Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Varoitus! tuleva teksti sisältää useamman vahvistimen teholähteeseen tavalla tai toisella liittyvän pohdinnan. Apuja ja näkökulmia kaivataan.
 
Tässä skema:http://www.chambonino.com/carlsbro/carl60tr.html
 
Styrkan jousikaiku on ohjattu trankuilla.
 
Kaikukytkentä ottaa käyttöjännitteensä heti kuristimen jälkeen kytketyn 25k ohm tehovastuksen kautta. 10W leimattu vastus kuumenee käytössä hemmetisti ja vanhoista korjausjäljistä päätellen on paistanut ympäristöään ja itseään melko hyvästi. Vastuksen tuenta on myös joskus pettänyt ja piirilevyn juonteita korjailtu.
 
B+ on kuristimen jälkeen 470V ja ks. vastuksen yli jää noin 435V. Reverbikytkis on suunniteltu pelaamaan noin 30V DC:tä ja sen suotokonkka näytti olevan 40V jännitekestolla.
 
Karkeasti laskettuna tämä jännitteen alennusvastus porottaa yli 7W hukkateholla (17mA) ja reverbin kytkis itsessään ottaa vain 17mA x 35V = ~ 0,60W.
Kuinka paljon tuo reverbin virrankulutus mahd. heiluu signaalin mukana?
 
Ts. olisiko järkevää siirtää reverbin virranotolle oma pienempi sarjavastus samoille nurkille mistä ensimmäiset vahvistusasteet ottaa virtansa ja mitoittaa teholähteen jännitteenalennus sarjavastukset uuden kytkennän mukaisesti? Samalla lisätä yksi vastus-konkka pari teholähteeseen.
 
Ei siinä, onhan vahvarin kaikukytkis "pelannut" enemmän tai vähemmän hyvin jo 40v mutta jos tuon haluaa vielä toisen mokoman kestävän, olisiko jotain simppeliä vaihtoehtoa toteuttaa reverbin virransyöttö ilman 7W hukkateholla hehkuvaa vastusta joka köllöttää vielä powerin ja biaksen konkkien vieressä.
 
Vahvistimessa on muutenkin aikanaan säästelty sillä kahta ensimmäistä ECC83:sta (neljää puolikasta putkea) ruokkii vain yksi (vasta uusittu) 22uF konkka.
Myös katodikonkat (orig. 68uF, nyt 47uF) on yhteiset näille molempia kanavia hoitaville putkien puolikkaille. Toivottavasti vaihtamani 47uF ei ole liian pieni jaetuille katodeille?
 
Linkitin Bass- ja Treble kanavat yhteen ja yllättävän pienellä volumella sain vahvistimen ajautumaan särölle kun strummasi kieliä lujempaa.
Kyykkääkö etusessa jännitteet vai miksi niin varhainen säröytyminen?
Yksittäisen kanavan headroom on kuitenkin valtava niin kuin näissä kuuluukin olla. Siksi vahva epäilys etusen jännitteiden kyykkäämisestä. Vain voiko liittyä myös jaettuihin katodikonkkiin?
 
LDR Tremolon oskillaattoriputken anodivastukset ja valoa välkyttelevä hilavastus on kytketty suoraan 470V linjasta, olisiko siinä syy pienen napseen läpikuulumiselle vaikka tremolo ei ole ollenkaan auki? Auttaisiko jos tremoloputken virransyötölle laittaisi oman sarjavastus-konkka parin?
 
Tulipa pohdittua paljon asiaa. Kirjoittaessa selkeni samalla monet ajatukset.
Jos joku jaksaa vastailla pohdintoihini niin sitä saattaisi oppia taas jotain uutta.
Tiedä vaikka joku muukin löytää tekstistä aikanaan apua omiin dilemmoihinsa. Vahvistin kuulostaa pikku suhinoista ja tremolon tikutuksesta huolimatta erinomaiselta.
 
Ps. Vahvistimen pohjassa on vakiona ylimääräinen potikka jota ei skemassa mainita, tämä on kaikutankilta palaavan signaalin tason säätö ennen vahvistusasteita. Vaikuttaa tason liäksi kaiun toneen ja suhinoihin. Skemassa ei pidä paikkaansa myöskään muutaman kaikupiirin konkan arvo. Mm. Reverb return konkka on alun perin 100n eikä 2,5uF.
 
Pete

Puuhis1:
 
vastus kuumenee käytössä hemmetisti ja vanhoista korjausjäljistä päätellen on paistanut ympäristöään ja itseään melko hyvästi. Vastuksen tuenta on myös joskus pettänyt ja piirilevyn juonteita korjailtu.
 
Tähän lienee paras ratkaisu kiinnittää vastus jollain pannalla chassikseen. Toimii jäähdytysripana eikä riko piirilevyä.
 
Kuinka paljon tuo reverbin virrankulutus mahd. heiluu signaalin mukana?
 
Vaikea arvata. Mittaa ? Tuskin kuitenkaan mitenkään merkittävästi.
 
olisiko jotain simppeliä vaihtoehtoa toteuttaa reverbin virransyöttö ilman 7W hukkateholla hehkuvaa vastusta joka köllöttää vielä powerin ja biaksen konkkien vieressä.
 
Muuntaja :)
 
Jos sen vastuksilla pudottaa, on hukkateho sama riippumatta siitä montako vastusta on käytössä. Sama koskee regulaattoreita, ja niissä tulee ongelmaksi myös se suurin tulo ja lähtöjännitteen ero. VVR-tyylinen piiri hukkaa myös tasan saman tehomäärän.
 
Jos laittaa pari 10W vastusta puolella nykyisestä ohmimäärästä sarjaan ja pulttaa ne chassikseen, saa viileämmät vastukset :)
 
Vahvistimessa on muutenkin aikanaan säästelty sillä kahta ensimmäistä ECC83:sta (neljää puolikasta putkea) ruokkii vain yksi (vasta uusittu) 22uF konkka.
Myös katodikonkat (orig. 68uF, nyt 47uF) on yhteiset näille molempia kanavia hoitaville putkien puolikkaille. Toivottavasti vaihtamani 47uF ei ole liian pieni jaetuille katodeille?
 
Tuo on aika tyypillistä eikä siitä pitäisi olla sen suurempaa haittaa.
 
Tuota katodikonkan mitoitusta pitää lähestyä siten, että katodivastuksen ja -konkan muodostama ylipäästösuodatin on halutulla rajataajuudella. Noilla arvoilla ollaan 3Hz hujakkeilla, eli tuolta osin vahvistin toistaa täyden kaistan.
 
Pleksimarsuissa on bright-kanavassa 2k7 ja .68uF mikä laskennallisesti on keskellä kitaran taajuusaluetta ja hyvältä kuulostaa. Hiivateissa on vielä pienempiä konkkia tuossa. Ideana on vähentää bassopuolen tukkoon menemistä.
 
Linkitin Bass- ja Treble kanavat yhteen ja yllättävän pienellä volumella sain vahvistimen ajautumaan särölle kun strummasi kieliä lujempaa.
Kyykkääkö etusessa jännitteet
 
Tuskin, mutta mittaamalla selviää.
 
vai miksi niin varhainen säröytyminen?
Yksittäisen kanavan headroom on kuitenkin valtava niin kuin näissä kuuluukin olla.
 
Tuohon ei ole valmiita vastauksia. Ja kuulematta vaikea sanoa. Kumminkin, tuossahan kytketään käytännössä ekat ja tokat triodinpuolikkaat rinnan, ja kahden triodin rinnankytkennällä saa sen 6db gainia. Jos nyt oikein muistan ja tulkitsen.
 
Toki, toistuuko ilmiö jos kanavat on linkitetty ja vain toinen volume auki ? Vai toimiiko kuten linkittämättä ?
 
Vain voiko liittyä myös jaettuihin katodikonkkiin?
 
Tuskin.
 
LDR Tremolon oskillaattoriputken anodivastukset ja valoa välkyttelevä hilavastus on kytketty suoraan 470V linjasta, olisiko siinä syy pienen napseen läpikuulumiselle vaikka tremolo ei ole ollenkaan auki? Auttaisiko jos tremoloputken virransyötölle laittaisi oman sarjavastus-konkka parin?
 
Mahdollisesti. Kaipa tuo voi muutenkin kytkeytyä mutta tuosta itse aloittaisin.

Puuhis1: Reverbikytkis on suunniteltu pelaamaan noin 30V DC:tä ja sen suotokonkka näytti olevan 40V jännitekestolla.
 
Karkeasti laskettuna tämä jännitteen alennusvastus porottaa yli 7W hukkateholla (17mA) ja reverbin kytkis itsessään ottaa vain 17mA x 35V = ~ 0,60W.
Kuinka paljon tuo reverbin virrankulutus mahd. heiluu signaalin mukana?
 
Olen ymmärtävinäni tuosta kytkiksestä, että kaikua ohjaa vain yksi "päätetransistori". Eikös se silloin toimi A-luokassa, ja virrankulutus on täten vakio signaalin voimakkuudesta riippumatta?

Kefiiri: Olen ymmärtävinäni tuosta kytkiksestä, että kaikua ohjaa vain yksi "päätetransistori". Eikös se silloin toimi A-luokassa, ja virrankulutus on täten vakio signaalin voimakkuudesta riippumatta?
 
Minunkin mielestä näin. Ei se ainakaan voi kovin suuria heilua.
 
Tänään soitin (nyt jo surullisen kuuluisat) treenit läpi tällä ja hemmetin hyvältä kuulosti. Ehkä pienentyny häiriöäänet entisestään.

s151669: Tähän lienee paras ratkaisu kiinnittää vastus jollain pannalla chassikseen. Toimii jäähdytysripana eikä riko piirilevyä.
 
Kiitos vastauksista, arvostan.
 
Tämä varmasti paras jos ei tosiaan lisää laitteeseen yhtä pikkumuuntajaa ja sille tasurit ja suodatukset.
 
Mietin vielä et jos laittas ison jännitteen muutaman vatin merkkilampun tohon sarjaan ja sitten pienempi vastus jatkeeksi:)
 
Jos sen vastuksilla pudottaa, on hukkateho sama riippumatta siitä montako vastusta on käytössä. Sama koskee regulaattoreita, ja niissä tulee ongelmaksi myös se suurin tulo ja lähtöjännitteen ero. VVR-tyylinen piiri hukkaa myös tasan saman tehomäärän.
 
Jos laittaa pari 10W vastusta puolella nykyisestä ohmimäärästä sarjaan ja pulttaa ne chassikseen, saa viileämmät vastukset :)
 
Tämä ois varmaan paras ratkaisu.
 
Tuota katodikonkan mitoitusta pitää lähestyä siten, että katodivastuksen ja -konkan muodostama ylipäästösuodatin on halutulla rajataajuudella. Noilla arvoilla ollaan 3Hz hujakkeilla, eli tuolta osin vahvistin toistaa täyden kaistan.
 
Pleksimarsuissa on bright-kanavassa 2k7 ja .68uF mikä laskennallisesti on keskellä kitaran taajuusaluetta ja hyvältä kuulostaa. Hiivateissa on vielä pienempiä konkkia tuossa. Ideana on vähentää bassopuolen tukkoon menemistä.
 
Tuttua juttua, mutta muistelen lukeneeni jostain että jos käytetään kahdelle triodille yhteistä katodia, on kytkennän bypass-konkan oltava niin iso että se varmasti yltää koko taajuusalueelle ja vielä vähän isompikin? Muistelisin että muuttaa "jollain muullakin tapaa" koko putkien toimintaa jos katodivastusta käytettään jaetussa kytkennässä HPF:nä, et ei kuulemma toimi toivotunlaisesti? Olenko saanut jostain päähäni väärää infoa?
 
Tuohon ei ole valmiita vastauksia. Ja kuulematta vaikea sanoa. Kumminkin, tuossahan kytketään käytännössä ekat ja tokat triodinpuolikkaat rinnan, ja kahden triodin rinnankytkennällä saa sen 6db gainia. Jos nyt oikein muistan ja tulkitsen.
 
En ole enää varma että muuttuiko headroom tällä nyt treenis olosuhteissa niin merkittävästi, en painanut nyt sitä merkille
 
Toki, toistuuko ilmiö jos kanavat on linkitetty ja vain toinen volume auki ? Vai toimiiko kuten linkittämättä ?
 
Tässähän muuttuu sisääntuloimpedanssi kun hyppyjakkijohto linkittää kanavat vs. plugattuna jompaan kumpaan, joka vaikuttaa tietysti rajallisen verran saundiin mutta pitää vielä testaten ja ajatuksen kanssa käydä tuota kysymystäsi läpi.
 
Kiitos vielä hyvästä vastauksesta. Olin itsekkin kerennyt jo kelailla asioita samansuuntaisesti. 17mA virta on tosiaan aivan liian iso lähteä sotkemaan sitä kaikkien asteiden virransyötön läpi, kyllä se on otettava powerin alkupäästä omasta oksastaan.
 
Nyt vaan tuli muuta visaisampaa tekemistä kun kaksi muuta vanhaa putkinuppia simahti äsken treeneissä. Aloitin niistä jo uuden ketjun.

Puuhis1:Tuttua juttua, mutta muistelen lukeneeni jostain että jos käytetään kahdelle triodille yhteistä katodia, on kytkennän bypass-konkan oltava niin iso että se varmasti yltää koko taajuusalueelle ja vielä vähän isompikin? Muistelisin että muuttaa "jollain muullakin tapaa" koko putkien toimintaa jos katodivastusta käytettään jaetussa kytkennässä HPF:nä, et ei kuulemma toimi toivotunlaisesti?
 
Ihan oikeassa olet. Jos katodivastusta ei ole ohitettu (kokonaan) konkalla, vuotaa signaali putken puoliskosta toiseen, koska katodijännitekin vaihtelee signaalin mukana.

Mitäs sanotte onko järkevissä/tavanomaisissa lukemissa kun suojahilan jännite kyykkää putken kannalta mitattaessa lähes sata volttia piikeissä?
 
HT 435V, suojahilalla 430V -> kun strummaa kieltä kyykkää jännite 340V:iin josta nopeasti nousee 355V:iin. Pääte reilusti klippauksen puolella ja 13,5 ohm keinokuorma 15 ohmin lähdöstä.
Suojahilavastuksina molemmille putkille omat 1K sekä lisättynä molemmille yhteinen 280R.
 
JJ EL34 putkien iästä ei ole tietoa mutta Orangen putkitesterillä saatu lukemiksi 9 ja 10.
 
Mietin että voiko EL34 putki ikääntyessään alkaa ottamaan enemmän virtaa suojahilalta ennen hajoamistaan? Enpäs muuten huomannut mitata molemmilta putkilta sitä ilmiötä että oliko samoissa lukemissa...