Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tuli tässä mieleen, että mitkä kaikki seikat vaikuttavat vahvistimen ääneen? Jos esimerkiksi purkaisin oman vahvistimeni osiin, katsoisin miten se on rakennettu, tilaisin täsmälleen vastaavat komponentit ja kasaisin itse vahvistimen samalla lailla. Kuulostaisiko se samalta? Kuinka vaikeaa vahvistimen rakentaminen on, jos lähtee täysin puhtaalta pöydältä? Vähän tyhmä kysymys ehkä, mutta tulipahan nyt mieleen.

Tuli tässä mieleen, että mitkä kaikki seikat vaikuttavat vahvistimen ääneen? Jos esimerkiksi purkaisin oman vahvistimeni osiin, katsoisin miten se on rakennettu, tilaisin täsmälleen vastaavat komponentit ja kasaisin itse vahvistimen samalla lailla. Kuulostaisiko se samalta?
 
Joo tai sitten ei.
 
Kuinka vaikeaa vahvistimen rakentaminen on, jos lähtee täysin puhtaalta pöydältä? Vähän tyhmä kysymys ehkä, mutta tulipahan nyt mieleen.
 
Helppoa tai sitten vaikeata.

Tuli tässä mieleen, että mitkä kaikki seikat vaikuttavat vahvistimen ääneen? Jos esimerkiksi purkaisin oman vahvistimeni osiin, katsoisin miten se on rakennettu, tilaisin täsmälleen vastaavat komponentit ja kasaisin itse vahvistimen samalla lailla. Kuulostaisiko se samalta?
 
Periaatteessa kyllä. Sitä kutsutaan sarjatuotannoksi, jota tehtaat tekee kaiken aikaa. Pääsääntöisesti kaikki signaalitiessa vaikuttavat komponentit vaikuttaa saundiin. Toisarvoisesti (muuten kuin hype tai voodoo tasolla) esim kotelo- tai johdotusmateriaali.
Suurena ongelmana on löytää, varsinkin vanhempien vahvistinmallien kohdalla, tarkalleen samanlaisia komponentteja. Mahdollista on kuitenkin päästä riittävään samankaltaisuuteen nykykomponenteillakin. Asia vaatii kuitenkin kohtuullisessa määrin perehtymistä.
 
Kuinka vaikeaa vahvistimen rakentaminen on, jos lähtee täysin puhtaalta pöydältä?
 
Jos ei ole koskaan esim kolvannut tms elektroniikkaa rakennellut, vie perustaitojen opiskelu oman aikansa. Kannattaa aloittaa etsimällä sopivaa kirjallisuutta aiheesta. Ja tutustua eri vaihtoehtoihin. Valmiit rakennussarjat on paras vaihtoehto aloittelijoille.
 
Vähän tyhmä kysymys ehkä, mutta tulipahan nyt mieleen.
Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, vaan ainoastaan tyhmiä vastauksia

Kuinka vaikeaa vahvistimen rakentaminen on, jos lähtee täysin puhtaalta pöydältä? Vähän tyhmä kysymys ehkä, mutta tulipahan nyt mieleen.
 
Riippuu vahvistimesta ja siitä, ovatko peukalosi keskellä kämmentä :-)
 
Tuollainen
 
http://runoffgroove.com/ruby.html
 
syntynee helpostikin, ilman hengenmenon vaaraa.
 
Fenderin champin kloonauskaan ei ole tolkuttoman vaikeaa, muttei nykyisillä pikkuputkivahvistimien hinnalla kannata. Englin / Mesan / jne hi-gain monikanavavekottimien tekeminenkin on harrastajalle mahdollista. Line 6:n mallintimien kopiointi taas ei tule onnistumaan, jollet tee päivätöiksesi signaalinkäsittelyä dsp:llä.
 
Lisäksi tietysti tulee tarvittavat puu- ja metallityöt, joiden tekemistä sopivat koneet ja tilat helpottavat huomattavasti.

Fenderin champin kloonauskaan ei ole tolkuttoman vaikeaa, muttei nykyisillä pikkuputkivahvistimien hinnalla kannata.
 
Hintaa ei kannata koskaan ajatella kun alkaa jotain tekemään/harrastamaan. Tulee vain paha mieli. Nykyisten edullisten isompienkaan putkivahvistimien hinnoilla ei saa itse tehtyä vielä kokonaista konetta. Jos siis edullisena pidetään vaikka alle 500e koneita. Kunnon muuntajat (verkko, ulostulo, kaiku ja mahd. kuristin) ja vaikka pari 12" elementtiä: 500 rahaa sileänä melko helposti.
 
Ja mitä nykyisiin pikkuvahvistimiin tulee, niin huolellisesti kunnollisista osista itsetehty pikkuvahvain pesee ja linkoaa soundissa nuo velve junnut sunmuut mennentullen (trust me). Luonnollisesti hyvä verkkomuuntaja ja ulostulomuuntaja maksaa jo enemmän kuin "ysi ysi" putkivahvistin musaliikkeessä... Siihen sitten vielä muut osat päälle. Mikäli tosiaan haluaa halvan vahvistimen, kannattaa käydä musiikkiliikkeessä. Itse tekemällä tosin voi ottaa sen yhden askeleen pidemmälle ja tehdä champin tms. jota ei kaupasta saa.
 
Kai se pitää tähän vielä lopuksi sanoa, että totuus kuitenkin on se, että itsetekemällä saa juuri niin hyvän kuin omat taidot antaa edellytyksiä. Noin 20 vahvistimen jälkeenkin jokainen uusi valmistunut kone on edellistä parempi. Ei välttämättä aina soundissa, mutta rakenteellisissa ratkaisuissa, viimeistelyssä jne.

Kyllä olen elektroniikan kanssa ollut tekemisissä ennenkin ja jonkin tason tee-se-itse osaamista löytyy kun viitsii. Siihen signaaliin ilmeisesti vaikuttaa siis aika suuri määrä komponentteja? Aloin miettimään tätä asiaa mm. siksi, että miksei joku vaikkapa ala rakentamaan jotain merkkivahvistimien replicoita? Jos ulkonäkö on erilainen, niin ei kai sitä tekniikkaa nyt kukaan ala patenttimielessä syynäämään.

Aloin miettimään tätä asiaa mm. siksi, että miksei joku vaikkapa ala rakentamaan jotain merkkivahvistimien replicoita?
 
Yksi sana: bugera. Saas nähdä kauan ne pysyvät ehjänä. Halpoja ainakin ovat.
 
Kunnolla jos tekee käsityönä, niin se tuskin on kaupallisesti järin kannattavaa. Tai siis ei olekkaan.

Juu, ei kannattavuutta kannata laskeskella kun siinä tuppaa käymään niinkin, että aivan välttämättä "tarvitsee" uusia työkaluja jne. :-)
 
Itse tekemällä tosin voi ottaa sen yhden askeleen pidemmälle ja tehdä champin tms. jota ei kaupasta saa.
 
Nimenomaan. Itse aloittelin putkivahvistimien rakentamisen, kun kaupoissa ei kertakaikkiaan ollut pienitehoisia putkilaitteita.

Aloin miettimään tätä asiaa mm. siksi, että miksei joku vaikkapa ala rakentamaan jotain merkkivahvistimien replicoita?
 
No saahan esimerkiksi jenkeistä useistakin paikoista autenttisia 50-luvun fenderin vahvistinten kopioita - ulkonäköä myöten, jos niin sovitaan. Hintaa onkin sitten moninkertaisesti verrattuna massatuotantopeleihin. Taitaapa noita Suomessakin jokunen pikkufirma tilausten pohjalta tehdä.
 
Tai sitten tuolta osina:
 
http://www.tubeampdoctor.com/produc … hp?cPath=96_100&products_id=838

Tuli tässä mieleen, että mitkä kaikki seikat vaikuttavat vahvistimen ääneen? Jos esimerkiksi purkaisin oman vahvistimeni osiin, katsoisin miten se on rakennettu, tilaisin täsmälleen vastaavat komponentit ja kasaisin itse vahvistimen samalla lailla. Kuulostaisiko se samalta?
 
Sanoisin, että kyllä kuulostaisi edellyttäen, että tietämys riittää siihen, että poimii ne oleelliset seikat siitä rakenteesta (layout ja hajakapasitanssien vaikutus signaalitiellä yms. signaalin reititys, komponenttien elektroniset ominaisuudet jne.). Jos tuollaisia replikoita rupeaa myymään aletaan nähdäkseni kuitenkin olemaan jo aikalailla laillisuuden rajojen ulkopuolella. Kytkentää ei voi suojata kuin patentein mutta esimerkiksi piirilevy voi hyvinkin olla kopiosuojattu.
 
Aloin miettimään tätä asiaa mm. siksi, että miksei joku vaikkapa ala rakentamaan jotain merkkivahvistimien replicoita? Jos ulkonäkö on erilainen, niin ei kai sitä tekniikkaa nyt kukaan ala patenttimielessä syynäämään.
 
Olisitko aivan varma tuosta...? Itselläni on kyllä se näkemys, että aika suuri osa "boutique" kamasta on juurikin merkkivahvistimien kopioita (tai ainakin hyvin paljon ottaa niistä vaikutteita). Tietysti tässä mennään niillä rajoilla, että täytyy realisesti miettiä kuinka paljon tiettyjä peruskytkentöjä ja layoutteja pystyy - tai on edes järkevää mennä - muuttamaan. Ne ovat kuitenkin viilautuneet useiden vuosien saatossa ja on vaikeaa ns. keksiä uutta ja parempaa pyörää. Toiseksi, eivät ne patentit ihan tyhjänpäiväisiä ole. Jos härskisti kopioit jonkun patentoidun idean ja tuotteistasi muodostuu vakava kilpailija patentin omistajalle voit olla varma, että raastupa uhkaa. Kyllä se on ihan perusoletus, että kilpailijoiden menestyviä tuotteita hankitaan myös siksi, että niille suoritetaan ns. "reverse-engineering" jotta käytetyt ideat voidaan matkia. Siinä onkin sitten selittelemistä jos vahvistimesi design on kilpailijan kynästä lähtöisin. Eri asia on sitten kuinka helppo elektronista kytkentää koskeva patentti on kiertää tai todistaa ns. jo yleisessä tiedossa olleeksi ennen patentin myöntämis/hakemis-ajankohtaa. Aika moni Mesa-Boogie:n patenteista tuntuisi esimerkiksi kuuluvan tuohon jälkimmäiseen kategoriaan.

Onko kukaan rakentanut Motorolan kirjassa 70-luvun alussa julkaistua vahvistinta 35...100w ?

Moi.
 
kaijve-4: Onko kukaan rakentanut Motorolan kirjassa 70-luvun alussa julkaistua vahvistinta 35...100w ?
 
Mahtinosto :).
 
Veikkaan että joku on rakentanut.
 

 
Motorolan, kuten kaikkien muidenkin puolijohde- ja putkivalmistajien datakirjojen esimerkkikytkennät ovat olleet sellaisenaankin perusrakentelun ohjenuoria.
Monasti pidemmälle menevätkin vahvistinkytkennät ainakin pohjaavat ko. esimerkkeihin, tai vaihtoehtoisesti otetaan seuraaviin painoksiin esimerkeiksi jos kytkentä osoittautuu erityisen toimivaksi.
 
Jokaisesta puolijohteesta on usein oma esimerkkinsä, ja Motorola päivitti kirjojaan aikakauden kehityksen vaatimalla ripeydellä tuohon aikaan, joten haikailemasi vahvistimen skema, tai edes pääteasteen tehokomponentit helpottaisivat arvailua.
 
T:Samuli

Pelkkä kopiointi on sinänsä toimiva ratkaisu mutta useamman asian ymmärrys on yleensä tarpeen. Jouduin nuorena poikana Kajaanin mikseripöydän ongelman eteen: säätämällä kanavaa ei saanut millään spekseihin. Kaikkea tuli kokeiltua. Yksi vanhan liiton mies tuli paikalle ja katseli aikansa. Pähkäilyn (ja pitkällisen mittailun) jälkeen herra totesi, että lohkossa oli muutamia komponentteja, jotka menivät toleranssiensa rajoille. Sitten mittaamaan uusia osia ja sopivat tilalle. Meni heittämällä spekseihin.
 
Jos tapahtuu jotain vastaavaa, aluetta tuntemattomampi voi helposti valmistaa suden ymmärtämättä, miksi niin kävi. Toisaalta kokeilematta ei opi, joten leuka rintaan ja tuulta päin.
 
Mesan tai Fenkun putkipatentit ovat taatusti yli 20 vuotta vanhoja, joten ne eivät enää päde. Vain lääketieteessä patentin voi saada 25 vuodeksi. Patentti on suoja alkupään valmistukselle ja mahdollisuus käydä oikeutta, jos on innostusta ja rahaa.

basisti1971: Moi.
 

 
Mahtinosto :).
 
Veikkaan että joku on rakentanut.
 

 
Motorolan, kuten kaikkien muidenkin puolijohde- ja putkivalmistajien datakirjojen esimerkkikytkennät ovat olleet sellaisenaankin perusrakentelun ohjenuoria.
Monasti pidemmälle menevätkin vahvistinkytkennät ainakin pohjaavat ko. esimerkkeihin, tai vaihtoehtoisesti otetaan seuraaviin painoksiin esimerkeiksi jos kytkentä osoittautuu erityisen toimivaksi.
 
Jokaisesta puolijohteesta on usein oma esimerkkinsä, ja Motorola päivitti kirjojaan aikakauden kehityksen vaatimalla ripeydellä tuohon aikaan, joten haikailemasi vahvistimen skema, tai edes pääteasteen tehokomponentit helpottaisivat arvailua.
 
T:Samuli
 
Olen kytkeskellyt kytkennän aikonaan ja sopivien jäähdytyslevyjen puututtua korvannut päätetransistorit toisenlaisilla. Skema ja osaluettelo on olemassa mutta kun en osaa liittää sitä tähän.Eniten ihmettelen sitä kun kytkennässä ei ole lepovirran säätöä eikä sitä (mA) missään kerrota!Kirja kiinnostaisi erityisesti jos tietäisin millä hakusanoilla sitä kirjastoista etsisi. Mutu-tuntumalla vastuksia vaihtamalla on lepovirta nyt 20mA. Lienee sinnepäin?? T:Vesa

cr4b: Siihen signaaliin ilmeisesti vaikuttaa siis aika suuri määrä komponentteja?
 
Moni on aloittanut champin klooneista, johtuen sen yksinkertaisesta rakenteesta josta on helppo opetella vahvistimen toimintaperiaatteen.
 
http://i0.wp.com/myfenderchamp.com/ … ads/2010/03/champ_5f1-schematic.png
 
Sen verran yksinkertainen laite että tämän kanssa on helppo tehdä omia modauksia ja kokeiluja. Itse tein aikoinaan seuraavat kokeilut.
 
- Master Volumen potikkan lisääminen
- Tone potikan lisääminen
- Takaisinkytkentään lisäsin myös potikan
- Katodi konkan arvojen vaihtaminen.
 
Kaikki edellä mainitut vaikuttavat soundiin. Mikäli en väärin ymmärtänyt, sinua kiinostaa juuri se miten konfiguraatio sekä komponentit vaikuttavat ääneen. Tämän kaltaisesta yksinkertaisesta vahvistimesta on hyvä aloittaa.

Moi.
 
kaijve-4: Olen kytkeskellyt kytkennän aikonaan ja sopivien jäähdytyslevyjen puututtua korvannut päätetransistorit toisenlaisilla. Skema ja osaluettelo on olemassa mutta kun en osaa liittää sitä tähän.
 
Joku kuvapalvelu on se parempi tapa.
Itse käytän Photobuckettia, mutta kankea ja mainostentäytteinenhän se on tuostakin aikojen saatossa tullut.
Ainakin omasta mielestä omaan kuvaukseen liitettävissä olevat kolme kuvaa on aika avuton, mutta onhan sekin parempi kuin ei mitään lyhyessä juoksussa.
 

 
kaijve-4: Eniten ihmettelen sitä kun kytkennässä ei ole lepovirran säätöä eikä sitä (mA) missään kerrota!
Mutu-tuntumalla vastuksia vaihtamalla on lepovirta nyt 20mA. Lienee sinnepäin??
 
En ole transistoriasiantuntijakaan, joten paha arvata mitään suuntaan tai toiseen, mutta kyllä tuossa teholuokassa pitäisi ainakin omasta mielestä mainita lepovirta.
Vai onko lepovirta (ja biaspiirin komponentit) tarkoitus määritellä graafisesti käyrästöistä jotka ovat melko varmasti kuvattuna samassa kappaleessa kuin skemakin.
 

 
kaijve-4:Kirja kiinnostaisi erityisesti jos tietäisin millä hakusanoilla sitä kirjastoista etsisi.
 
Haulla:
 
https://www.google.fi/search?q=moto … CkMQsAQIMg&biw=1366&bih=659
 
löytyy varmaankin valtaosa Motorolan kirjoista.
 
70-luku on ainakin omakohtaisen kokemuksen perusteella sitä aikakautta jonka kirjallisuus on jo aikapäiviä sitten transistoritekniikan saralta joutunut kaatopaikoille.
Eipä silti, valtaosa tuon aikakauden komponenteistakin on jo tuotannosta poistuneet ja vanhatkin varastot ehtyneet, joten eipä datastakaan ole juuri iloa jos komponentteja ei enää mistään saa.
Data on kuitenkin netissä joten korvaavan komponentin etsimiseen ei enää edes tarvitse plarata hyllymetreittäin kirjoja.
 
Mulla on joku harva roskiksesta pelastettu Motorolan kirja, mutta lähinnä 60-luvun lopusta.
Voin etsiä kirjat ja vilkaista josko päätetransistori jonka korvasit löytyisi jo tuolta aikakaudelta.
 
T:Samuli

Mä voin kurkata kanssa... mulla on mielikuva, että tuo kirja oli käännetty suomeksi?
Sen ainakin muistan, että kansi on punainen ja että joihinkin kytkiksiin oli jäänyt valkoisia alueita joiden kohdalta komponentit ja kytkennät jäivät luonnollisesti hämäriksi :)
 
20 mA kuulostaa pienehköltä lepovirralta 35-wattiselle, mutta jos ylimenosäröä ei kuulu, niin mikäs siinä.

Kefiiri: Mä voin kurkata kanssa... mulla on mielikuva, että tuo kirja oli käännetty suomeksi?
Sen ainakin muistan, että kansi on punainen ja että joihinkin kytkiksiin oli jäänyt valkoisia alueita joiden kohdalta komponentit ja kytkennät jäivät luonnollisesti hämäriksi :)
 
20 mA kuulostaa pienehköltä lepovirralta 35-wattiselle, mutta jos ylimenosäröä ei kuulu, niin mikäs siinä.
 
Tarkoittanet kirjaa Pientaajuusvahvistimen suunnittelu, Yleiselektroniikan kirjasarja 4. Punainen kansi ja mm. 35W - 100W vahvistimet Motorolan transistoreilla. Löytyy hyllystäni.

Sax-pappa: Tarkoittanet kirjaa Pientaajuusvahvistimen suunnittelu, Yleiselektroniikan kirjasarja 4. Punainen kansi ja mm. 35W - 100W vahvistimet Motorolan transistoreilla. Löytyy hyllystäni.
 
Terve! Löytyykö kirjasta lepovirran arvo 100 vattiselle. Käyttöjännite +/- 35v. Kiitos etukäteen. Terv. Vesa

kaijve-4: Terve! Löytyykö kirjasta lepovirran arvo 100 vattiselle. Käyttöjännite +/- 35v. Kiitos etukäteen. Terv. Vesa
 
Sullahan on jo kytkentäkaaviokin näkyvissä omissa kuvissa, hieno juttu asiasta kiinnostuneille. Samasta kirjasta Sax-papan kanssa vissiin puhutaan, omaa kappalettani en äkkiseltään löytänyt.