Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Fuzz face Ž69 teossa ja noita trankkuja katselin.
Tilasin muutamia ac128 transistoreita ja aiempien keskustelujen perusteella huomasin, että niitä pitää mitata tarkasti löytääkseen ne oikeat.
Sain yleismittarilla seuraavat Hfe tulokset:
1. 186, josta lukema tippui n. 130 tienoille muutamassa minuutissa.
2. 267, josta lukema tippui 180:een
3. 169, josta lukema tippui 139:ään
4. 246, josta lukema tippui 187:ää,
 
kaikissa lukema kohosi takasin ylös kun niitä piti sormien välissä..
 
mitkähän noista kannattais laittaa fuzziin vai kannattaako laittaa jotkin muut transistorit.

Valitettavasti noista pitää vielä mitata vuoto milliampeereina ennen kuin voi suositella mitään. Mitä enemmän vuotoa, sitä huonommin transistori toimii. Mittaamasi arvot ovat tosi korkeita, olisin ihmeissäni, jos nuo olisivat todelliset gainit. Asiasta tarkemmin täällä:
 
http://www.geofex.com/

Todella ihme kuin noita germaniumtrankkuja vielä saa!
 
Rakensin ensimmäisen tremoloni 1970 luvulla ja siinä oli AC 128 oskillattori kahdella transistorilla. Eleltroniikasta tuli ensimmäinen ammatti. Nykyisin ei enää kannata rakentaa kaikkea. Pääasiassa ostan valmiita kamoja, joskus poikkeuksena rakennan, vaikka olen ollut elkektroniikkasuunnittelijana kokopäiväisenä noin 1980 luvun... ja edelleen seurannut alaa, vaikka teen ATK ohjelmointia työkseni..

mitkähän noista kannattais laittaa fuzziin vai kannattaako laittaa jotkin muut transistorit.
 
itselläni on pari pnp-germanium fuzzia tuossa ja niissä on kummassakin kaksi trankkua. Tässä noiden laitteiden trankut ja hfe-arvot:
 
AksisFeis Futs - Q1 (hFe n.90), Q2 (hFe n.130)
Henkka Futs - Q1 (hFe n.110), Q2 (hFe n.180)
 
Pitäis vissiin kokeilla kolmas vielä siten että Q1 olisi korkeampi kuin Q2...

..mitkähän noista kannattais laittaa fuzziin vai kannattaako laittaa jotkin muut transistorit.
 
Pistä transistoreille kannat ja kokeile. Neljästä transistorista voi valita kahden jonoja 12 eri tavalla.

Sanottakoon vielä, että itse tilasin Partcosta 20kpl kyseisiä trankkuja, ja niistä geofexin ohjeiden mukaan sopivia oli 0kpl.
 
Kaikista paras konsti hankkia hyvälaatuisia germanium trankkuja on etsiä käsiinsä vanhoja matkaradioita ja purkaa sieltä.

Sanottakoon vielä, että itse tilasin Partcosta 20kpl kyseisiä trankkuja, ja niistä geofexin ohjeiden mukaan sopivia oli 0kpl.
 
Kaikista paras konsti hankkia hyvälaatuisia germanium trankkuja on etsiä käsiinsä vanhoja matkaradioita ja purkaa sieltä.
 
Testauksessa erityisen tärkeää on odottaa että mittarin lukema ei enään muutu. Sormet lämmittävät transistoreita niin että vuotovirta ja hfe lukemat nousevat rajusti. Kestää jopa minuutin jotta arvot asettuvat. Partcon AC128 trankuista on ollut vaikea löytää hyviä yksilöitä, tämän olen itse todennut ja kuullut monilta rakentelijoilta, lienee joku mitannut jo parhaat päältä pois (?). Ehkä heidän AC127:t on parempia...
 
Yleensä kymmenestä AC128:sta pari sopivaa on löytynyt.

Sanottakoon vielä, että itse tilasin Partcosta 20kpl kyseisiä trankkuja, ja niistä geofexin ohjeiden mukaan sopivia oli 0kpl.
 
Kaikista paras konsti hankkia hyvälaatuisia germanium trankkuja on etsiä käsiinsä vanhoja matkaradioita ja purkaa sieltä.
 
Ei vanhoissa matkaradioissa ole kuin muutama AC1X2 trankkuja,voi laskea suunnilleen että virtalähde,ja pt-aste
on trankkuja noin 4-5,toimivaa vanhusta ei sen takia kannata tuhota.ula-etuaste ja välitaajuus on yleensä toteutettu AF-tyyppisillä transistoreilla.
 
Ensikerralla kun joku menee Tallinnaan,kannattaa mennä
esim TEVALO nimiseen puotiin kysymään onko venäläisiä germanium transistoreja saatavilla,samoin OOmipood.
 
www.tevalo.ee
 
*edit*
 
Oomipoodissa näkyy olevan piensignaalitransistoreja
G311i tyyppi vois olla passeli,,kaikki GT-alkuiset on germanium kiviä ,kannattaa datatietoja kaivaa googlella niihin mitä sieltä www-sivulta ilmenee.
 
www.oomipood.ee

Ei vanhoissa matkaradioissa ole kuin muutama AC1X2 trankkuja,voi laskea suunnilleen että virtalähde,ja pt-aste
on trankkuja noin 4-5,toimivaa vanhusta ei sen takia kannata tuhota.ula-etuaste ja välitaajuus on yleensä toteutettu AF-tyyppisillä transistoreilla.
 
Joo, ei minulla ole paljoa kokemusta tästä: yhden matkaradion purin, ja siellä oli kaksi mittausten mukaan täydellistä SBK -alkusta ge -trankkua, jos tyypin oikein muistan.
 
Mutta jos niitä matkaradiosta löytää, niin luulisin, että ovat laadukkaampia kun nykyään myytävät?

Joo, ei minulla ole paljoa kokemusta tästä: yhden matkaradion purin, ja siellä oli kaksi mittausten mukaan täydellistä SBK -alkusta ge -trankkua, jos tyypin oikein muistan.
 
Mutta jos niitä matkaradiosta löytää, niin luulisin, että ovat laadukkaampia kun nykyään myytävät?
 
Nykyiset ge-transistorit lienee NOS-kamaa,eli vanhaa varastoa,ei niitä varmaan ole uusio-tuotantona kuten putkia,
oli helpotus silloin joskus kun niistä päästiin eroon,ge-trankut kun oli pääteasteissa ikäviä,ne ei kestäneet samoin kuin piikivet.

Tuntuu noiden germanium transistoreiden kanssa leikkiminen melko vaivalloiselta.(vaikka toisaalta se pieni vaiva on rakentelun suola) Onko se vaivan väärtti vai kannattaako suosista laittaa muita transistoreita fuzziin?
Millaiset on todettu toimiviksi?

Periaattessa kai kaikka matalalla hfe:llä varustetut toimii ihan hyvin. BC109:ä ja 108:a kait on paljon käytetty vaikka niissä aika kova hfe onkin. Kannattaa kokeilla lisätä ekan trankun emitterille vaikka 100 ohmin vastus. Auttaa tasaamaan trankkujen eroja.
 
Oma tutkielma fuzzista on tämmöinen: http://kotipolttoinen.com/sisalto/kitara/sbf/kuvat/rev5.png
 
Jos tipauttaa nuo fettipuskurit ja tonekontrollihässäkät pois ja vaihtaa vastuksen R11 arvoon 100k niin saanee toimivan fuzzin joka pelaa trankulla kuin trankulla. Ja R8:n tilalle potikka niin saa fuzzin säädön.

Minä tein Ž69 fuzzistani NPN-version, kun oli noita silikooni NPN-trankkuja paremmin käsillä. Germaniumien kanssa näyttää olevan sitten kyllä vieläkin hankalampaa tällä versiolla, muutama AC187 löytyy itseltä.
 
Mutta silikooneista etenkin BC108 ja BC109 mallit ovat toimineet hyvin. Tällä hetkellä Q1 on BC108A (pienempi Hfe) ja Q2 on BC108C (suurempi Hfe, en muista lukuja). Pörinä on erisävyistä kuin germaniumilla ja gainiakin löytyy runsaasti (eritoten BC109B/C trankuilla), mutta aikansa biaseja säädettyä löytyy mukavia soundeja.
 
Silikooni/germanium yhdistelmät olisivat myös yksi vaihtoehto. Kenties hieman vakaampi kuin pelkkä germanium, ja yksi sopiva ge-trankku on helpompi löytää kuin kaksi.
 
edit: PJL mainitsikin noista silikoonien kovemmista gaineista. Jos high-gain soundi ei miellytä, BC-sarjalaisissa kannattaa tsekata BC108A (Hfe 100-200) ja BC108B/BC109B (Hfe 200-450). Omaani etsin tarkoituksella varsin matala-gainisen trankkuparin.

...mutta aikansa biaseja säädettyä löytyy mukavia soundeja.
 
Jep, mie uhrasin tunteja ja saattoi olla jopa päiviä noiden trankkujen säätämiseen. Ajattelin modata nuo kannat tuohon kotelon pintaan jollain konstilla että voipi säätää niitäkin ilman että avaa koteloa. Ei ainakaan lopu vaihtoehdot fuzzista kesken :)

Ajattelin modata nuo kannat tuohon kotelon pintaan jollain konstilla että voipi säätää niitäkin ilman että avaa koteloa. Ei ainakaan lopu vaihtoehdot fuzzista kesken :)
 
No johan, meinasitkos siis että trankkukannat kotelon pintaan? Siinäpä olisikin uusi idea säätelijöille. Ei olisi kylläkään kovin potkuturvallinen viritys, ellei suojaisi jotenkin. Sellainen suojaritilä päälle kuin joissakin putkivermeissä on? Vain kaunis hehku puutuisi, ei taida lähteä metallikannuistakaan vaikka kuinka yrittäisi... ;)
 
Minulla on tuon FF:n kotelo sellainen vetämällä auki lähtevä, eikä tarvitse näemmä kiinnitysruuvejakaan välttämättä, joten piiriä pääsee roplaamaan joutuisaan.

Zepeteus: eipä noissa kovempigainisissa muuten mitää vikaa ole ollut mutta en ole saanut järkevää biasointia niillä aikaan ilman lisäkomponentteja. Tullu semmonen kamala piereskelysaundi kun ollu eka trankku saturaatiossa jo ihan ilman kitarasignaalin apua. Puhumattakaan että tuppasivat miltei poikkeuksetta oskilloimaan jos takaisinkytkentä oli tuo perinteinen 100k. Mutta juu, pitää koittaa löytää noita BC108A malleja jostain. Siis jos vielä innostuu fuzzia vääntämään. Seuraavaksi voisi protoilla jotain Dist+ -johdannaista...
 
EDIt EDIT...

2n3904 on kokeilemisen arvoinen trankku myös. Mulla on tuollainen fuzz-runko, johon voi vaihtaa oikeastaan kaikki palikat - holkkikantoja levy täynnä siis. Tähän mennessä parhaiten ovat toimineet 2N3904 (hfe 86) ykköstrankkuna ja bs170 mosfet kakkosena. Germaaniumeja en ole päässyt testaamaan, mutta on tuo tuollaisenakin käyttökelpoinen. Paremman saundin tuolla mosfetilla saa kuin että tokana trankkuna olisi toinen 2n3904.

Tuntuu noiden germanium transistoreiden kanssa leikkiminen melko vaivalloiselta.(vaikka toisaalta se pieni vaiva on rakentelun suola) Onko se vaivan väärtti vai kannattaako suosista laittaa muita transistoreita fuzziin?
Millaiset on todettu toimiviksi?
 
Makuasioista ei voi kiistellä,itse en jaksais alkaa etsimään kahta sopivaa transistoria tuhansien joukosta,jos vaikka itse tietää nähneensä suuren vaivan etsiessään sopivat kivet fuzziin ja on tyytyväinen soundiin,niin onko toinen kuulija samaa mieltä,jos ei tiedä nähdyn vaivan määrää.

Zepeteus: eipä noissa kovempigainisissa muuten mitää vikaa ole ollut mutta en ole saanut järkevää biasointia niillä aikaan ilman lisäkomponentteja. Tullu semmonen kamala piereskelysaundi kun ollu eka trankku saturaatiossa jo ihan ilman kitarasignaalin apua. Puhumattakaan että tuppasivat miltei poikkeuksetta oskilloimaan jos takaisinkytkentä oli tuo perinteinen 100k. Mutta juu, pitää koittaa löytää noita BC108A malleja jostain. Siis jos vielä innostuu fuzzia vääntämään. Seuraavaksi voisi protoilla jotain Dist+ -johdannaista...
 
EDIt EDIT...
 
Kyllähän piikivillä luulisi saavan kelvollisen saundin aikaiseksi,mutta ei pidä korvata germaniumkiville tehdyssä kytkennässä niitä pii-kivillä.

Kyllähän piikivillä luulisi saavan kelvollisen saundin aikaiseksi,mutta ei pidä korvata germaniumkiville tehdyssä kytkennässä niitä pii-kivillä.
 
Juu, toki saa, mutta perinteistä FF-kytkentää ainakin itse jokinverran jouduin modaamaan.