä ei mitään häiriöääniä ja saundit kunnossa. Ekan biisin puolessa välissä kuitenkin taas pimeni ja sulake oli jälleen palanut.
 
Kaappi käytiin nyt huolella läpi irrottamalla pari elementtiä ja mittaamalla niitä. Ampeg 410 kaapista on aiemmin vaihdettu toinen elementtipari. Ovat siis 4 ohmin elementtejä pari sarjassa ja nämä rinnan. Jakosuotimelta tulee molemmille pareille omat kaapelit. Pilli tosta on kärähtäny aikoja sitten, nyt otettiin sen kaapeloinnitkin pois. Samoin jakosuotimelta pillin tehonsäätimelle menevät kaapelit otettiin veks.
 
Ehjä oli kaappi ja loppu treenit basisti soitti Carlsbro TR60 komboa nuppina käyttäen samaan kaappiin. Hieman maltillisemmalla volumella tosin koska minulle tuoreen kombon putkien kunto ja historia ei ole tiedossa.
 
Tänään hommaan keinokuorman että saa kämpillä mittailla laitetta kuormitettuna häiritsemättä naapureita. Mikroaaltouunin sarjaan kytketyt 110V/450W grillivastukset näyttäisi olevan (kylmänä) rinnankytkettynä 13,6 ohmia.
Jos tämän kytkee nupin 8 ohmin lähtöön ja rinnalle pieni saundintarkkailukaiutin isohkon etuvastuksen kera?
En ole ennen keinokuorman kanssa pelannut mutta luulisi onnistuvan tolleesti saada nupille sopiva kuorma vian tutkimiseen?

Laittaisin 16 Ohmin lähtöön.
 
Tarkkailuun voisi ehkä käyttää toista vahvistintakin, potikalla vaan ottaa signaalin tuosta keinokuorman yli.
 
Ja sitten jos kyseessä on joku mystinen värähtelyilmiö, saattaa puhtaan resistiivinen keinokuorma antaa vaikutelman että kaikki pelaa mutta induktiivinen kaiutinkuorma sotkee tilanteen.

s151669: Laittaisin 16 Ohmin lähtöön.
 
Tarkkailuun voisi ehkä käyttää toista vahvistintakin, potikalla vaan ottaa signaalin tuosta keinokuorman yli.
 
Ja sitten jos kyseessä on joku mystinen värähtelyilmiö, saattaa puhtaan resistiivinen keinokuorma antaa vaikutelman että kaikki pelaa mutta induktiivinen kaiutinkuorma sotkee tilanteen.
 
Soitin paikalliselle vahvistinkorjaajalle, Pasi Kurttiolle konsultaatiopuhelun. Pätevä ja mukava kaveri. Juuri tuota värähtelyilmiötä hänkin epäili tai sitten putkissa on jotain "piilevää" vikaa joka ilmenee lämmetessä. Tosin mainitsi että hän on havainnut mainittua värähtelyä yleensä vain laitteissa joissa hilavastukset on fyysisesti kauempana putkesta piirilevyllä(mm. Carlsbro 50 ja 100TOP). Tässä 100TC vahvistimessa vastukset on juotettu toisesta jalasta putken kantaan ja toisesta piirilevyyn. Vois kaiken varalle siirtää vastukset ihan putkikannan tyvelle kun on siinä kuitenkin parin sentin rako ja johdottaa siitä piuhalla piirilevylle.
 
Päädyn siihen että kokeilen eka keinokuormakuritusta ja seurailen missä putkessa/kannalla välähtää, ja jos missään ei näy läpilyöntiä mutta sulake menee taas niin vaihdan uuden setin pääteputkia ja sama testi uudestaan.
 
Koska basistimme soittaa futsin ja middlebuusterin läpi + vahvistimestakin tulee ruttua, on vaikea kuulla jos vahvistin haluaa kaiken tuon pörinän takaa vihjailla murheistaan... Pääteruttuakin on varmaan mukana
 
Tuli vielä mieleen että kuinka paljon uskaltaa pienentää pääteputkille tulevia DC coupling konkkia menettämättä liikaa bassotaajuuksien alakertaa. Mietin jos tuolla sais pientä suojaa "blocking distortionia" vastaan, joka siis voi aiheuttaa putkien biaksen karkaamisen. Vakiona ovat 100nF ja kuorman muodostavat biasvastukset on 100k. Hilavastus 10k. Mietin että oisko 47nF tai jopa 33nF jo liian pienet bassovahvistimelle?
 
Edit; Tuli vielä mieleen että olisiko fiksua vähentää NFB:tä vaikka siirtämällä sen palautus piuha 16 ohmin lähdöstä 8 ohmin lähtöön Marshall tyyliin? Saundi muuttuisi ja säröytyminen aikaistuisi vähän mutta eikö tämä pienentäisi oskillointiriskiä?
100TC kytkennässä ei ole PI:n hännän viimeisen vastuksen yli olevaa 100nF "presenssi" konkkaa ollenkaan.

Puuhis1: Tuli vielä mieleen että kuinka paljon uskaltaa pienentää pääteputkille tulevia DC coupling konkkia menettämättä liikaa bassotaajuuksien alakertaa. Mietin jos tuolla sais pientä suojaa "blocking distortionia" vastaan, joka siis voi aiheuttaa putkien biaksen karkaamisen. Vakiona ovat 100nF ja kuorman muodostavat biasvastukset on 100k. Hilavastus 10k.
 
Tuota tuota. Jos olet kumminkin noita grid stoppereita juottamassa uudelleen, niin laitapa vaikka 100k tuon 10k:n tilalle. Tämä auttaa mahdolliseen blocking distortioniin todella paljon ilman että sillä on mitään vaikutusta soundiin.
 
EL34:n datalehdykkä näyttäisi sanovan, jotta fixed bias tilanteessa saa olla max. 500k hilalta maihin, jolloin 100k biasvastus ja 100k grid stopper on reilusti alle sallitun.
 
Joku häikkä biaspiirissäkin voisi ehkä aiheuttaa tuon ilmiön ?

s151669: Tuota tuota. Jos olet kumminkin noita grid stoppereita juottamassa uudelleen, niin laitapa vaikka 100k tuon 10k:n tilalle. Tämä auttaa mahdolliseen blocking distortioniin todella paljon ilman että sillä on mitään vaikutusta soundiin.
 
EL34:n datalehdykkä näyttäisi sanovan, jotta fixed bias tilanteessa saa olla max. 500k hilalta maihin, jolloin 100k biasvastus ja 100k grid stopper on reilusti alle sallitun.
 
Joku häikkä biaspiirissäkin voisi ehkä aiheuttaa tuon ilmiön ?
 
Kiitos täsmätiedosta! Arvostan. Laitan putkille 100k hilavastukset.
 
Biaspiiri on mitattaessa terve mutta treeniksellä vahvistin altistuu kaapin päällä tärinälle joka toki mahdollisesti voi aiheuttaa/tuoda esiin biaspiirissä jonkin heikon paikan... Perhana!, aikoinaan luin SP-elektroniikan kuvastosta myytävän "täristimiä", kyseessä oli kaiutinmagneetti+kela mutta kalvon tilalla oli jokin kumipallero jolla sai vaikkapa sohvan/auton penkin tärisemään bassojen tahtiin =) vieläköhän näitä olisi saatavilla, olisi induktiivinen keinokuorma ja kaappitärinäsimulaattori samassa paketissa! :)

Viime treeneissä pimeni Carlsbro TR60 kombo joka oli nuppina Ampegin 410 bassokaapille. HT sulake paloi:)
 
Mutta 100TC tuli kenties kuntoon. 15 ohmin lähdöstä 13,5R keinokuorma ja tarkkailukaiutin 3K3 etuvastuksella. Pari strummausta bassolla volumet isolla ja sulake paloi samantien. Uusi EL34 nelikko kiinni, biakset samoihin ja testaamaan. kesti ja kuulosti miltä pitääkin. Putket hörppäsi piikeissä jopa 160mA B+505V (vähän liikaa eikö?)
 
Siirsin keinokuorman 7,5 ohmin lähtöön ja maksimivirta laski 145mA paikkeille.
Biasoin putket kaiken varalle vielä vähän kylmemmäksi eli ~29mA/putki ja vaihdoi 100K gridstopperit suoraan putken kannalle.
 
Nyt jännittää että saundaako vielä riittävän jämäkälle. Basistimme on ihmistyyppiä on/off eli täysillä pitää kaikki olla... Loogisesti ajatellen kytkennästä on siis parempi tehdä "jarrutteleva" ;)
 
ELK ja TR60 seuraavaksi penkkiin... huoh

Puuhis1: Viime treeneissä pimeni Carlsbro TR60 kombo joka oli nuppina Ampegin 410 bassokaapille. HT sulake paloi:)
 
Voisiko siinä kaapissa kuitenkin olla jotain häikkää?
 
Uusi EL34 nelikko kiinni, biakset samoihin ja testaamaan. kesti ja kuulosti miltä pitääkin. Putket hörppäsi piikeissä jopa 160mA B+505V (vähän liikaa eikö?)
 
Eli perusvika kumminkin. 140mA on maksimi datalehden mukaan joten liekö tuossa syy putkien vikaantumiseen alunperinkin.

s151669: Voisiko siinä kaapissa kuitenkin olla jotain häikkää?
 
Tämä mietityttää edelleen. Ampeg Heritage410 sarjan kaapissa on paikoillaan edelleen jakosuodin jota se ei enää tarvitsisi ollenkaan koska pilli on poistettu pelistä.
 
DC resistanssi on kuitenkin ~ 3,3ohmia ja kappi kuulostaa terveeltä isollakin volumella. Jakosuodin on sisääntulojakkimoduulissa enkä ole sitä vielä jälestänyt läpi. Suotimelta on irroitettu pillin rinnakkais kela (hajosi ensimmäisenä juotoksistaan kesken soiton aikanaan), Itse pilli ja sen kolmejalkainen tehonsäätömötikkä, en tiedä onko se perinteinen säätövastus vai jokin muu vaimenninsysteemi. Piirilevyllä on vielä kytkettynä pari konkkaa, oletettavasti pillin sarjakonkat. Mutta voihan toinen konkista olla bassoelementtien rinnalla ja olisi ehkä syytä poistaa kaiken varalta? Kaappi on polttanut kerran yhden bassolelementin kun basistimme kuritti sitä isotehoisella trankkunupilla oktaaverin ja futsien kera...
 
ELK ja TR60 pimenivät kovasta luukutuksesta, luulen että oli vain monen tekijän summa joka poltti sulakkeet näistä: ELK:ssä on herra ties minkä ikäiset Groovytubesin EL34:t ja TR60:ssä EHX EL34:t, käyttömääristä ei tietoa. Kummassakakaan ei ole isoja grid stoppereita suojaamassa biaksen karkaamiselta. Nupit jyrisi reilusti päätesäröllä pimetessään. ELK oli polttanut tasurille menevät 315mA nallit ja TR60 poltti kepeästi alimitoitetun 400mA HT:n maadoittavan nallin.
 
Eli perusvika kumminkin. 140mA on maksimi datalehden mukaan joten liekö tuossa syy putkien vikaantumiseen alunperinkin.
 
Tästä juttelin eilen illalla paikallisen ammattimiehen, Kurtsan kans. Hänkin totesi että aika rajuja virtoja tolla jännitteellä. Sitten hän vinkkasi että kokeileppas siirtää keinokuorma 8 ohmin lähtöön, tämä rajoitti tosiaan virtaa hieman.
 
Veikkaan että nuppi on puskenut helposti yli 100W tehoja yliohjattuna jatkuvasti.
Se selittäisi putkien lyhyen elinkaaren. Tämä ei silti sulje pois etteikö kaapissa olisi jotain eksoottista vikaa. Samoin mietin hetken että voisiko treeniksen sähköverkossa käydä jotain piikkejä? PA-kamoista ei ole kuulunut ainakaan mitään yliääräistä. Oma Impactin 60W kitaranuppi on kestänyt kovaakin kuritusta jo toista vuotta samoilla 6L6GC putkilla...
 
Mietin että pitäisikö vielä kasvattaa suojahilavastusta? (Screen)
Olen jo aiemmassa putkirempassa puoli vuotta sitten lisännyt yhteisen 470R/10W vastuksen alkuperäisten putkikohtaisen 1K lisäksi rajoittamaan screen virtaa/jännitettä mutta kuinka paljon tuota vastusarvoa vois vielä kasvattaa ilman että se kompressoi/syö saundia liikaa?
 
Edit: Ja pitäisikö vielä lisätä estosuuntaan sarjaan kytketyt 1N4007 diodit molempien putkiparien anodeilta maihin kuten olen omaan Impactiini tehnyt. Ei siitä varmasti harmiakaan olisi.